Onko mitään järkee mennä lukioon?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja MiljaHolja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

MiljaHolja

Vieras
Mun poika on nyt ysillä. Koulu on ollut vuoristorataa aina. Pojalla on diagnosoitu AD/HD. Ja ei oo mikään villi seko eikä mikään tekosyydiagnoosi. Ala-asteella oli tolkuttoman huolimaton, mutta aika kiltti. Ei mikään sekopää. Psykologi sano jossain testeissä että on selvästi ikästään älykkäämpi. Koulussa pärjäs joskus jossain, mutta oli kans tosi paljon oppimisvaikeuksia. Mutta jos kiinnostu jostain niin pärjäs. Ala-asteen keskiarvo oli jotain 7.5.

Yläasteella sitten kaiken maailman tietokonepelit sun muut kiinnosti liikaa ja koulunkäynti oli tosi heikkoo, vaikka yritin kaikkia keinoja. No nyt on sitten torkassa 6-7 eri aineista, jostain matikasta ehkä kasi. Keskiarvo varmaan tulee olemaan jotain 7.5. Aattelin, että menköön sitten kauppikseen, mutta poika ite ei oikeen tiä.

Silti joskus tulee semmosia juttuja jokka saa miettimään että pitäskö ton pojan mennä lukioon. Esim. viime vuonna oli koko koulun päässälaskukilpailussa palkinnoilla (2. tai 3.) ja nyt oli koulun matikkakilpailussa 2. Vaikka siis matikassa vaan kasi! Koulussa kumminkin 100 oppilasta per vuosi.

Amista ei voi ees ajatella koska on todella epäkäytännöllinen. Eikä kiinnosta pätkääkään mikään rassaus, ruuvaus jne...
 
Mistä poikasi pitää? Lukio on aika työläs ja pitää jaksaa keskittyä ja puristamaan kurssi toisensa jälkeen suoritetuksi eli vaatii siis todella pitkäjänteistä työskentelyä. En usko lukion sopivan pojallesi ellei saa jotain lääkitystä tukemaan arjessa suoriutumista.
Amis voisi olla juuri oikea paikka hankkia käytännönläheinen ammatti.
 
Mitä poika haluaisi tehdä ammatikseen? Siitähän tässä on kyse. Tarvitaanko lukio jotta hän voisi mennä opiskelemaan mieleistään alaa? Veikkaan että pojalla on huolimattomuusvirheiden kanssa ongelmia vaikka osaisi aihealueen. Sen lisäksi aikataulujen kanssa voi tulla lukiossa ongelmia, mutta älykäs pärjää deadlinen synnyttämällä paineella.

Jos sitten lukiossa ei pärjää, niin ainakin hän on yrittänyt.
 
Lukiossa pitää jaksaa opiskella. Ja lukea paljon. Kursseista läpipääseminenkään ei ole ihan yhtä helppoa kuin peruskoulussa. Joten kannattaa miettiä sitä haluaako poika lukea useaa reaaliainetta, paria kieltä ja vaikka laajaa matikkaa / tai useampia kieliä. Ihan surkeilla lukion papereilla ei tee mitään.

Toisaalta ainahan sitä voi kokeilla ja lopettaa jos ei sitten tunnukaan hyvältä ratkaisulta.

Onko kauppis poikasi oma valinta?
 
Miltä tuntuisi kymppiluokan läpikäyminen. Olisi sitten vuoden vanhempi ja muurrosikä astetta kauempana. Voisi poika ehkä myös parannella todistustaan.

Tuttavani poika kävi kymppiluokan ja oli selvästi hyötyä jatkoa ajatellen. Ko. pojalla ei kylläkään mitään diagnoosia, mutta tosi välinpitämätön ja levoton ysillä. Olisi ollut ihan hukkaan heitettyä aikaa hakea tuossa vaiheessa mihinkään kouluun, olisi jäänyt kesken. Keskittymiskyky löytyi sitten ihan yllättäen kymppiluokan syksyllä. Mutta toki eri henkilö kuin poikasi.
 
Mulla on oman diagnoosini mukaan ADD ja tosi pahoja keskittymis- ja arjenhallintavaikeuksia. Silti lukio meni ihan heittämällä läpi. Ongelmat alkoivat toden teolla vasta korkeakoulussa.

Kyllä se lukio on kokeilemisen arvoinen juttu. Mutta jos pojalla on ADHD-diagnoosi olemassa, niin eikö sen turvin voisi harkita lääkitystä tai vaikka toimintaterapian tyyppistä ratkaisua, joka toisi apua?
 
  • Tykkää
Reactions: astrolabe
Alkuperäinen kirjoittaja Björn;28058812:
Onko täällä jokin opinahjo, johon ei voida ottaa sisään, ellei ole lukion käynyt?

Taitaa päästä melkein kaikkiin ellei ihan kaikkiin amispohjalta. Lääkiksestä en tiedä, mutta toisaalta sinne pojan voisi olla muutenkin erittäin vaikea päästä. Jos kielissä on hyvä, niin silloin lukio on helppo.
 
[QUOTE="Vieras";28058829]Miltä tuntuisi kymppiluokan läpikäyminen. Olisi sitten vuoden vanhempi ja muurrosikä astetta kauempana. Voisi poika ehkä myös parannella todistustaan.

Tuttavani poika kävi kymppiluokan ja oli selvästi hyötyä jatkoa ajatellen. Ko. pojalla ei kylläkään mitään diagnoosia, mutta tosi välinpitämätön ja levoton ysillä. Olisi ollut ihan hukkaan heitettyä aikaa hakea tuossa vaiheessa mihinkään kouluun, olisi jäänyt kesken. Keskittymiskyky löytyi sitten ihan yllättäen kymppiluokan syksyllä. Mutta toki eri henkilö kuin poikasi.[/QUOTE]

Sanoisin että enemmän hyötyä on käydä vaikka turhaan lukion ensimmäinen luokka kuin kymppiluokka.
 
  • Tykkää
Reactions: astrolabe
Mä tein koko lukion aikana REHELLISESTI läksyt ehkäpä max 5 kertaa. En hankkinut edes kaikkia kurssikirjoja. Sanakokeisiin taisin joskus lukea. En ikinä tehnyt/lukenut läksyjä ja kokeisiin luin jos luin, niin edellisenä iltana.
Ylppäreihin luin sen verran, että kävin kielistä kertauskurssit ja reaalinen ennen luin yhden psykan kirjan läpi ja pari kurssivihkoa.

B C C M M kirjoitin.
 
[QUOTE="Laura";28058861]Mä tein koko lukion aikana REHELLISESTI läksyt ehkäpä max 5 kertaa. En hankkinut edes kaikkia kurssikirjoja. Sanakokeisiin taisin joskus lukea. En ikinä tehnyt/lukenut läksyjä ja kokeisiin luin jos luin, niin edellisenä iltana.
Ylppäreihin luin sen verran, että kävin kielistä kertauskurssit ja reaalinen ennen luin yhden psykan kirjan läpi ja pari kurssivihkoa.

B C C M M kirjoitin.[/QUOTE]

Ja onko tuo sinun mielestäsi hyvä rivi?
 
Lukiossa käydään tunneilla, ainakin minun aikanani. Riitti, kun piti korvat siellä auki.

Luulisi noin älykkään ja paljon opiskelleen ihmisen tajuavan, että meitä ihmisiä on erilaisia. Ei kaikille riitä se, että kuuntelee tunnilla vaan pitää myös lukea kirjoja ja kerrata asioita. Näin mulla ja todella monella muulla. Kyllä tuollainen lukemattomuus ja silti hyvin pärjääminen on harvinaisempaa.
 
Ihme nokittelua taas teillä ja keskustelu lipsahtaa sivuraiteille. Aloittaja, mikä on sun oma tuntemus poikasi pärjäämisestä lukiossa? Lukio on myös hyvä yleissivistävä koulu vaikka ilman lukion papereita pärjäisi jatkossakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Björn;28058868:
Joopa joo. Hittoako sitten edes ostit koulukirjoja?

Taidat ymmärtää tahallasi väärin? Kai hän tunneilla aukaisi kirjat, ei vaan erikseen päntännyt kirjoituksiin.

Sanoisin silti että suurimman osan täytyy nähdä vaivaa kirjoitusten eteen ja muutenkin ahkeroida arvosanojen eteen. Varsinkin kun kyseessä on alle kasin oppilas peruskoulussa.

Minulle yliopisto oli paljon helpompi kuin lukio. Yliopistossa ei tarvinnut juuri rehkiä kun vaan kävi demoissa ja kuunteli luennoilla. Kolmasosan pystyi vielä olemaan poissa. Tosin se johtui siitä että asiat kiinnostivat minua. Eniten jouduin näkemään vaivaa virkamiesruotsin eteen.
 

Similar threads

Yhteistyössä