Onko teistä OK toimintaa työkaverilta?

[....]

Mitään pommitusta ole...on älynnyt jo luovuttaakin kun vastassa on seinä. Ei ystävällisyys ole kiellettyä. Ainakin ap yritti jotain ilmapiirin parantamiseksi, monet vaan valittaa kahvitauolla.

Jos henkilö on pidättyväinen ja omissa oloissaan viihtyvä, niin oletettavasti hän ei myöskään valita kahvitunnilla.

Itse olen sulkeutuva, ja nyt about 4 vuoden jälkeen osaan joskus iiihan harvoin aloittaa keskustelun työkavereiden kanssa joka ei liity työasioihin.
Ja tämäkin sen takia että he ovat antaneet minun olla rauhassa. Meillä oli sellainen joskus henkilö töissä joka oikein hermostui minun sulkeutuneisuuteen. Oli todella ahdistavaa välillä kun oli sellainen fiilis että minut painostetaan puhumaan yksityiselämästäni :O Mutta tosiaa se oli vain YKSI yliutelias nainen, joka minun onneksi irtisanottiin.

Onneksi meidän työpaikalla yksityiselämästä kertominen ei ole mitenkään tärkeää (työasiat kuitenkin se numero yksi), ehkä kun tämä on miesvoittoinen ala tai jotain? Naisvoittoisella työpaikalla uteliaiden kanojen kanssa olisin varmasti todella pulassa

 

[Mep]

Jos ei itse syö niitä kaikille jaossa olevia pullia, niin ihan ok. Ei kaikki halua osallistua näihin pullatalkoisiin, eri syistä. Itseänikin ahdistaa, kun pitäisi joka kissanristiäisen kunniaksi viedä työkavereille jotain. Jokainen ostaa omansa, niin saa juuri sitä mitä haluaa ja juuri niin usein kuin haluaa.

Tottakai hänelle kelpaa toisten tuomat herkut, sehän tässä hauskaa onkin...

 

[Mep]

Jos henkilö on pidättyväinen ja omissa oloissaan viihtyvä, niin oletettavasti hän ei myöskään valita kahvitunnilla.

Itse olen sulkeutuva, ja nyt about 4 vuoden jälkeen osaan joskus iiihan harvoin aloittaa keskustelun työkavereiden kanssa joka ei liity työasioihin.
Ja tämäkin sen takia että he ovat antaneet minun olla rauhassa. Meillä oli sellainen joskus henkilö töissä joka oikein hermostui minun sulkeutuneisuuteen. Oli todella ahdistavaa välillä kun oli sellainen fiilis että minut painostetaan puhumaan yksityiselämästäni :O Mutta tosiaa se oli vain YKSI yliutelias nainen, joka minun onneksi irtisanottiin.

Onneksi meidän työpaikalla yksityiselämästä kertominen ei ole mitenkään tärkeää (työasiat kuitenkin se numero yksi), ehkä kun tämä on miesvoittoinen ala tai jotain? Naisvoittoisella työpaikalla uteliaiden kanojen kanssa olisin varmasti todella pulassa

En tarkoittanut että tämä hiljainen tapaus valittaa kahvitunnilla, vaan että moni valittaa kylmää ilmapiiriä (kuten ap) mutta ei yritä itse parantaa sitä mitenkään.

Eikä tässä tainnut olla kyse omien asioiden avaamisesta kaikelle kansalle vaan ihan normaalista aamutervehtimisestä ja kepeästä keskustelusta jota jotkut tykkää harrastaa.

 

["Hiphei"]

Jos henkilö on pidättyväinen ja omissa oloissaan viihtyvä, niin oletettavasti hän ei myöskään valita kahvitunnilla.

Itse olen sulkeutuva, ja nyt about 4 vuoden jälkeen osaan joskus iiihan harvoin aloittaa keskustelun työkavereiden kanssa joka ei liity työasioihin.
Ja tämäkin sen takia että he ovat antaneet minun olla rauhassa. Meillä oli sellainen joskus henkilö töissä joka oikein hermostui minun sulkeutuneisuuteen. Oli todella ahdistavaa välillä kun oli sellainen fiilis että minut painostetaan puhumaan yksityiselämästäni :O Mutta tosiaa se oli vain YKSI yliutelias nainen, joka minun onneksi irtisanottiin.

Onneksi meidän työpaikalla yksityiselämästä kertominen ei ole mitenkään tärkeää (työasiat kuitenkin se numero yksi), ehkä kun tämä on miesvoittoinen ala tai jotain? Naisvoittoisella työpaikalla uteliaiden kanojen kanssa olisin varmasti todella pulassa

Itse työskentelen melkein ainoana naisena miesten kanssa, siellä puhutaan paljon ja hyvä fiilis muutenkin.
Työkavereita näkee luultavasti enemmän kuin puolisoa, eikö silloin pitäisi tutustua ?
Usein puhutaan siitä että työkaverit tekee työstä niin monin verroin kivempaa
Että sama mitä sitä tekee, jos työkaverit on mukavia

 

[....]

[QUOTE="Hiphei";28358078]Itse työskentelen melkein ainoana naisena miesten kanssa, siellä puhutaan paljon ja hyvä fiilis muutenkin.
Työkavereita näkee luultavasti enemmän kuin puolisoa, eikö silloin pitäisi tutustua ?
Usein puhutaan siitä että työkaverit tekee työstä niin monin verroin kivempaa
Että sama mitä sitä tekee, jos työkaverit on mukavia [/QUOTE]

Meillä työkaverit ovat mukavia, ainoa oli tosiaan se utelias nainen silloin alkuvaiheessa. Työasioista osaan puhua, ja mielelläni opin uutta (kuuntelemalla, en kälättämällä). Mutta small talkia tai omasta elämästä en puhu, se vain ei tapahdu luonnostaan minulta. Voin yrittää tuota tehdä jos minut ns. pakotetaan, mutta eihän se ole hauskaa. Ei varmasti edes sen uteliaan ihmisen mielestä?
Mutta jos esim. värjään hiukset niin on todella ahdistavaa jos porukka alkaa niistä puhumaan/kehumaan ym. Silloin alkaa paniikkihäiriö nostamaan päätään ja on pakko päästä pois.
Varmasti samaa tapahtuisi jos joku alkaisi pommittamaan lahjoilla. Etenkin jos se lahjoja on nainen! Miehet nyt yrittävät leikkimielellä iskeä sun muuta, mutta en vain tiedä miten reagoisin jos (hetero) naiskollega yhtäkkiä toisi minulle jotain karkkia tms. Se ois vain hyvin outoa.

 

[vieras (ap)]

Okei, olen siis ehkä itse ylireagoinut, kun mielestäni tuollainen käytös vain on kummallista ja jopa törkeää, tarpeetonta. Minun mielestäni varsinkin aikuisen ihmisen (ja jo lapsen) pitäisi kuitenkin osata ihan perus käytöstavat, eli tervehtiminen ja vaikkapa satunnainen "small talk" työyhteisön hyvän ilmapiirin ylläpitämiseksi. En tarkoita, kuten jo sanoinkin, että tuon sulkeutuneen työkaverin pitäisi alkaa minun ystäväkseni. Halusin osaltani toivottaa häntä tervetulleeksi työporukkaamme, mutta hän ei reagoi huomionosoituksiini mitenkään.

Ja ei, en pommita häntä jatkuvasti jollain "lahjuksilla". Nuo olivat pieniä arjen esimerkkejä siitä, miten työkavereita voi piristää työpäivän aikana. Ihan samalla tavalla muistan muitakin työkavereita ja he myös minua. Yleensä huikataan edes kiitokset, "kiitti ku keitit kahvit mulle" tms. Edelleenkään EN odota vastapalveluksia tai KERJÄÄ kiitosta, vaan toivoisin saavani työkaveriini jonkinlaista kontaktia. Se ei keskustelujen myötä syntynyt, joten kokeilin tuollaista tapaa. Sekään ei toiminut, ja olen jo ymmärtänyt, että vaikka tekisin mitä, työkaveri ei halua olla missään tekemisissä.

Tuntuu vain todella, todella raskaalta viettää päivät samassa huoneessa hänen kanssaan, kun mistään ei voi puhua jne. Oikeastiko se on normaali meininki teidänkin työpaikoillanne? En tässäkään tarkoita mitään jatkuvaa pälpättämistä, vaan esimerkiksi ihan mutkatonta ja spontaania, pientäkin jutustelua TAI että esimerkiksi avun pyytäminen jossakin asiassa olisi helppoa.

Mutta kauhistelijoille tosiaan vielä, että olen jo ymmärtänyt lopettaa nämä huomionosoitukset.

 

[vieras (ap)]

Meillä työkaverit ovat mukavia, ainoa oli tosiaan se utelias nainen silloin alkuvaiheessa. Työasioista osaan puhua, ja mielelläni opin uutta (kuuntelemalla, en kälättämällä). Mutta small talkia tai omasta elämästä en puhu, se vain ei tapahdu luonnostaan minulta. Voin yrittää tuota tehdä jos minut ns. pakotetaan, mutta eihän se ole hauskaa. Ei varmasti edes sen uteliaan ihmisen mielestä?
Mutta jos esim. värjään hiukset niin on todella ahdistavaa jos porukka alkaa niistä puhumaan/kehumaan ym. Silloin alkaa paniikkihäiriö nostamaan päätään ja on pakko päästä pois.
Varmasti samaa tapahtuisi jos joku alkaisi pommittamaan lahjoilla. Etenkin jos se lahjoja on nainen! Miehet nyt yrittävät leikkimielellä iskeä sun muuta, mutta en vain tiedä miten reagoisin jos (hetero) naiskollega yhtäkkiä toisi minulle jotain karkkia tms. Se ois vain hyvin outoa.

Jep, ihmisiä on erilaisia. Mulle ja muille työyhteisön jäsenille tollainen karkeilla "lahjominen" on ihan normaalia toimintaa, siis ei mitään shown aineksia tai taustalla muutoinkaan mitään sen kummempaa, haluna vaan silloin tällöin piristää ja huomioida. Uusi työntekijämme ei nähtävästi tällaiseen höpötykseen halua osallistua. Minusta siitä olisi reilua esimerkiksi sanoa suoraan, laittaa vaikka lappu jos ei uskalla kasvotusten puhua itselleen ehkä vaikeista asioista. Tietysti hiljaisuus on jo osoittanut hänen kielteisen suhtautumisensa, mutta onko tällä varsinaisella introvertikollakaan hyvä sitten olla töissä? Höh, vaikeita juttuja, minusta olis hyvä pitää yllä avointa ilmapiiriä.

 

[Mep]

Okei, olen siis ehkä itse ylireagoinut, kun mielestäni tuollainen käytös vain on kummallista ja jopa törkeää, tarpeetonta. Minun mielestäni varsinkin aikuisen ihmisen (ja jo lapsen) pitäisi kuitenkin osata ihan perus käytöstavat, eli tervehtiminen ja vaikkapa satunnainen "small talk" työyhteisön hyvän ilmapiirin ylläpitämiseksi. En tarkoita, kuten jo sanoinkin, että tuon sulkeutuneen työkaverin pitäisi alkaa minun ystäväkseni. Halusin osaltani toivottaa häntä tervetulleeksi työporukkaamme, mutta hän ei reagoi huomionosoituksiini mitenkään.

Ja ei, en pommita häntä jatkuvasti jollain "lahjuksilla". Nuo olivat pieniä arjen esimerkkejä siitä, miten työkavereita voi piristää työpäivän aikana. Ihan samalla tavalla muistan muitakin työkavereita ja he myös minua. Yleensä huikataan edes kiitokset, "kiitti ku keitit kahvit mulle" tms. Edelleenkään EN odota vastapalveluksia tai KERJÄÄ kiitosta, vaan toivoisin saavani työkaveriini jonkinlaista kontaktia. Se ei keskustelujen myötä syntynyt, joten kokeilin tuollaista tapaa. Sekään ei toiminut, ja olen jo ymmärtänyt, että vaikka tekisin mitä, työkaveri ei halua olla missään tekemisissä.

Tuntuu vain todella, todella raskaalta viettää päivät samassa huoneessa hänen kanssaan, kun mistään ei voi puhua jne. Oikeastiko se on normaali meininki teidänkin työpaikoillanne? En tässäkään tarkoita mitään jatkuvaa pälpättämistä, vaan esimerkiksi ihan mutkatonta ja spontaania, pientäkin jutustelua TAI että esimerkiksi avun pyytäminen jossakin asiassa olisi helppoa.

Mutta kauhistelijoille tosiaan vielä, että olen jo ymmärtänyt lopettaa nämä huomionosoitukset.

Tää ketju avasi taas mun silmiä osastoon wtf....yllättävän moni "ahdistuisi" ja käsittää ap:n aloituksen ihan himmeäksi pommittamiseksi.
Mitä ihmee psyko-porukkaa palstalla notkuvat työssäkävijät ovat? Ja että oikein paniikki iskisi jos joku kehuu vaikka tukkaa...TSIISUS.

 

["vieras"]

Koulukiusaajat saavat mallinsa vanhemmiltaan, nähtävästi työpaikkakiusaajilta. Valitettavasti asenteet ja käytösmallit periytyvät. Usein myös entiset koulukiusaajat ovat nykyisiä työpaikkakiusaajia. Kiusaamista on myös välinpitämättömyys, ylimielisyys, puhumattomuus, yms.

 

[....]

Tää ketju avasi taas mun silmiä osastoon wtf....yllättävän moni "ahdistuisi" ja käsittää ap:n aloituksen ihan himmeäksi pommittamiseksi.
Mitä ihmee psyko-porukkaa palstalla notkuvat työssäkävijät ovat? Ja että oikein paniikki iskisi jos joku kehuu vaikka tukkaa...TSIISUS.

Niin, ihmiset ovat erilaisia. Kyllä minullekin tuli vähän yllätyksenä että aikuiset ihmiset eivät tunnu tajuavan että on ihan työssäkäyviä ihmisiäkin joilla on paniikkihäiriö ja jotka eivät vain halua huomiota.
Itse teen työni hyvin, olen väleissä työkavereiden kanssa ja minusta se riittää. Ja ymmärtääkseni muutkin ovat ihan sinut sen asian kanssa.

Harmi että yhden henkilön erilaisuus voi pilata koko ilmapiirin. Harmittaa etenkin sen henkilön puolesta, koska varmasti hän huomaa kans asian ja hän tietää vallan hyvin että muut haluavat että hän puhuisi ja olisi jotain muuta kuin mitä on.

 

[....]

[QUOTE="vieras";28358499]Usein myös entiset koulukiusaajat ovat nykyisiä työpaikkakiusaajia. Kiusaamista on myös välinpitämättömyys, ylimielisyys, puhumattomuus, yms.[/QUOTE]

Olisipa koulukiusatuilla helppoa jos kiusaajat osoittaisivat mieltää olemalla hiljaa ja syrjäänvetäytyviä Eiköhän koulukiusaajat ole (yleensä) nenille hyppiviä, kovaäänisiä, huomionhakuisia ja ilkeitä?

 

["nuuh"]

No ei teillä ainakaan kiireistä taida töissä olla jos on aikaa pohtia toisen kinderin mussuttamisia! Meillä käydään yksin pystykahveilla niin ei tarvi pähkäillä toisen tukan kehumisia. Suosittelen tätä kaikkiin paikkoihin niin tulee vähän tehokkaampaa.

 

[viisikymppinen isoäiti]

olet ihan turhasta pahoillasi. anna olla hänen, jos hän selvästi osoittaa että ei halua olla lähemmissä tekemisissä. ja sun tuppaantumisesi vaikka et sitä siksi tarkoita, mutta siltä se hänestä varmaan tuntuu on hänestä varmaan ärsyttävää ja kiusallista.

 

["vieras"]

Olisipa koulukiusatuilla helppoa jos kiusaajat osoittaisivat mieltää olemalla hiljaa ja syrjäänvetäytyviä Eiköhän koulukiusaajat ole (yleensä) nenille hyppiviä, kovaäänisiä, huomionhakuisia ja ilkeitä?

Niin, yleensä, mutta koulukiusaamisen muotoja on monia. Selvittelen näitä asioita työkseni joka päivä tuolla koulumaailmassa. Ei ole syytä vähätellä esimerkiksi ulkopuolelle jättämisen vaikutusta lapseen. Ei kiusaaminen aina ole näkyvää, vaan henkisen väkivallan muotoja on monia.

 

["vieras"]

[QUOTE="nuuh";28358541]No ei teillä ainakaan kiireistä taida töissä olla jos on aikaa pohtia toisen kinderin mussuttamisia! Meillä käydään yksin pystykahveilla niin ei tarvi pähkäillä toisen tukan kehumisia. Suosittelen tätä kaikkiin paikkoihin niin tulee vähän tehokkaampaa.[/QUOTE]

Riippuu varmasti alasta. Turha myöskään kärjistää asiaa joko-tai-osastoon, sillä vaikka töissä olisi kuinka kiire, työkaverille ehtii suoda ystävällisen hymyn.

 

["vieras"]

Niin, ihmiset ovat erilaisia. Kyllä minullekin tuli vähän yllätyksenä että aikuiset ihmiset eivät tunnu tajuavan että on ihan työssäkäyviä ihmisiäkin joilla on paniikkihäiriö ja jotka eivät vain halua huomiota.
Itse teen työni hyvin, olen väleissä työkavereiden kanssa ja minusta se riittää. Ja ymmärtääkseni muutkin ovat ihan sinut sen asian kanssa.

Harmi että yhden henkilön erilaisuus voi pilata koko ilmapiirin. Harmittaa etenkin sen henkilön puolesta, koska varmasti hän huomaa kans asian ja hän tietää vallan hyvin että muut haluavat että hän puhuisi ja olisi jotain muuta kuin mitä on.

Tuollainen on ok, minusta siinä ei ole mitään kamalaa. Ketään ei tarvitse pakottaa olemaan mikään huomion keskipiste, puhelias, sosiaalinen tms. Kai sinäkin paniikkihäiriöisenä kuitenkin tervehdit työkavereitasi? Erilaisuus pitää hyväksyä, mutta minusta kaikilla on velvollisuus noudattaa yleisiä hyviä käytöstapoja kun yhdessä työskennellään. Tiimityö onnistuu hiljaisemmiltakin henkilöiltä, omassa työssä olen sen huomannut. Ja työyhteisössä voidaan hyvin, jos jokainen tuo tavallaan ja omalta osaltaan kortensa kekoon.

 

[Mrs Bean]

Rippuu vähän työnkuvastakin. Jos työ on itsenäistä ja sen voi suorittaa itsekseen, ilman mitään ryhmäpohdintoja ja tiedon jakamista työkavereille, niin miksi ihmisen pitäisi olla valmis löpisemään työajalla? Joitain ei vain kiinnosta se puiminen eikä näin ollen halua edes pienellä small talkilla antaa ymmärtää että olisi valmis muiden turinoita kuuntelemaan. Jos taas on alalla jossa on pakko töissä jakaa tietoa tai toimia ryhmässä, niin sitten tuommoinen on jo työyhteisön henkeä heikentävää..

 

["vieras"]

Ihana "tyttö" olet varmaan ap. Olisit vaan ollut sitä ajoissa, niin ei tarvitsisi leikkiä enää työpaikalla. Olet kuitenkin varmaan täysikäinen, etkä lapsityövoimaa. Työkaverisi varmaan toivoo huonekaverin vaihtoa.

 

[vieras (ap)]

[QUOTE="vieras";28359050]Ihana "tyttö" olet varmaan ap. Olisit vaan ollut sitä ajoissa, niin ei tarvitsisi leikkiä enää työpaikalla. Olet kuitenkin varmaan täysikäinen, etkä lapsityövoimaa. Työkaverisi varmaan toivoo huonekaverin vaihtoa.[/QUOTE]

Anteeksi, en nyt ihan ymmärtänyt, mitä tarkoitat että "ajoissa"? Saati leikkimisellä? Ja miten täysi-ikäisyys ja lapsityövoima tähän liittyvät? Työkaveri on kaikkia kohtaan samanlainen, joten hän tuskin haluaisi ketään jakamaan työhuonetta kanssaan, harmi kun meidän hommissa ei oo mahdollista saada omaa työhuonetta.

 

[dah]

Minusta ap ja tämä Mep ovat juuri sellaisia ärsyttäviä perskärpäsiä, jotka tunkevat itsensä väkisin iholle, kukaan heistä ei pidä, mutta pakko on sietää.

 

[vieras (ap)]

Rippuu vähän työnkuvastakin. Jos työ on itsenäistä ja sen voi suorittaa itsekseen, ilman mitään ryhmäpohdintoja ja tiedon jakamista työkavereille, niin miksi ihmisen pitäisi olla valmis löpisemään työajalla? Joitain ei vain kiinnosta se puiminen eikä näin ollen halua edes pienellä small talkilla antaa ymmärtää että olisi valmis muiden turinoita kuuntelemaan. Jos taas on alalla jossa on pakko töissä jakaa tietoa tai toimia ryhmässä, niin sitten tuommoinen on jo työyhteisön henkeä heikentävää..

Taisin jo sanoakin, että en oleta työkaverini avautuvan itsestään tai elämästään (hän saa totta kai pitää yksityisasiansa itsellään) enkä myöskään vaadi häntä jauhamaan tyhjänpäiväisyyksiä kanssani työajalla, VAAN toivoisin edes tervehdystä töihin tullessa, heippojen sanomista lähtiessä jne. Ihan perus käytöstapoja, joilla luoda mukava ilmapiiri töihin. Samoin minun mielestäni ujotkin ihmiset kykenevät juttelemaan joskus jotain, ilman että sen tarvitsee olla varsinaista väkinäistä rupattelua.

 

[vieras (ap)]

Minusta ap ja tämä Mep ovat juuri sellaisia ärsyttäviä perskärpäsiä, jotka tunkevat itsensä väkisin iholle, kukaan heistä ei pidä, mutta pakko on sietää.

Eli sinäkin ajattelet äärimmäisen mustavalkoisesti asioista, että ollaan joko täysin hiljaa koko 8-tuntinen työpäivä tai sitten jaaritellaan ja jauhetaan p*skaa se 8 tuntia? Mistä asioista sinun mielestäsi keskustelupalstalle sitten saa kirjoittaa? Sekö tekee ihmisestä ärsyttävän perskärpäsen, että on pahoillaan siitä, että työkaveri ei tervehdi töihin tullessa, ei luo silmäystäkään muihin työyhteisön jäseniin, ei ota minkäänlaista kontaktia kehenkään? Tietenkään työsopimuksessa ei velvoiteta olemaan edes hieman sosiaalinen, mutta tietämättä teidän työpaikoistanne, niin työpaikoissa joissa itse olen työskennellyt, ainakin tervehditään toisia.

 

[dah]

Eli sinäkin ajattelet äärimmäisen mustavalkoisesti asioista, että ollaan joko täysin hiljaa koko 8-tuntinen työpäivä tai sitten jaaritellaan ja jauhetaan p*skaa se 8 tuntia? Mistä asioista sinun mielestäsi keskustelupalstalle sitten saa kirjoittaa? Sekö tekee ihmisestä ärsyttävän perskärpäsen, että on pahoillaan siitä, että työkaveri ei tervehdi töihin tullessa, ei luo silmäystäkään muihin työyhteisön jäseniin, ei ota minkäänlaista kontaktia kehenkään? Tietenkään työsopimuksessa ei velvoiteta olemaan edes hieman sosiaalinen, mutta tietämättä teidän työpaikoistanne, niin työpaikoissa joissa itse olen työskennellyt, ainakin tervehditään toisia.

Kirjoittele keskustelupalstalle mitä lystäät, mutta jätä uuvatti ihminen rauhaan, joka ei selkeästi tunkeiluasi halua.

 

[Aspa]

No haloo, on se nyt törkeää jos ei työkaveria edes moikata! Kyllä ihmisillä nyt sentään perus käytöstavat täytyy olla. On töykeää käytöstä työkaveriltasi. Meillä töissä kaikki ovat kyllä ystävällisiä toisilleen ja vähemmän läheisten työkavereiden kanssa voi hyvin jutella kahvitauoilla. Ehkä johtuu sitten siitä että ollaan asiakaspalvelutyössä niin ihan tuppisuut ja small talkia osaamattomat ei sinne hakeudukkaan tai siellä pärjää saatika viihdy.

 

[dah]

No haloo, on se nyt törkeää jos ei työkaveria edes moikata! Kyllä ihmisillä nyt sentään perus käytöstavat täytyy olla. On töykeää käytöstä työkaveriltasi. Meillä töissä kaikki ovat kyllä ystävällisiä toisilleen ja vähemmän läheisten työkavereiden kanssa voi hyvin jutella kahvitauoilla. Ehkä johtuu sitten siitä että ollaan asiakaspalvelutyössä niin ihan tuppisuut ja small talkia osaamattomat ei sinne hakeudukkaan tai siellä pärjää saatika viihdy.

Höpö höpö. En minäkään kaikenmaailman kumipäitä moikkaile.