Mitä tarkoittaa "menettää nuoruus" jos haluaa äidiksi nuorena?

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27983697]Jos otsikossa kysytään, että mitä tarkoittaa menetetty nuoruus, niin eikö siihen silloin saisi vastata? Siis sen mukaan, mitä itse olis menettänyt, jos olis lapset tehnyt nuorempana?

Mitä ihmeen haukkumista se nyt on? Jos minä vastaan, mitä itse olisin menettänyt jos olisin tehnyt lapset aikaisemmin. En minä sano, että toiset menettää ne samat asiat, minä puhun vain omasta elämästäni.[/QUOTE]

Toki saa. Mutta tässä keskustelussa vanhemmat äidit eivät todellakaan ole keskittyneet siihen mitä ovat itse menettäneet

 

[Tír na nÓg]

Tjaa. Lapseni sain nuorena, 21v. ja 23v. Silti olen onnistunut asumaan ulkomailla, menestymään opinnoissa, tekemään töitä, ostamaan asunnon.

En tarvinnut vuosien haahuilua "mikä mä oon, mikä musta tulee" kun jo pienestä pitäen olen tiennyt mitä haluan tehdä. Toki kokemusta muilta aloilta on kertynyt sitä mukaan kun on työskennellyt kaiken muun ohella ja tiedän entistä paremmin mihin musta on.

Nuorena olin se joka kuskasi muuta kaverilaumaa baareihin, minulle suurempaa hupia oli juoda teetä kuin läträtä viinalla. Polttareissanikin olin kuskina. Festareilla olin töissä, en kännäämässä. Ulkomaille ei ole koskaan voinut tuosta vain lähteä kun on onnistunut haalimaan alusta lähtien sopivasti velvotteita kotipuolesta.

Onneksi liki kaikki on mahdollista kun on malttia suunnitella, etenkin lasten kanssa kaikki kokemukset ovat entistä rikkaampia kun saan tarjota myös heille samoja elämyksiä ja antaa ihania muistoja kun yhdessä kasvamme perheenä

Mutta voihan olla että joku povaa käytökseni perusteella että revin pelihousuni kun täytän 35, juoksen tukkaputkella naapuruston Kuohuvaan Tuoppiin ja sieltä sitten SeinäRuusuun jatkoille. Tyhjään tilini seilaamalla Tallinnassa, nussimalla ruotsalaista miljonääriä, tekemällä lapsen palstamamman miehelle ja palaisin ruotuun vaihdevuosien kynnyksellä... :vampire:

 

["hehee"]

[QUOTE="hoovee";27983457] Mutta ootko itekkään lastesi parasta ajatellut kun lähdit noin vaativaa alaa opiskelemaan? Miksei se sairaanhoitajan ammatti muka riittänyt vaan piti tavotella jotain hienompaa? Sit mies joutunu elättämään koko perheen sun opiskelujen takia. Mun mielestä itsekästä.[/QUOTE]

Voi vee, mitä pa**aa. Mieti nyt vähän.

 

["vieras"]

Mutta voihan olla että joku povaa käytökseni perusteella että revin pelihousuni kun täytän 35, juoksen tukkaputkella naapuruston Kuohuvaan Tuoppiin ja sieltä sitten SeinäRuusuun jatkoille. Tyhjään tilini seilaamalla Tallinnassa, nussimalla ruotsalaista miljonääriä, tekemällä lapsen palstamamman miehelle ja palaisin ruotuun vaihdevuosien kynnyksellä... :vampire:

Kuka povaa? Kerrotko mullekin?

Vai tarkoitatko sitä povausta mitä nuoret harrastaa, että minä 30+-ikäisenä olen todella katkera nuorille äideille, koska itse olen niin helkkarin vanha lehmä, etten jaksa lasteni kanssa leikkiä. Lisäksi olen katkera siitä, etten ehdikään tehdä 10 lasta kun en aloittanut aikaisemmin. Ja lisäksi olen katkera siitä, että lapseni on nyt ihan vauvoja, kun toisilla ne lapset on jo isoja ja he nauttivat nyt elämästä. Ja jnejnejne.

Capish?

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27983776]Kuka povaa? Kerrotko mullekin?

Vai tarkoitatko sitä povausta mitä nuoret harrastaa, että minä 30+-ikäisenä olen todella katkera nuorille äideille, koska itse olen niin helkkarin vanha lehmä, etten jaksa lasteni kanssa leikkiä. Lisäksi olen katkera siitä, etten ehdikään tehdä 10 lasta kun en aloittanut aikaisemmin. Ja lisäksi olen katkera siitä, että lapseni on nyt ihan vauvoja, kun toisilla ne lapset on jo isoja ja he nauttivat nyt elämästä. Ja jnejnejne.

Capish? [/QUOTE]

Mistä sinä tuon kaiken olet repinyt? Vai menikö pikkasen liioittelun puolelle?

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27983806]Mistä sinä tuon kaiken olet repinyt? Vai menikö pikkasen liioittelun puolelle? [/QUOTE]

Lukemalla tätä palstaa

terveisin: lehmä...

 

[huoooh]

[QUOTE="vieras";27983776]Kuka povaa? Kerrotko mullekin?

Vai tarkoitatko sitä povausta mitä nuoret harrastaa, että minä 30+-ikäisenä olen todella katkera nuorille äideille, koska itse olen niin helkkarin vanha lehmä, etten jaksa lasteni kanssa leikkiä. Lisäksi olen katkera siitä, etten ehdikään tehdä 10 lasta kun en aloittanut aikaisemmin. Ja lisäksi olen katkera siitä, että lapseni on nyt ihan vauvoja, kun toisilla ne lapset on jo isoja ja he nauttivat nyt elämästä. Ja jnejnejne.

Capish? [/QUOTE]

Tämän perusteella ketjussa haukutaan muka 30v äitejä:

"Menetättekö vanhuudenkin jos tulee lapsenlapsia?

On tämä elämä menetyksiä täynnä ääh! Kauheita nuo syntyvät lapset.

Sydän verellä 22vuotiaana lapsettomuushoidoissa itkien viimein se sydämen syke näkyi ruudulta ja siitä mieheni ja minun onnenkyynelistä lähtien kaikki on ollut yhtä onnea. Halusimme todella kovasti vanhemmiksi ja saimme kaksi lasta, voiko enempää toivoa, mutta sitten joku omahyväinen lehmä kehtaa ynistä meidän menettäneen jotain. Oikein vihlasee miten joku edes voi puhua noin ylimielisesti.

Me olisimme menettäneet hyvin paljon jos emme olisi kahta suurta lahjaamme saaneet. Silti en ole niin nokkaani pystyyn saanut, että kuvittelisin ylväänä jokaisen kolmekymppisen mamman menettävän minun ylhäinen nuori äitiyteni. Tiedostan hyvinkin, että elän omaa elämääni ja toivon sen menevän omien toiveiden mukaisesti.

Että ällöttää nämä äidit. Onneksi en tunne noin oksettavia ihmisiä. "

Minusta ei kyllä henkilökohtaisesti haukuttu ketään tiettyä kolmekymppistä, vaan sellaisia ihmisiä joka kehtaa moisen kokeneelle vielä vinkua menetyksistä. Ei ole ollenkaan niin asiatonta ja hyökkäävää kun on näiden "kypsien" äitien jutut nuoria perheitä kohtaan ketjussa.
Mutta yhden kerran tuli tuo lehmä vs koko ketjun lyttäykset, niin kyllähän sillä pitää mässäillä ja liioitella.

 

[Eedla]

En jaksanut lukea näin pitkää ketjua kokonaan mutta menettää nuoruus= menettää aika jolloin ei tartte ajatella muita kuin itteänsä, saa mennä ja tulla kuten huvittaa ilman että tarvii asettaa toisen ihmisen tarpeita omiensa edelle.

 

["okei"]

En jaksanut lukea näin pitkää ketjua kokonaan mutta menettää nuoruus= menettää aika jolloin ei tartte ajatella muita kuin itteänsä, saa mennä ja tulla kuten huvittaa ilman että tarvii asettaa toisen ihmisen tarpeita omiensa edelle.

En siis menettänyt. Elin sitä vain lyhyemmän ajan kuin vaikka 28v äiti. Koska en sitä kauempaa kaivannutkaan! =)

 

[Tír na nÓg]

[QUOTE="vieras";27983776]Kuka povaa? Kerrotko mullekin?

Vai tarkoitatko sitä povausta mitä nuoret harrastaa, että minä 30+-ikäisenä olen todella katkera nuorille äideille, koska itse olen niin helkkarin vanha lehmä, etten jaksa lasteni kanssa leikkiä. Lisäksi olen katkera siitä, etten ehdikään tehdä 10 lasta kun en aloittanut aikaisemmin. Ja lisäksi olen katkera siitä, että lapseni on nyt ihan vauvoja, kun toisilla ne lapset on jo isoja ja he nauttivat nyt elämästä. Ja jnejnejne.

Capish? [/QUOTE]

Mulla tais nyt mennä pahasti jotain ohi. Mutta olen tosi pahoillani jos koet että iäkkäämmät äidit olisivat "vanhoja lehmiä" :O

Kun aika tulee että lapseni ovat jo teinejä ja mitä ilmeisemmin tuttavapiirissäni syntyy vauvoja, miten ihmeessä se olisi huono juttu? Tuolloin minusta voi olla heille apua arjessa jos on rankkaa, aivan kuten he lapsettomina ovat nyt minun kavereinani. Elämäntilanteet ovat jo nyt ihan erilaiset tuttavapiirissäni mutta ei se meidän ystävyyttä suinkaan ole rikkonut, on ihanaa seurata miten meistä jokainen omia polkujaan pitkin saavuttaa unelmansa

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27983821]Lukemalla tätä palstaa

terveisin: lehmä... [/QUOTE]

Yhdessä viestissä mainittiin lehmä ja sen perusteella sinä yleistät kaikki nuoret äidit haukkujiksi. (vaikka todennäköisesti itse olet yksi näistä nuorien äitien arvostelijoista)

 

[niinpän]

[QUOTE="vieras";27983854]Yhdessä viestissä mainittiin lehmä ja sen perusteella sinä yleistät kaikki nuoret äidit haukkujiksi. (vaikka todennäköisesti itse olet yksi näistä nuorien äitien arvostelijoista)[/QUOTE]

Ja sekään lehmäksi haukkuminen ei ollut yleisesti 30vuotiaille naisille, vaan sellaisille arvostelijoille. Eli en käsitä miksi tuosta pitää vetää herneet nenään. Ehkä hän juuri on sellainen arvostelija ja siksi se yksi lehmä jäi mieleen.

 

[Eedla]

[QUOTE="okei";27983847]En siis menettänyt. Elin sitä vain lyhyemmän ajan kuin vaikka 28v äiti. Koska en sitä kauempaa kaivannutkaan! =)[/QUOTE]

Sepä se. Hyvä ystäväni tuli äidiksi 17vuotiaana mutta ei oo kokenu menettäneensä nuoruutensa vaikka ympärillä olevat ihmiset sitä hänelle hokivat. Ja on muuten ollut äiti parhaasta päästä, nuoresta iästään huolimatta. Toiset on henkisesti kypsiä vanhemmiksi jo nuorina, toiset ei koskaan. ja se on ihan henk koht asia missä kohtaa on valmis siihen että se oma napa ei enää olekaan koko ajan ykkösenä valinnoissa. Itse kunnioitan nuoria äitejä, useimmat ovat erittäin vastuuntuntoisia.
Terv. itse vasta 3kymppisenä äidiksi tullut.

 

[Oisku]

Tottakai se riippuu ihmisestä onko kypsä vanhemmaksi 20-vuotiaana vai vasta 30-vuotiaana. Ihan yhtäläisesti parisuhde voi kariutua nuoruuden rakkauden kanssa, kuin sen kolmekymppisenä tavatun puolison kanssa. Nuori äiti voi olla ihan hyvä tai huono kuin vanha äiti. Ei ikä sitä määrää.

Mä olen tullut äidiksi 28-vuotiaana. Jälkikäteen ajateltuna ihan hyvä ikä. Olen saanut "elää nuoruutta", olen ehtinyt opiskella opiskelut loppuun ja tienaamaankin ennen lapsia.

Itse olen tyytyväinen ettei minulla ollut opiskeluaikana lapsia, se antoi huomattavasti enemmän liikkumavaraa ja rauha esim lukea tentteihin oli aivan eri luokkaa kuin olisi ollut lasten kanssa. Meidän piti olla välillä iltaisinkin paikalla koulun puolesta. Nyt saatoin olla tasan niin pitkään kun oli mielenkiintoista, ilman painetta lähteä hakemaan lapsia hoidosta tai tietoisuutta siitä että rumba kaatuu kokonaan miehen harteille. Riitti vaan puhelu miehelle että mä oon nyt pitkään ku täällä tapahtuu. Tenttiin pystyi lukemaan vaikka puoli yötä, ihan miten tykkäsi.

Ja kun lapsi sitten tuli, ei ole ollut taloudellisesti mitään ongelmia, kun on ehtinyt ansaitsemaan. Kummallakin hyväpalkkainen työ, koskaan ei ole tarvinnyt laskeskella pennejä tai potea koska tulee tilille rahaa että saa maitoa kaupasta. Tai anoa pankista lyhennysvapaata kun on kotona kht:lla.

 

[fortunate]

Ymmärsin varsin hyvin meidän erot. Meillä vaan on eri tavalla. Moniakin asioita kadun, lapsensaanti-ikääni en. Kuinka voimakkaasti täällä kolmekymppiset äidit puolustelevat ja yökkäävät nuorempiaan kohtaan. Ikäkö toi viisautta, no ei nähtävästi. Ei ollut tarkoitus erityisesti huudella orionille. Sanoin vain ehkä liian terävsti miten asiamme eroavat toisistaan odottaen jo sitä huutelua "mehän sanottiin!! Kaikki 20-25v äidit...!"

Sun viestisi oli kyllä tasan yhtä kärjistetty ja yksinkertainen kuin nää ketjun vanhempien äitien jutut.
Sama asenne huokuu sun kirjoituksistasi, eri "puolta" vaan edustat.

Just tollanen "ähähää, oisko kannattanu harkita, me harkitsimme!".
Muutenkin ihme tarve selitellä joka ikinen aihetta koskeva kritiikki tai eriävä kokemus, mitä väliä sillä on sinulle, kuinka joku toinen kokee?
Eikä ne toisten mielipiteet ja tuntemukset siitä muutu, vaikka kuinka vääntäisit ja hehkuttaisit, miten teillä on mennyt.

 

[olet oikeassa]

Sun viestisi oli kyllä tasan yhtä kärjistetty ja yksinkertainen kuin nää ketjun vanhempien äitien jutut.
Sama asenne huokuu sun kirjoituksistasi, eri "puolta" vaan edustat.

Just tollanen "ähähää, oisko kannattanu harkita, me harkitsimme!".
Muutenkin ihme tarve selitellä joka ikinen aihetta koskeva kritiikki tai eriävä kokemus, mitä väliä sillä on sinulle, kuinka joku toinen kokee?
Eikä ne toisten mielipiteet ja tuntemukset siitä muutu, vaikka kuinka vääntäisit ja hehkuttaisit, miten teillä on mennyt.

Niin olikin kärjistetty, siksi tuo "anteeksi". Menin samalle tasolle vaikka ei ollut tarkoitus. Sitä provosoituu liikaa tällaisen paskavyöryn seurauksena. Pitäisi yrittää olla se fiksumpi loppuun asti. Eikä tarkoitus ollut muuttaa hänen kertomustaan mihinkään. Sanoin asiani vain ehkä vähän väärin väärään kohtaan.

 

["vieras"]

No sinä olet sinä. Harmi että sinulla tuli tuollainen fiilis. Ehkä olisi pitänyt harkita paremmin, me harkitsimme emmekä kadu. Katuisin jos olisin myöhemmin lapset tehnyt, tai näin voisin kuvitella.

Etköhän sä ole sitä tyyppiä, että et myöntäisi tippaakaan että kadut. Sanoisit vaan harkinneesi paremmin, tai näin voisin kuvitella

 

[se sama]

[QUOTE="vieras";27984127]Etköhän sä ole sitä tyyppiä, että et myöntäisi tippaakaan että kadut. Sanoisit vaan harkinneesi paremmin, tai näin voisin kuvitella [/QUOTE]

Pyysin jo anteeksi provosoituneena kirjoitettua kommenttia. Kuinka moni muu osaa myöntää virheensä ketjussa? Ei kovinkaan moni. Ei voi myöntää kuinka tyhmän rumasti ollaan puhuttu, tuo on aika kesyä verrattuna ketjun nuorten perheiden päälle sylkemisesiin verrattuna. Tarkoitus ei muutenkaan ollut kumota kommentoijan oloja tai elämää. Mutta olen todella pahoillani, kommentti ei sopinut tuohon yhteyteen ja oli muodoltaan outo.

Odottelen anteeksipyyntöjä vanhemmilta äideiltä.

 

[Oh hoh]

Minusta on luonnollista puolustaa omaa reittiään, mutta sikamaista alentaa muita. Tässä ketjussa vanhemat äidit ovat suurimmaksi osaksi olleet niitä lapsellisimpia. Ainoa joka on osannut pyytää kommenttia anteeksi on ollut nuorempi äiti vaikka hänen kommenttinsa oli todella pientä verrattuna ketjun muihin viesteihin. Moni vanhempi äiti voisi mennä itseensä ja hävetä vähän juttujaan. Todella surullista luettavaa. Eikä ihme jos muita ikätovereitannekin hävettää ketjussa ikäluokkansa lapsellisuus.

Aikuistukaas vähän.

 

[Horuksen silmä]

Mä ajattelen sen niin että nuorena ihminen etsii itseään ja kypsyy henkisesti. Oman itsensä henkinen kehittäminen ja löytäminen voi jäädä sen äitiyden jalkoihin.
Toki jos ei ole mitään mielenkiintoa sisäisen minänsä etsimiseen ja löytämiseen, ei ole mitään väliä tuleeko teininä jo äidiksi.

 

["vieras"]

Minusta on luonnollista puolustaa omaa reittiään, mutta sikamaista alentaa muita. Tässä ketjussa vanhemat äidit ovat suurimmaksi osaksi olleet niitä lapsellisimpia. Ainoa joka on osannut pyytää kommenttia anteeksi on ollut nuorempi äiti vaikka hänen kommenttinsa oli todella pientä verrattuna ketjun muihin viesteihin. Moni vanhempi äiti voisi mennä itseensä ja hävetä vähän juttujaan. Todella surullista luettavaa. Eikä ihme jos muita ikätovereitannekin hävettää ketjussa ikäluokkansa lapsellisuus.

Aikuistukaas vähän.

No tuo nyt riippuu ihan lukijasta. Yksikään vanhempi äiti ei ole alentunut samanlaiseen kielenkäyttöön kuin nuoremmat. Että en koe olevani mitenkään velvollinen pyytämään anteeksi sitä kun sanoin, että mitä itse olisin menettänyt jos olisin tehnyt lapseni nuorempana. Tai sitä kun sanoin, että eipä ne tilastot valehtele.

 

["kyllästynyt"]

[QUOTE="vieras";27984426]No tuo nyt riippuu ihan lukijasta. Yksikään vanhempi äiti ei ole alentunut samanlaiseen kielenkäyttöön kuin nuoremmat. Että en koe olevani mitenkään velvollinen pyytämään anteeksi sitä kun sanoin, että mitä itse olisin menettänyt jos olisin tehnyt lapseni nuorempana. Tai sitä kun sanoin, että eipä ne tilastot valehtele.[/QUOTE]

Sävysi esittää asiat ovat hyvin hyvin lapselliset, ehkä sinäkin vielä kypsyt. Mutta jääkööt tämä tähän.

 

[justiin]

Voi tsiisus teidän joidenkin kanssa! :O
On se tietty kiva, että löytyy ees yksi asia omassa elämässä, jossa voi päteä. Kun on lapsi tullut tehtyä siinä ainoassa oikeassa iässä.

 

[mitäihmettä]

Mä ajattelen sen niin että nuorena ihminen etsii itseään ja kypsyy henkisesti. Oman itsensä henkinen kehittäminen ja löytäminen voi jäädä sen äitiyden jalkoihin.
Toki jos ei ole mitään mielenkiintoa sisäisen minänsä etsimiseen ja löytämiseen, ei ole mitään väliä tuleeko teininä jo äidiksi.

Ohhoh onpas tekstiä, sitäkl jotenkin henkisesti pysähtyy lapsien myötä!? Onneksi itse en kokenut moista, en kyllä tullut teininä äidiksi eikä ketjussa tainnut kyse sellaisesta ollakaan. Hieno aikuismainen tapa kirjoittaa. Miksi tämä jankutus pitää jatkuvasti nostella. Aivan naurettavaa jankutusta.

 

[Horuksen silmä]

Ohhoh onpas tekstiä, sitäkl jotenkin henkisesti pysähtyy lapsien myötä!? Onneksi itse en kokenut moista, en kyllä tullut teininä äidiksi eikä ketjussa tainnut kyse sellaisesta ollakaan. Hieno aikuismainen tapa kirjoittaa. Miksi tämä jankutus pitää jatkuvasti nostella. Aivan naurettavaa jankutusta.

Miksi sitä pysähtyisi henkisesti lapsen saamisen myötä? Toki enemmistö ihmisistä kasvaa henkisesti läpi elämänsä kun elämänkokemukset karttuvat. Nyt puhuinkin itsensä etsimisestä, ajasta joka kuuluu nuoruuden kehityspolkuun. Kaikilla ei ole kiinnostusta tehdä sitä sisäistä matkaa jolloin opitaan tuntemaan omat henkiset tarpeet ja heikkoudet. Tai se mitä elämältä halutaan. Useinhan nuorena solmitut parisuhteet eivät kestä, koska ei tiedetä mitä parisuhteelta halutaan. Tai mitä omalta elämältä haluaa.