[QUOTE="maritta";28356178]En tahtoisi kenenkään lapsen tuntevan noin kodista, ei voi mitään muuta kun olla pahoillaan

Toivottavasti olet saanut tunteesi ulos itsestäsi. Isä ja äiti ne maailman tärkeimmät ihmiset..
Me ollaan tällainen tavallinen 6henkinen perhe. isä käy päivät työssä ja itse olen kotona lasten kanssa. Miehen kanssa ei ole riitoja. Toiset lapset noudattavat kodin sääntöjä mutta yksi lapsista ei, mietin vain että miten hänet saa ymmärtämään että hän on tärkeä meille ja saa käytöksellään huolen aikaan kun ei tiedetä missä on vaikka jos jotain sattuu? Hän on myös kova tahdittamaan sisaruksiaan.[/QUOTE]
Olen aikalailla itse itseni kasvattanut ihminen, ohjaus on ollut jotenkin vajavaista pitkin matkaa. Pitkään pidin itseäni ihan loistotyyppinä, nyt olen ymmärtänyt miten syvää häpeää itse asiassa olen sillä uholla peittänyt. Ja ajantajultani olen jäänyt jotenkin vajavaiseksi, välillä huomaan lähteväni silloin kun pitäisi olla perillä, niinkuin lapsenakin.
Mutta siis minun oli tuossa iässä mahdotonta ymmärtää että moitittiin käytöstä eikä minua. Ehkä sen olisi ymmärtänyt, jos olisikin joskus jätetty kaikki moittiminen väliin ja tosiaan otettu lämmöllä vastaan ja joskus sitten selitetty, että asiassa on eroa ja että minusta tykätään vaikka tempaukset surettaakin. Teillä varmaan on tuota eroa yritetty selittää lapselle tehokkaammin kuin omat vanhempani kykenivät, mutta eihän siitä ole takeita, että viesti menee perille.
Minulta jotenkin taisi puuttua positiivinen yhteys vanhempiini, heissä on jotain hämärää jonka luonnetta olen alkanut ymmärtää vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Ja kai sisaruussuhteissa saattaa käydä niin, että yksi kokee jääneensä osattomaksi ja sen takia rettelöi, tai sitten on onnettoman geeniyhdistelmän saanut niinkuin joskus yksi saa periytyvän sairauden joka muissa ei ilmene. Tiedän seitsemän sisarusta, joista keskimmäinen on kertakaikkiaan kriminaali ja täysin itsekeskeinen rotta, ja loput ovat ihan tavallisia ihmisiä. Tai perussyy voi olla vaikka lapsuuden sairaalareissu, joka on käynnistänyt epäluottamuksen kehän, mistä näitä asioita niin tietää.
Minusta ei tullut kriminaalia, tuli yltiöhyveellinen.