Auttakaa, teenkö abortin vai en..

Olen ehkäisystä huolimatta raskaana n. rv 7 ja keskiviikkona olis aborttiaika edessä:-/ Olemme juuri ostaneet omakotitalon, kaksi alle 5v lasta. Olen ollut monta vuotta lasten kanssa kotona ja työelämään pitäisi päästä. Nyt tuli tämä raskaus ja mies ehdottomasti sitä mieltä että abortti ainoa vaihtoehto.
Itse olin alkuun samaa mieltä mutta nyt on alkanu tuntua etten voi tehdä sitä. Toisaalta se olisi paras vaihtoehto mutta miten voin lopettaa lasteni sisaruksen elämän ennen kuin se alkaakaan!? Itku meinaa tulla kun mietinkin asiaa. Tänään sanoin miehelle että mitä jos en pystykkään ottamaan sitä pilleriä sairaalassa. Mies ei oikein kommentoibut mitään ja muutenkin välttelee aiheesta puhumista.
Kertokaa ihmiset omista kokemuksista ja mietteitänne! Olen täysin tietämätön mitä pitäisi tehdä :-(

 

Et tee, lapset on siunaus ja niitä ei pidä hyljätä jos on tullakseen.

 

Itse olin alkuun samaa mieltä mutta nyt on alkanu tuntua etten voi tehdä sitä.

Tuo lause kertoo kaiken. Sitten et tee sitä!

 

Jotenkin kuulostaa että aborttia ei kannata tehdä. Kun lapsi on syntynyt niin kyllä miehesi tottuu ajatukseen. Jos vain jaksat?

 

Lisään vielä, että miehesi on uskomattoman itsekäs jos vaatii sua tekemään abortin!

 

[QUOTE="vieras";27790150]Jotenkin kuulostaa että aborttia ei kannata tehdä. Kun lapsi on syntynyt niin kyllä miehesi tottuu ajatukseen. Jos vain jaksat?[/QUOTE]

Kyllä minä kolme lasta jaksan jos sitä meinaat. Sitä en tiedä kestänkö sen syyllisyyden jos abortin teen.

 

Noilla perusteilla en kyllä tekisi aborttia. Enkä itse sellaista muutenkaan pystyisi tekemään jos en olisi raiskauksesta tms. tullut raskaaksi.

Puhu miehesi kanssa uudestaan, pyydä keskustelemaan johonkin koko tilanteesta, että et siis vain ohimennen mainitse mitään. Kyllä te tuosta kolmannestakin "selviäisitte" varmasti, ja tulisi olemaan vain rikkaus. Se venyttäisi työelämääsi pääsyä ehkä vain parilla vuodella. Eikä se ole pitkä aika.

 

Sun on ehdottomasti oltava varma että haluat abortin, muuten kadut. Moni katuu vaikka olisi varmakin ja sinä kuulut epäilevän aika paljon...vaikea päätös...kumpikin on lopullinen päätös jonka kanssa sinun on elettävä

 

[QUOTE="mimmi";27790155]Lisään vielä, että miehesi on uskomattoman itsekäs jos vaatii sua tekemään abortin![/QUOTE]

Minusta tuntuu siltä että olen itse itsekäs joslapsen pidän miehen mielipiteestä huolimatta.

 

Ei kannata tehdä jos emmit yhtään.
Mutta miehedi saattaa olla aika harmissaan, jos kantansa niin selvästi ilmaisi jo.
Oärjäätlö kolmen kanssa jos mies päättää lähteä?

 

Minusta tuntuu siltä että olen itse itsekäs joslapsen pidän miehen mielipiteestä huolimatta.

Eli parempi tappaa lapsi kun mies niin vaatii? :O Ootko todella noin tossun alla? Multa sais lähdöt tuollainen "mies"!

 

Kyllä minä kolme lasta jaksan jos sitä meinaat. Sitä en tiedä kestänkö sen syyllisyyden jos abortin teen.

En näe syytä miksi tekisit abortin. Tavallaan olet jo päätöksen tehnyt. Kolme lasta on monen tavoite. Et varmaan kadu omaa lastasi.

 

Ei kannata tehdä jos emmit yhtään.
Mutta miehedi saattaa olla aika harmissaan, jos kantansa niin selvästi ilmaisi jo.
Oärjäätlö kolmen kanssa jos mies päättää lähteä?

Yksin en välttämättä kolmen lapsen kanssa pärjää. Varmasti tulee kova keskustelu kun asian otan puheeksi.

 

Luulen, että abortti on vaihtoehto silloin, jos lapsen tulo on täysi katastrofi syystä tai toisesta. Sellainen tilanne, ettei "voi" muuta.

Kuulostat niin epäilevältä, että luulen, että abortin tekeminen vaurioittaa sinua henkisesti koko loppuelämäksesi.

 

[QUOTE="mimmi";27790191]Eli parempi tappaa lapsi kun mies niin vaatii? :O Ootko todella noin tossun alla? Multa sais lähdöt tuollainen "mies"![/QUOTE]

Haluan ajatella myös jo syntyneiden lasteni tulevaisuutta ja sitä että he saavat elää ehjässä perheessä. Asiat ovat muuten kuitenki perheessämme kunnossa.

 

Yksin en välttämättä kolmen lapsen kanssa pärjää. Varmasti tulee kova keskustelu kun asian otan puheeksi.

Uskon kyllä että pärjäät. Taloudellisesti ainakin, fyysisestikin kyllä varmasti kun nuo kaksi ovat jo sitten vähn vanhempia. Kun tuskin se mies sinua nyt edes jättää, ja vielä epätodennäköisemmin tähän raskauden alkukynnyksille. Kai sinulla ihan normaalijärkinen mies kuitenkin on. Uskon.

 

[QUOTE="vieras";27790207]Luulen, että abortti on vaihtoehto silloin, jos lapsen tulo on täysi katastrofi syystä tai toisesta. Sellainen tilanne, ettei "voi" muuta.

Kuulostat niin epäilevältä, että luulen, että abortin tekeminen vaurioittaa sinua henkisesti koko loppuelämäksesi.[/QUOTE]

Sitämä just pelkään ettämiten mun mielenterveys pystyy selviytymään abortista jos sen teen. Miten saan pääni kuntoon sen jälkeen ja elettyä bormaalia elämää. Kolme lasta on ollut aina haaveeni mutta se kolmas olisi saanut odottaa vielä muutaman vuoden..

 

En voi uskoa, että miehesi sinua tuon takia jättäisi! Onhan kautta vuosisatojen lapsia syntynyt "vahingossa". Totutte kyllä siihen ajatukseen. Varsinkin, jos muutenkin olit/olitte kolmea lasta ajatelleet.

Sen sijaan en usko, että suhteenne kestää sitä, jos teet nyt abortin miehesi käskystä. Kuinka pääset siitä yli?

 

No älä tee, herranjestas sentään!!! Vaakakupissa pikkuinen ihmisalku ja...mikä? Miehellä naama nurinpäin?!? Epäilen että jos suostut, et anna sitä miehellesi anteesi koskaan. Etkä itsellesi.

 

Uskon kyllä että pärjäät. Taloudellisesti ainakin, fyysisestikin kyllä varmasti kun nuo kaksi ovat jo sitten vähn vanhempia. Kun tuskin se mies sinua nyt edes jättää, ja vielä epätodennäköisemmin tähän raskauden alkukynnyksille. Kai sinulla ihan normaalijärkinen mies kuitenkin on. Uskon.

Mies on kyllä ihan täysjärkinen ihminen ja tuskin minua jättäisi.. Hyvä isä nykyisille lapsillekkin. Onhan tässä ollut sulateltavaa itsellekkin ja miehelle sitä tuntuu olevan paljon enemmän.

 

[QUOTE="vieras";27790238]En voi uskoa, että miehesi sinua tuon takia jättäisi! Onhan kautta vuosisatojen lapsia syntynyt "vahingossa". Totutte kyllä siihen ajatukseen. Varsinkin, jos muutenkin olit/olitte kolmea lasta ajatelleet.

Sen sijaan en usko, että suhteenne kestää sitä, jos teet nyt abortin miehesi käskystä. Kuinka pääset siitä yli?[/QUOTE]

Sepä on juuri itselläkin ollut mielessä että miten pääsen yli abortista jota en välttämättä itse edes halunnut tehdä?!

 

Mies on kyllä ihan täysjärkinen ihminen ja tuskin minua jättäisi.. Hyvä isä nykyisille lapsillekkin. Onhan tässä ollut sulateltavaa itsellekkin ja miehelle sitä tuntuu olevan paljon enemmän.

Mikähän tässä kolmannessa lapsessa on nin katastrofaalista miehellesi? Jos on kahteenkin sopeutunut? Meillekkin tuli kolmas "vahingossa" mutta ei tullut mieleenkään mikään abortti kummallekkaan.

 

Kuulostaa ihan siltä, ettet ole halukas tekemään aborttia. Sillähän asia on selvä.

Muuten, tämän kaiken pohdinnan jälkeen lapsestasi tulee sinulle varmasti erityisen rakas.

 

Älä tee.. mee töihin raskausajaksi, saat sit paremmat korvaukset. Äitiysloman jälkeen sit töihin

 

Itse en olisi henkisesti kestänyt aborttia ja kerroin sen miehelle.Joka muuten oli alkuun abortin kannalla. En ikinä ollut suunnitellut enää kolmatta lasta. Mutta ihana sellainen saatiin. Eikös sun haave ollut kolme lasta?