dysfasiassa(tai mitä termiä nyt haluaakaan käyttää) on tosiaan aika laaja skaala. eli siis voi olla tosi lievänä ja pahimmillaan hyvin hankala. vaikeuksia kun voi olla tuottamisessa, ymmärtämisessä, molemmissa jne.
ajoissa on kuitenkin asiaan puututtu ja varmasti apua ehtii saada paljon ennen koulun alkua. eskari-vuosi sitten näyttää paljon, sen aikana kouluasia sitten ratkeaa.
se täytyy kyllä sanoa, että teidän kaupungissa on hyvin asiat jos dysfasia lapsi saa avustajan. tai jos avustajan saa kun ei ole edes vielä mitään diagnoosia.
mutta toivotaan että asiat alkavat selvitä ja saatte apua lapselle!
Juuri perjantaita poikani ryhmän lto:lta kysyin, että saakohan avustajan ennen diagnoosia. Kuulemma saa, muttei todennäköisesti vain tälle yhdelle lapselle, vaan koko ryhmälle. Ilmeisesti asiasta jutellaan enemmän hyve-keskustelussa 4.4.
Joo, hirveän vaikeaa tosiaan vielä yhtään koittaa arvella miten paljon pojallani tulee myöhemmin olemaan vaikeuksia. Mutta mitä olen noita luokitteluja lukenut, niin kyllä se mielestäni lievä on, koska pystyy puhumaan ja ymmärtämään riittävästi. Eli puhuu ja ymmärtää lyhyitä, muutaman sanan lauseita, muttei ymmärrän kovin pitkiä ohjeita, eikä itse pysty kovin hyvin tuottamaan kertovaa puhetta, koska sanat saattavat olla väärissä muodoissaan, ja sisällyksen kannalta oleellisia sanoja puuttuu sen verran paljon ettei aina välttämättä ymmärrä pointtia. "Eli tänään lintu paiväkodissa puu oli siellä kovasti melua" saattaa tarkoittaa vaikka että " tänään päiväkodin pihalla puussa istui talitintti joka lauloi tosi kovaa titityy". (siis ihan hatusta heitetty esimerkki)
Joskus miehen kanssa ymmärretään, joskus menee ohi. Mutta lyhyet lauseet kuten "leikitäänkö äiti yhdessä legoilla?" "Minulla on jano, saisinko vettä" tms. lyhyet lauseet poika lausuu hyvin, eikä enää edes ihan kauhean epäselvästi, vieraatkin jo alkavat saada selvää.
Mutta tosiaan, legoilla leikkiminen on sitä että minä kasaan, ja poika etsii osia, (tosin osaa etsiä tietyn mallisia osia kun näytän kuvasta, eli hyvää hahmotuskykytreeniä) ja minä kasaan, ja palapelejä myöskin tehdään yhdessä niin että minä olen "pääjehuna" ja poika etsii paloja. Ei kyllä ilman ohjausta osaa ollenkaan, eikä ilman ohjausta ala edes leikkimään mitään yleensä, kuin jotain vauhdikasta, tai ihan yleistä kohellusta.
Värejä ei tosiaan tunnista ollenkaan, niitä ollaan treenattu varmaan 2 vuotta ihan päivittäin, tai siis että niistä on ollut puhetta. Pojalle myös luetaan paljon, ja lukemista jaksaa hyvin keskittyä kuunnella. Muutenkin poika jaksaa keskittyä tekemiseensä hyvin, kunhan joku aikuinen vain ohjaa tekemään.
Tietokonetta poika osaa käyttää jo melko hyvin, perusjutut. Ei anneta vapaasti käyttää konetta mutta yhdessä pelaamme jotain kehittäviä pelejä tms., joita pääasiassa lainaamme kirjastoista. Angry Birdsiä myös osaa pelata, mutta ei koskaan niin kauaa että sitä tarvitsisi rajoittaa, eli ei juutu koneelle. Itse tosin juutun, varsinkin yömyöhällä kun pitäisi mennä nukkumaan...
En ole koskaan kuullut että kukaan lapsi olisi kiusannut poikaani huonosta puheesta, eivätkä ole päiväkodissakaan kuulleet. se voi johtua ehkä siitä että toisten lasten kanssa pärjää aika pitkälti niillä muutaman sanan lauseilla. Ja pojan sosiaalinen ja valoisa luonne auttaa myöskin aika paljon muiden lasten kanssa toimimisessa.
Luulen myös, että koko tulee myös aika tehokkaasti ainakin vähentämään kiusaamista tulevaisuudessa-hän tulee varmaankin olemaan aina luokan pisimpiä lapsia. Nyht 3 v. 10 kk ikäisenä on jo mennyt 110 cm rikki hiljattain, ja painoa on parinkymmenen kilon verran, uskon että sellainen lähelle 190-senttinen roteva harteikas viikinki tosta kehkeytyy, lapsenkasvoinen sellainen. :heart:
Mutta elämässään pärjännyt hyvin näinkin. 
