Vauva 2,5kk, esikoinen tottakai. ;) Mitä teen väärin kun hädin tuskin saan syötyä päivän aikana?

Vauva syö päiväsaikaan 1,5-2 tunnin välein korviketta. Hän ei tällä hetkellä nuku paljoa. Aamupäivällä n. tunnin unet (vaihtelevasti) ulkona, ehkä kauppareissulla vähän, ehkä illan vaunulenkillä puoli tuntia. Hyvin pieniä pätkiä unta. Jonkin verran viihtyy lelukaaren alla mutta muutoin aika lailla vaatii seuraa. Tänäänkin hän alkoi mutristella kun laitoin itselleni ruokaa, nauroi kun menin luo ja heti kun lähdin pois, alkoi taas sellainen tekoitkun tapainen. Onko tämä tämän ikäisen vauvan kanssa tyypillistä vai olenko järjestänyt päiväni jotenkin pieleen vai mikä mättää? Vauvan kanssa on oikein mukavaa, mutta tahtoisin myös harrastaa käsitöitä oman mielenterveyteni tähden. Nyt se ei onnistu mitenkään.

 

No jos laitat keittiöön sen lelukaarihommakan?

 

No käsityöt saat kyllä jättää iltaan jolloin mies hoitaa vauvaa. Ruokaa voit laittaa niin että lapsi on sylissä tai kantoliinassa. Tai laitat sitteriin niin että lapsi näkee sinut ja laulat koko ajan niin saattaa pysyä rauhallisena.

 

[QUOTE="Vieras";28372398]No käsityöt saat kyllä jättää iltaan jolloin mies hoitaa vauvaa. Ruokaa voit laittaa niin että lapsi on sylissä tai kantoliinassa. Tai laitat sitteriin niin että lapsi näkee sinut ja laulat koko ajan niin saattaa pysyä rauhallisena.[/QUOTE]

Ilmeisesti tilanne on kuitenkin ihan normaali?
Mies on työmatkalla viikon tällä erää. En pysty lasta pitämään pitkiä aikoja seisaallaan sylissä selkäkivun vuoksi ja kantoliinaa en omista. Rintareppu on, mutta lapsi ei tykännyt olla siinä. :/ Kyllä tämä ruuanlaitto just ja just onnistuu toisinaan, mutta tarkkaan täytyy suunnitella, milloin olisi hyvä aika kokata. Jos lapsi nukkuu, hän todennäköisesti herää kesken ruuanlaiton ja vaatii ruokaa tms. Siis, koska ei nuku pitkiä aikoja. Jos hän on hereillä ja syötetty, eikä väsynyt, ruuanlaitto onnistuu parhaiten juurikin niin, että sitteriin ja kovaa pulputusta.
Harmittaa kovasti, etten voi harrastaa mitään, mistä pitäisin. Nytkin vauva nukkuu jo yöunillaan kiltisti, mutta minä olen liian väsynyt tekemään mitään. Syön huonosti koska kaikki se aika, mitä vauvan silmistä pystyy poissa olemaan, menee kotihommiin yms. Kahvilla elää tuonne illan puolelle jolloinka saa ehkä rauhassa syödä ruokansa ja sitten tässä iltamyöhällä tulee syötyä mitä sattuu nälkäänsä. :/

 

Voi voi, että ihan harmittaa :kieh: kuvittelit varmaan, et vauvan voi laittaa vaikka kaappiin niiku nuken ja harrastella kaikkea kivaa äitiysLOMALLA

 

On ihan normaalia ettei vauvanhoidon lomassa ehdi kuin nippanappa syödä jotain ja oikein hyvällä tuurilla käydä suihkussa.

 

Meillä oli jo 2-kuiselle tarkka rytmi jota noudatettiin, noustiin puoli 8, ekat päikkärit klo 9 kesto 1,5 h, tokat päikkärit 2h klo 12 ja vikat 45 min klo 16. Ja sitten yöunet klo 19.30. Kyllä siinä ehti äitikin vaikka mitä Nyt poika jo kohta 4kk ja ekoja päikkäreitä ollaan lyhennetty kun unentarve on pienentyny.Öisin herää vain kerran syömään.

 

On ihan normaalia ettei vauvanhoidon lomassa ehdi kuin nippanappa syödä jotain ja oikein hyvällä tuurilla käydä suihkussa.

Aivan. Syödä hotkimalla jossain välissä ja käydä kolmen päivän välein suihkussa!

Ymmärrän tuskan. Meillä on ollu kaikkien kanssa samanlaista. On menny yli vuodenkin ennenkuin on alkanut rytmit löytymään ja yöunet paraneen jne. Ja kyllä se vuosikaski haluais olla koko ajan sylissä kun laittaa ruokaa jne.

Jaksamista, helppoa se ei ole.

 

[QUOTE="joku";28372468]Meillä oli jo 2-kuiselle tarkka rytmi jota noudatettiin, noustiin puoli 8, ekat päikkärit klo 9 kesto 1,5 h, tokat päikkärit 2h klo 12 ja vikat 45 min klo 16. Ja sitten yöunet klo 19.30. Kyllä siinä ehti äitikin vaikka mitä Nyt poika jo kohta 4kk ja ekoja päikkäreitä ollaan lyhennetty kun unentarve on pienentyny.Öisin herää vain kerran syömään.[/QUOTE]

Mahtavaa että noin tarkkaa rytmiä pidät noin pienellä.. Meilläkin ekat 4kk nukkui lapsi hyvin etenkin yöllä (yöunet n 22-8,heräs kerran syömään,ei ikinä valvonu yöllä),päivällä yleensä n4-5h unia yleensä kolmessa erässä. Vaan kun ikää tuli 5kk niin.. Nyt 10-kuisena herää edelleen 3-5kertaa yössä,nukkuu päikkärit tasan sillon kun itseään huvittaa (esim tänään nukkui ekat unet normaalia aiemmin,lyhyemmän aikaa ja sitten valvoikin 7 tuntia ennen ku suostu nukahtaa...)
Mutta siis,herätätkö tosiaan vauvan kesken unien vai nukkuuko oikeasti joka päivä samaan aikaan yhtä pitkään?? Entäs syöminen,jos imetät niin katotko senkin kellosta että syö yhtä pitkään joka kerta?

 

Aivan. Syödä hotkimalla jossain välissä ja käydä kolmen päivän välein suihkussa!

Ymmärrän tuskan. Meillä on ollu kaikkien kanssa samanlaista. On menny yli vuodenkin ennenkuin on alkanut rytmit löytymään ja yöunet paraneen jne. Ja kyllä se vuosikaski haluais olla koko ajan sylissä kun laittaa ruokaa jne.

Jaksamista, helppoa se ei ole.

Kiitos teille! Helpottaa jo, että tämähän onkin ihan normaalia.

 

On ihan normaalia ettei vauvanhoidon lomassa ehdi kuin nippanappa syödä jotain ja oikein hyvällä tuurilla käydä suihkussa.

Riippuu vauvasta. Meillä lapsi nukkui jo kahden kuukauden ikäisenä täydet yöunet ja päivällä nukkui pari kertaa vähintään tunnin. Lapsi myös viihtyi hyvin välillä sitterissä tai lattialla. Hyvin ehti syödä, tehdä kotitöitä ja jopa nukkua itsekin päikkärit.

Lapset on erilaisia ja tiedän meidän lapsen olleen todella helppo tapaus vauvana.

 

Kun vauva on talossa, ei muuta lämmintä ruokaa saa kun jäätelöä. Näin on meillä ollut. Ja hyvästi oma aika, arjen luksusta on jos pääsee yksin suihkuun ja saa juoda rauhassa kupillisen kahvia.

 

Voi kuinka kuulostaakaan tutulta. Meillä on myös 2,5kk ikäinen vauva talossa ja aika usein jää kyllä lounas syömättä ellen sitten kävele lounasravintolaan syömään. Ruuanlaitosta ei tarvitse edes haaveilla ellei ole joku sen aikaa lasta vahtimassa. Hän kun haluaa seuraa lähestulkoon jokaisen minuutin kun on hereillä. Mukavaahan se on kun toinen on sosiaalinen luonne, vaan joskus se äitikin kaipaisi muutaman minuutin omaa aikaa. Onneksi iltaisin on mies kotosalla ja hoitelee vauvaa niin, että saan pienen lepohetkenkin tarvittaessa. Pelkästään lähimarketissa käynti voi olla yllättävää luksusta Silti nämä pienet ovat näin pieniä vain pienen hetken elämästä, nautitaan siitä kun vielä voidaan. Kasvaa tuo minunkin tytär niin julmettua vauhtia, kohta se on jo iso tyttö. Sitten sitä miettiikin, että menipäs aika nopeasti.

 

Niin samanlaista täälläkin oli. Nyt kun on pojat isompia, pienin 1v3kk, on alkanut helpottaa, kun leikkii isoveljensä 3v kanssa.

Paljon jaksuja!

 

Koita ajatella että tää on vain lyhyt vaihe elämässä, kokkaa lapsi kantoliinassa (on todella hyvä hankinta!) tai laita sitteriin ja hytkytä Mä tein ristiäisiin leipomuksia tuolla keinoin... Meillä kakkonen kyl nukku päivällä, mutta YÖT ja illat! Ei suostunut nukkuu kuin sylissä, tai tissillä. Ekan 4kk katsottiin sit illalla miehen kans leffoja vauva tissillä tai sylissä Sit saatiin se edes sänkyyn illalla, nukku max puol h ja heräsi huutamaan, rauhottu vaan kun sai äidin viereensä... Ja ekan 10kk nukkui valehtelematta tissi suussa.

Mutta nyt on reipas 1,5vee ja nukkuu kokonaiset yöt omassa huoneessa! Kyl on jo helppoa!!! Aika menee nopeasti... tee vaikka isoja satseja ruokaa pakkaseen mistä saat lämmitettyä tms.

 

No ei kait se vauva opi olemaan yksin, jos koko ajan joku on pitämässä seuraa. Anna kitistä aikansa sitterissä tai lattialla, kyllä se siitä rauhottuu.

 

[QUOTE="vieras";28372380]Vauva syö päiväsaikaan 1,5-2 tunnin välein korviketta. Hän ei tällä hetkellä nuku paljoa. Aamupäivällä n. tunnin unet (vaihtelevasti) ulkona, ehkä kauppareissulla vähän, ehkä illan vaunulenkillä puoli tuntia. Hyvin pieniä pätkiä unta. Jonkin verran viihtyy lelukaaren alla mutta muutoin aika lailla vaatii seuraa. Tänäänkin hän alkoi mutristella kun laitoin itselleni ruokaa, nauroi kun menin luo ja heti kun lähdin pois, alkoi taas sellainen tekoitkun tapainen. Onko tämä tämän ikäisen vauvan kanssa tyypillistä vai olenko järjestänyt päiväni jotenkin pieleen vai mikä mättää? Vauvan kanssa on oikein mukavaa, mutta tahtoisin myös harrastaa käsitöitä oman mielenterveyteni tähden. Nyt se ei onnistu mitenkään.[/QUOTE]

Ethän mittaile millejä, vaan annat vauvan syödä nii paljon kun hän haluaa?

 

Mulla vissiin olleet helpot vauvat, kun olen saanut tehdyksi vaikka mitä proggiksia siinä samalla? Mulla ollut periaatteena se, että kunhan vauvan perustarpeet on tyydytetty niin ei hänellä ole syytä olla harmissaan mistään ja voimme ihan hyvin vaan olla vierekkäin - minä tehden omia juttujani.

 

Meillä oli pakkasessa ruokia joita lämmitin tai sitten tein jääkaappiin valmiiksi syötäviä. Vauva oli kantorepussa, ei rintareppu olekaan yhtään hyvä ja liinassa ei viihtynyt. Ja sekin ap on vaan hyväksyttävä että jos on valvova vauva ja syliä kaipaava ni ne kotityöt jää kakkoseksi,ei voi samalla lailla puuhata kun ennen vauvaa. Vauva sylissä voi syödä, en syönyt kuumaa joka voisi polttaa mikäli sattus tippumaan.

 

Tuota, tollasia mun vauvat on ollut(mutta vaativampia) ja samaten siskoni vauvat. ei oo kyse siitä mitä tekee väärin vaan siitä että vauvat on erilaisia!

 

Meillä vauva oli sitterissä vieressä kun kävin suihkussa kuten myös silloin kun tein ruokaa, ellei ollut sylissä. Mä en kyllä voi käsittää miten yhden lapsen äiti ei ehdi päivän aikana edes syödä???!!

 

Nyt hankit jonkun sulle avuksi! Siskon, äidin, kaverin, mll:n hoitajan...

Päiväkertomus on tosiaan ihan normaalia vauva-arkea. Suosittelen ihan suosiolla siirtymään hetkeksi mikroruokaan. Tai sillon kun on aikaa kokata, kokkaat ison satsin kerralla, jota lämmittää useamman kerran. MUTTA: pieni vauva 24/7 ja mies viikon matkoilla ON rankkaa! Sitä ei niin moni ole kokeillut. Miten sä saat nukuttua tarpeeksi? Ja jos et saa, alkaa kostautua ja vauvan hoitokin olla pahimmoillaan vaarassa.

Vastaavassa tilanteessa mulla ihan ensimmäisinä kuukausina äiti tuli avuksi, vaikka asuvatkin kaukana. Mutta sain sitten välillä nukkua ja pienen hetken omaa aikaa. Yritä saada vaikka joku kaveri tunniksi tai kahdeksi viemään vauva vaikka vaunulenkille, jotta saat edes unta. Vähitellen noihin työmatkoihinkin tottui, kun toistuivat ja vauva-ajasta oli päästy ohi niin selvisi jo ilman apuakin.

 

Sellasta se on. Kaiken oman kivan saa unohtaa ainakin vauvavuoden ajaksi. Minäkin tekisin niin mielelläni käsitöitä rauhassa mutta ei sitä pysty.

 

Meillä kokataan ja syödään niin että vauva sitterissä ja jalalla hytkyttelen sitä ja samalla jutellaan mukavia Kantoliina on myös oiva keksintö, mutta kannattee ehkä ensin lainata.Meillä vauva viihtyy paremmin repussa kuin liinassa, kai siellä liinassa on liian ahistavaa tiiä sitä. Kyllähän se on arjen luksusta kun kerkiää kahvin juoda kuumana, mutta kyllä tämä on kaiken tämän arvoista.

 

[QUOTE="Viola";28372584]Riippuu vauvasta. Meillä lapsi nukkui jo kahden kuukauden ikäisenä täydet yöunet ja päivällä nukkui pari kertaa vähintään tunnin. Lapsi myös viihtyi hyvin välillä sitterissä tai lattialla. Hyvin ehti syödä, tehdä kotitöitä ja jopa nukkua itsekin päikkärit.

Lapset on erilaisia ja tiedän meidän lapsen olleen todella helppo tapaus vauvana.[/QUOTE]

Onhan niissä eroja joo. Mutta enemmän taitaa olla niitä vauvoja jotka hädin tuskin päästävät äitinsä suihkuun ja hotkimaan mikropitsan minuutissa naamaansa. Omaan kaveripiiriin on syntynyt viimeisen 8v aikana 60 vauvaa ja näistä 60 vauvasta 3 on ollut kuvaamasi kaltaisia ja muut enemmän tai vähemmän äitiään juoksuttavia
Toki se ei kerro kokonaisuudesta näin yleisesti mutta silti.

Ap, kannattaa muistaa että tuo kaikki on siis ihan normaalia ja se kestään sen oman lyhyen aikansa. Ennenkuin huomaatkaan, vauva on iso ja viihtyy jo esim lelujen parissa ja kaikki helpottuu. Meillä on kaikkien 3 kanssa se eka puoli vuotta ollut sellasta enemmän tai vähemmän haasteellista, sitte on alkanu helpottaa. Itsekin olen intohimoinen käsitöiden tekijä mutta joka lapsen kohdalla on se eka 6kk pitäny ihan suosiolla jättää välistä. Oon sitte jatkanu harrastusta taas kun vauva on ollut isompi.