Mää mietin tossa tänään et mulla on käyny ihan uskomaton tuuri kun oon tollasen lapsen saanu.
Se oli vauvana niin helppo ja rauhallinen, se ei oo koskaan vierastanut, ei oo kiukutellut hoidossa ollessaan, ei oo ollut juuri kipeänäkään. Tuttipullosta vierottamisessa ei ollu ongelmia, tutistakin luovuttiin ilman itkuja. Omaan huoneeseen siirtyminen kävi ilman itkuja, jatkettavaan sänkyyn on jääny alusta asti nukkumaan eikä lähe riekkumaan ja pelleilemään. Tarhakin on menny kolme viikkoa kun unelma ja potalla käyminenkin sujuu hienosti.
Mitähän määki oon tehny ansaitakseni tommosen aarteen? On se vaan ihana :heart: