Hei muikelot, herätkääs nyt! Siellä, missä penskat löytää sitä sammakonkutua on yleensä semmoinen lätäkkö, joka kuivuisi ennen kuin ne sammakot ehtisi ryömiä maalle.
Tällaisia ovat sadeojat, sulavesilätäköt pellolla tai niityllä. Lisäksi järvivesissä olevat sammakon pojat joutuvat kalojen suihin.
Ei ole juurri mitään syytä, miksei kannattaisi ihmislapselle opettaa sammakoiden kautta elämästä.
Sammakko oli rauhoitettu jo silloin, kun olin 9-vuotias eli 1990 mutta eivät ne sammakot ole minnekään hävinneet. Sammakoita kasvatettiin ja toki niistä moni kuoli ja kun vertasi luontoon, niin minun sammakkoni toki kasvoivat hitaammin kuin luonnon sammakot joihin niitä vertasin (sekin opettava kokemus). Mutta nämä luonnon sammakot kasvoivatkin saviojassa, josta vesi ei haihtunut tai kuivunut. Minun sammakkoni taas olisivat kuolleet kutuna niityn pohjalle.
Kannattaa sitä kutua kerätä ja varmistaa, että nutipäät ehtivät syntyä. Ne voi sitten vaikka istuttaa jonnekin turvalliseen kasvuympäristöön. Sillä tavalla sammakkopopulaatiot saadaan kasvamaan.