Exän kanssa jouluaaton vietto...

Kukaan täysjärkinen ihminen, siis muu kuin eronneen miehen tai naisen uusi kumppani, ei kysy miksi vanhemmat tekevät lapsilleen joulun eronkin jälkeen. Päinvastoin, ihailevat heidän aikuista asennettaan, jolla lapsia säästetään turhilta murheilta.

Ihan naurettavuuden huippu on perustella tässä keskustelussa kantaansa sillä, että "lasten pitäisi tottua" siihen, että vanhemmat ovat eronneet... Isän uusi onni siinä menee lasten selän taakse kun ei kykene yksinkertaisesti myöntämään olevansa mustasukkainen. Kannattaisi etsiä uusi, lapseton mies, sillä vielä pahempaa on tulossa: lapset isänsä luona, lasten loma-ajat ja kaikenlaiset tarpeet, jotka on laitettava sinun tarpeittesi edelle.

Aikuinen ihminen ajattelee lapsen etua ja kestää omaa epämukavuutta, ei käytä lasta omien lapsellisuuksiensa selittämiseen.

 

[QUOTE="Vieras";27679058]Paitsi että eronnut pariskunta ei ole enää perhe keskenään.[/QUOTE]

No kyllä ne mun mielestä jonkinlaista perhettä tulee aina sen yhteisen lapsen kautta olemaan

 

[QUOTE="Aikuinen";27679127]Kukaan täysjärkinen ihminen, siis muu kuin eronneen miehen tai naisen uusi kumppani, ei kysy miksi vanhemmat tekevät lapsilleen joulun eronkin jälkeen. Päinvastoin, ihailevat heidän aikuista asennettaan, jolla lapsia säästetään turhilta murheilta. [/QUOTE]


Meillä esim tilanne tämä: miehellä lapsi edellisesta liitosta, ja itsellä lapsi edellisestä liitosta. Pitäisikö kummankin lapsineen lähteä exille joulunviettoon? opcorn:


Lisäksi nykyään on yksi yhteinen lapsi. Hänenkö sitten pitäisi viettää joulut vuorovuosin isän ja hänen exän ja vuorovuosin äidin ja hänen exän kanssa? opcorn:

Eikö voitais jo vihdoin tajuta, että ei ne entiset liitot turhaan kaatuneet eikä uusia perheitä turhaan perustettu? Miksi sitten edes perustaa uusia perheitä, jos "perhejuhlat" sitoutuu viettämään nuoruudessa ja tyhmyydessä valittujen kumppaneiden kanssa? Eikö voitais jo vihdoin keskittyä siihen nykyhetkeen ja nykyperheeseen eikä turhaan roikkua exissä, joiden kanssa suhteet ei toimineetkaan?

Itse ainakin haluan viettää joulun perheeni ja läheisteni kanssa. En koe läheiseksi enkä osaksi perhettä sellaista nuoruuden virhearviointiin perustuvaa ex-kumppania, jonka kanssa yhteiselo päättyi 8 vuotta sitten.

Ja hui, kamalaa! Ajattele, pidin tätä nykyistäni mun perheenjäsenenä ja lähimmäisenä jo neljän kuukauden kuluttua suhteemme alkamisesta ja odotin jo silloin tätä kuopustani. Eipä tulis mieleenkään silloin 4-n kuukauden seurustelun jälkeen lähteä viettämään joulua exän kanssa, eikä miehellekään tullut mieleenkään lähteä silloin viettämään joulua exänsä kanssa. Ihan omana uusioperheenä joulumme silloin vietimme, kuten myös kaikki seuraavatkin joulut. :xmas:

 

Minusta eroja on niin monenlaisia kuin on pariskuntiakin... Toiset eroaa ilmiriidoissa, toiset nihkeissä puheväleissä ja toiset ihan ystävinä. Harmin paikka lapsen kannalta jos ero yleensä tulee, mutta parhaiten kai se lapsen kannalta hoituu, jos ystävinä erotaan...

Me olemme eronneet kesällä. Joulu vietetään (siis aatto) minun vanhempieni luona, siis lapsen isovanhempien, ja sinne tulevat myös lapsen serkut perheineen. Näin ollen myös ex-mieheni on kutsuttu, totta kai, koska hän on edelleen myös lapsensa isovanhempien kanssa ystävä ja kuuluu lapseni perheeseen. Ei siinä ole mitään kummallista!

Minulla on myös uusi mies, mutta olemme hänen kanssaan sopineet, että koska emme asu yhdessä, ei meidän tarvinne aattoiltaakaan yhdessä viettää, selviämme kyllä erossa sen aikaa! Lapselle tärkeintä on kuitenkin joulu, jossa koko lähipiiri on yhdessä. Mikäli uusi suhteeni kestää aikaa, varmasti ensi jouluna voimmekin viettää joulun uuden siippani kanssa, mutta suurella todennäköisyydellä myös ex tulee olemaan läsnä yhteisessä aaton vietossa. Tällä erää ainakin kaikki tulevat kyllä toimeen keskenään ja haluavat vain lapsen parasta. Yhteinen lapsihan on meille molemmille vanhemmille perhe!

Mutta toki, jos ei ole erottu yhteisymmärryksessä, jos on katkeruutta tai vanha suola vielä janottaa toista osapuolta, niin silloinhan tuo ei onnistuisin. Mutta en mä myöskään seurustelisi miehen kanssa, joka haluaa kieltää minun lapseltani yhteisen jouluaterian sekä lahjojen jakamisen molempien vanhempiensa kanssa... Kun eihän minulla ja exällä muuta yhteistä ole, olemme kyllä kavereita... Keskustellaanhan me muutenkin esim. lapsen viennin ja haun yhteydessä, käymme yhdessä neuvoloissa ja päivähoidon palavereissa, käymme jopa toistemme luona syömässä tai kahvilla jos se sopii lapsen aikatauluihin. En minä siinä näe mitään pahaa, pikemminkin hyvää... Lapselle ei ole meidän erosta toistaiseksi koitunut mitään oireilua.

 

Meillä esim tilanne tämä: miehellä lapsi edellisesta liitosta, ja itsellä lapsi edellisestä liitosta. Pitäisikö kummankin lapsineen lähteä exille joulunviettoon? opcorn:


Lisäksi nykyään on yksi yhteinen lapsi. Hänenkö sitten pitäisi viettää joulut vuorovuosin isän ja hänen exän ja vuorovuosin äidin ja hänen exän kanssa? opcorn:

Eikö voitais jo vihdoin tajuta, että ei ne entiset liitot turhaan kaatuneet eikä uusia perheitä turhaan perustettu? Miksi sitten edes perustaa uusia perheitä, jos "perhejuhlat" sitoutuu viettämään nuoruudessa ja tyhmyydessä valittujen kumppaneiden kanssa? Eikö voitais jo vihdoin keskittyä siihen nykyhetkeen ja nykyperheeseen eikä turhaan roikkua exissä, joiden kanssa suhteet ei toimineetkaan?

Itse ainakin haluan viettää joulun perheeni ja läheisteni kanssa. En koe läheiseksi enkä osaksi perhettä sellaista nuoruuden virhearviointiin perustuvaa ex-kumppania, jonka kanssa yhteiselo päättyi 8 vuotta sitten.

Ja hui, kamalaa! Ajattele, pidin tätä nykyistäni mun perheenjäsenenä ja lähimmäisenä jo neljän kuukauden kuluttua suhteemme alkamisesta ja odotin jo silloin tätä kuopustani. Eipä tulis mieleenkään silloin 4-n kuukauden seurustelun jälkeen lähteä viettämään joulua exän kanssa, eikä miehellekään tullut mieleenkään lähteä silloin viettämään joulua exänsä kanssa. Ihan omana uusioperheenä joulumme silloin vietimme, kuten myös kaikki seuraavatkin joulut. :xmas:

En tietenkään ottanut kantaa kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin vaan tähän nimenomaiseen, jossa ap on seurustellut muutaman kuukauden eronneen isän kanssa, joka haluaa viettää joulun lastensa kanssa (sekä siinä sivussa exän). Muutaman kuukauden seurustelun jälkeen ei pitäisi edes muuttaa yhteen asumaan, saati tehdä lapsia. Lapsia säästettäisiin monelta murheelta, jos vähän maltettaisiin tutustua ja vaikkapa vain kasvaa aikuisiksi vanhemmiksi ennenkuin ruvetaan pykäämään lapsia.

 

Ero ei välttämättä tarkoita että ollaan mielettömissä riidoissa.
Se ei myöskään tarkoita, että ellei olla riidoissa ja ollaan tekemisissä, että himoitaan toisiaan ja vehdataan nyksien selkien takana kaikenlaista.

Perhe ei myöskään käsitteenä tarkoita sitä pientä ydinjoukkoa joka 'saa' kulloinkin olla tekemisissä toistensa kanssa ilman muita sukulaisia ja anoppeja, herraparatkoon sentään.

On joukko ihmisiä, jotka liittyvät toisiinsa- eronkin jälkeen. Vanhemmat aika oleellisesti lapsilleen.

 

Minulla on myös uusi mies, mutta olemme hänen kanssaan sopineet, että koska emme asu yhdessä, ei meidän tarvinne aattoiltaakaan yhdessä viettää, selviämme kyllä erossa sen aikaa! Lapselle tärkeintä on kuitenkin joulu, jossa koko lähipiiri on yhdessä. Mikäli uusi suhteeni kestää aikaa, varmasti ensi jouluna voimmekin viettää joulun uuden siippani kanssa, mutta suurella todennäköisyydellä myös ex tulee olemaan läsnä yhteisessä aaton vietossa. Tällä erää ainakin kaikki tulevat kyllä toimeen keskenään ja haluavat vain lapsen parasta. Yhteinen lapsihan on meille molemmille vanhemmille perhe!

Juuri näin. Jos uusi suhde kestää, sitten on aika miettiä uusia järjestelyjä ja kuulla myös seurustelukumppanin toiveita (tietenkin). Aikuinen kykenee odottamaan sitä, että hänen omat toiveensa toteutuvat – lapsi ei siihen vielä kykene.

Ei kai kukaan täyspäinen vanhempi edes marssita uusia kumppaneitaan lastensa kotiin asumaan ennenkuin suhde on todella vakaalla pohjalla (= riittävän pitkäaikaisen seurustelun jälkeen, siis pikemminkin muutamien vuosien kuin kuukausien jälkeen).

 

no jos mun miesystävä tekis noin, niin sais muuttaa sinne lopullisesti, tai ainakaan mun luo ei olis enää asiaa

 

no jos mun miesystävä tekis noin, niin sais muuttaa sinne lopullisesti, tai ainakaan mun luo ei olis enää asiaa

...lapsellisella käytöksellä. Ikä ei aina ole aikuisuuden mitta näemmä: kaikenlaiset "kerrasta poikki" -uhkaukset kuuluvat pottaikään eivätkä aikuisuuteen, eivätkä varsinkaan rakkauteen.

 

no jos mun miesystävä tekis noin, niin sais muuttaa sinne lopullisesti, tai ainakaan mun luo ei olis enää asiaa

Peesi tälle! Tosin tiedän että mieheni eksä kutsuisi myös minut mukaan vaikka suhteellisen uusi tuttavuus olenkin.

 

Tottakai uudet puolisot ovat sitä mieltä että lapsi ei tarvitse joulun viettoon molempia vanhempia. Ja eksät haluavat myös lasten isän paikalle vaikka ovatkin eronneet. Vaikea sanoa kumman puolelle kallistun kun en ole itse koskaan ollut vastaavanlaisessa tilanteessa. Jos uudella naisystävällä ei ole muuta perhettä missä viettää joulua niin olisihan se mieheltä kohteliasta kysäistä eksältä jos tämä uusi nainen voisi tulla mukaan. Varsinkin jos hän on lapsille jo tuttu.

Meillä on muuten neljä lasta ja mies lähtee jouluksi kahden vanhimman lapsen ja siskonsa perheen kanssa Kanarialle viikoksi ja minä menen vanhempieni luoksi kahden nuoremman kanssa. Ollaan kaikki tyytyväisiä vaikka ei joulua yhdessä vietetäkään. Eikä olla erottu eikä eroamassa.

 

Missä vaiheessa nää yhteiset "perhejoulut" sitten lopetetaan? Mun vanhemmat ovat eronneet v.-94, pitäisikö vieläkin viettää jouluja yhdessä?

 

[QUOTE="aikuinen";27679398]En tietenkään ottanut kantaa kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin vaan tähän nimenomaiseen, jossa ap on seurustellut muutaman kuukauden eronneen isän kanssa, joka haluaa viettää joulun lastensa kanssa (sekä siinä sivussa exän). Muutaman kuukauden seurustelun jälkeen ei pitäisi edes muuttaa yhteen asumaan, saati tehdä lapsia. Lapsia säästettäisiin monelta murheelta, jos vähän maltettaisiin tutustua ja vaikkapa vain kasvaa aikuisiksi vanhemmiksi ennenkuin ruvetaan pykäämään lapsia.[/QUOTE]

Huomaatko yhtään ristiriitaa puheissasi? Samaan aikaan, kun pitäisi kasvaa aikuiseksi ennen lasten tekoa, pitäisi myös tehdä yhteisiä jouluja jo (ilmeisesti lapsena?) tehdyille lapsille ja exille, jotka eivät pystyneet pitämään perhettään koossa eivätkä päästämään irti? Valehdella lapselle käyttäytymällä ristiriitaisesti, rakastaen puolisoaan, mutta viettäen perhejuhlaa exän kanssa, jota ei enää rakasta, koska eihän muuten oltais erottukaan?

Antaa lapselle lahjaksi unenomaisen sadun, missä isä ja äiti edelleen yhdessä viettämässä onnellista perhejuhlaa? Johdatella lapsi harhaan, näytellä, leikkiä perhettä yhden illan ajan? Vain palatakseen juhlan jälkeen takaisin karuun todellisuuteen, missä isä onnellisesti rakastamansa ja häntä rakastavan naisen kanssa, ja katkeroitunut äiti katselee vierestä toisten onnea pidätellen toivoa siitä, että saa vielä exänsä takaisin, vaikka vain jouluksi, vain elääkseen tätä unta vielä yhden pyhän verran, vielä kenties ensi vuonna?

Eikö äidinkin olisi kannattavampaa päästää exänsä ajatuksistaan, päästää hänet rakentamaan sitä hänen omaa perhettään ja oman perheen perinteita? Olihan exäsi sulla aikaisemmin, sinulle oli annettu mahdollisuus sitä perhettä rakentaa, et tarttunut siihen silloin, kun sen aika oli. Epäonnistuit. Game over. Anna seuraavan pelaajan kokeilla onneaan, ehkä hän onnistuu siinä paremmin, ehkä hänellä on jo siihen paremmat valmiudet, edellytykset, riittävästi kokemusta, jottei tee suhteessaan samoja virheitä, mitä sinä olet suhteessasi tehnyt; ja sellaisia, joita hän on tehnyt omassa suhteessaan. Usko pois, 7 vuoden ex-avioliitto on opettanut hänelle paljon. Opi sinäkin virheistä, mutta valitse uusi kohde, koska entinen kohde on jo valinnut omansa.

Mistä tiedät, että tämä tuore suhde ei kestä? Mistä tiedät, että heidän pitää kasvaa aikuisiksi? Luuletko, ettet ole exääsi kasvattanut teidän suhteella eikä exäsi uuden puolison ex ole kasvattanut exäsi puolisoa? Miten voit vaatia exää olemaan sen pyhän ajan se "isähahmo" kotonasi sillä kustannuksella, että vakinaisen kodin isä on joulun revittynä pois omasta perheestään? Miten voit perhejuhlan ajaksi repiä hänet perheestään pois jättäen hänen omaan perheeseen juhlapyhän, PERHEJUHLAN ajaksi isän mentävän aukon? Minä en sitä sallisi. Onneksi ei tarvinnutkaan, koska mieheni on fiksu ja virheistään (myös parisuhde-sellaisista) oppinut ja tahtoo rakentaa omaa perhettään terveelle pohjalle. Siten, että perhejuhlat vietetään perheenä. Ei "leikkiperheenä" menneisyydestä, vaan ihan oikeana, nykyisenä ja toinen toisestaan kiinni pitävänä pariskuntana, uutena perheyksikkönä. Ei se tarkoita, etteikö sinun lapsi ole osa tuota perhettä, päinvastoin, lapsesi on aina tervetullut tähän perheeseen. Sinä exänä et ole osa tätä uutta perhettä, mutta exäsi puoliso sen sijaan on.

Mitä väliä sillä, ovatko olleet neljä kuukautta vai 50 vuotta yhdessä? Jokainen 50 vuotta yhdessä pysynyt pariskunta on joskus ollut vasta 4 kk yhdessä, eikä kukaan ulkopuolinen olisi silloin voinut tulla sanomaan, oliko heidän suhteensa vakavalla pohjalla vai ei ja tulisivatko he tulevaisuudessa pysymään yhdessä "riittävän kauan", jotta heitä olisi voitu jo neljän kuukauden seurustelulla alkaa pitämään oikeana perheenä, ja sallia rakentaa niitä omia perhetraditioita ja yhteisiä jouluja.

:hug:

 

Missä vaiheessa nää yhteiset "perhejoulut" sitten lopetetaan? Mun vanhemmat ovat eronneet v.-94, pitäisikö vieläkin viettää jouluja yhdessä?

Ei tietenkään pidä, mutta jos he haluaisivat niin siitä vaan. Miksi ihmeessä perhe määritellään vain sen perinteisen ydinperheen mukaan? Perhe voi olla melkeinpä mitä vaan. Perheeseen voi kuulua niin eronneita ihmisiä, uusia puolisoja, sisarpuolia, kaukaisempia sukulaisia ja jopa ihan vain ystäviä. Tää on jotenkin niin surullista, että Suomessa ollaan edelleen sitä mieltä, että vain ydinperhe on se ainoa oikea ja jos joidenkin perhekäsitys on laajempi niin he ovat heti jotain kummajaisia, jotka tekevät väärin. Mun vanhemmat ovat eronneet 2001 ja jopa ex-anopit ovat edelleen ystäviä keskenään :0 Kamalaa, pitääkin heti sanoa heille, että eivät he enää saa olla yhteyksissä kun eivät he enää ole perhettä, koska lapsensa ovat eronneet!

 

En jaksanut lukea kaikkia kommentteja, mutta mä en tajua miksi tämä nyksä ei voi olla siinä joulunvietossa mukana? Jos kerran välit vanhemmilla on niin hyvät että he voivat viettää yhdessä joulua niin miksi uusia puolisoita ei voida ottaa siihen myös mukaan? Ja siis juu, varmasti on hieman hankalaa ja jäykkää aluksi, mutta asenteestahan se vaan on kiinni.. Lasten takia kannattaisi varmaan aikuistenkin osata näyttää esimerkkiä siitä miten voidaan hengata toisen kanssa vaikka se toinen ei miellyttäisikään niin kovasti..

 

[QUOTE="vieras";27679157]No kyllä ne mun mielestä jonkinlaista perhettä tulee aina sen yhteisen lapsen kautta olemaan [/QUOTE]

No ei kyllä tule. Aika monta perhettä joillain tuon mukaan sitten olisi .

 

[QUOTE="Vieras";27679634]No ei kyllä tule. Aika monta perhettä joillain tuon mukaan sitten olisi .[/QUOTE]

Hui kamalaa, jonkun perheeseen kuuluu muitakin kuin äiti, isä ja lapset. Mä lasken mun perheeseen jopa mun isän exän lapset, jotka eivät siis mitään verisukulaisia ole eivätkä ole ikinä perheeseen edes avioliiton kautta kuuluneet. Silti he ovat perhettäni

 

[QUOTE="Aikuinen";27679127]Kukaan täysjärkinen ihminen, siis muu kuin eronneen miehen tai naisen uusi kumppani, ei kysy miksi vanhemmat tekevät lapsilleen joulun eronkin jälkeen. Päinvastoin, ihailevat heidän aikuista asennettaan, jolla lapsia säästetään turhilta murheilta.

Ihan naurettavuuden huippu on perustella tässä keskustelussa kantaansa sillä, että "lasten pitäisi tottua" siihen, että vanhemmat ovat eronneet... Isän uusi onni siinä menee lasten selän taakse kun ei kykene yksinkertaisesti myöntämään olevansa mustasukkainen. Kannattaisi etsiä uusi, lapseton mies, sillä vielä pahempaa on tulossa: lapset isänsä luona, lasten loma-ajat ja kaikenlaiset tarpeet, jotka on laitettava sinun tarpeittesi edelle.

Aikuinen ihminen ajattelee lapsen etua ja kestää omaa epämukavuutta, ei käytä lasta omien lapsellisuuksiensa selittämiseen.[/QUOTE]

Tottakai on mustasukkainen. Ihan oikeutetusti. Eikä ne lapset siitä rikki mene että niillä on totuuden mukaisesti joulu kahdessa eri paikassa. Jos erotaan, niin silloin lapsille tulee kaksi kotia.

 

Ei lapsen maailma siitä särjy kun vanhemmat eivät vietä joulua yhdessä. Päin vastoin, outoahan se ennemminkin on.

 

En jaksanut lukea kaikkia kommentteja, mutta mä en tajua miksi tämä nyksä ei voi olla siinä joulunvietossa mukana? Jos kerran välit vanhemmilla on niin hyvät että he voivat viettää yhdessä joulua niin miksi uusia puolisoita ei voida ottaa siihen myös mukaan? Ja siis juu, varmasti on hieman hankalaa ja jäykkää aluksi, mutta asenteestahan se vaan on kiinni.. Lasten takia kannattaisi varmaan aikuistenkin osata näyttää esimerkkiä siitä miten voidaan hengata toisen kanssa vaikka se toinen ei miellyttäisikään niin kovasti..

Mä veikkaan, että siksi että kyseessä on vielä kovin tuore suhde. Mies ja ehkä myös exä ei välttämättä halua vielä naista mukaan joulun juhlintaan, se ei tarkoita sitä etteikö hän voisi suhteen jatkuessa olla myöhemmin hyvinkin tervetullut.

 

Huomaatko yhtään ristiriitaa puheissasi? Samaan aikaan, kun pitäisi kasvaa aikuiseksi ennen lasten tekoa, pitäisi myös tehdä yhteisiä jouluja jo (ilmeisesti lapsena?) tehdyille lapsille ja exille, jotka eivät pystyneet pitämään perhettään koossa eivätkä päästämään irti? Valehdella lapselle käyttäytymällä ristiriitaisesti, rakastaen puolisoaan, mutta viettäen perhejuhlaa exän kanssa, jota ei enää rakasta, koska eihän muuten oltais erottukaan?

Antaa lapselle lahjaksi unenomaisen sadun, missä isä ja äiti edelleen yhdessä viettämässä onnellista perhejuhlaa? Johdatella lapsi harhaan, näytellä, leikkiä perhettä yhden illan ajan? Vain palatakseen juhlan jälkeen takaisin karuun todellisuuteen, missä isä onnellisesti rakastamansa ja häntä rakastavan naisen kanssa, ja katkeroitunut äiti katselee vierestä toisten onnea pidätellen toivoa siitä, että saa vielä exänsä takaisin, vaikka vain jouluksi, vain elääkseen tätä unta vielä yhden pyhän verran, vielä kenties ensi vuonna?

Eikö äidinkin olisi kannattavampaa päästää exänsä ajatuksistaan, päästää hänet rakentamaan sitä hänen omaa perhettään ja oman perheen perinteita? Olihan exäsi sulla aikaisemmin, sinulle oli annettu mahdollisuus sitä perhettä rakentaa, et tarttunut siihen silloin, kun sen aika oli. Epäonnistuit. Game over. Anna seuraavan pelaajan kokeilla onneaan, ehkä hän onnistuu siinä paremmin, ehkä hänellä on jo siihen paremmat valmiudet, edellytykset, riittävästi kokemusta, jottei tee suhteessaan samoja virheitä, mitä sinä olet suhteessasi tehnyt; ja sellaisia, joita hän on tehnyt omassa suhteessaan. Usko pois, 7 vuoden ex-avioliitto on opettanut hänelle paljon. Opi sinäkin virheistä, mutta valitse uusi kohde, koska entinen kohde on jo valinnut omansa.

Mistä tiedät, että tämä tuore suhde ei kestä? Mistä tiedät, että heidän pitää kasvaa aikuisiksi? Luuletko, ettet ole exääsi kasvattanut teidän suhteella eikä exäsi uuden puolison ex ole kasvattanut exäsi puolisoa? Miten voit vaatia exää olemaan sen pyhän ajan se "isähahmo" kotonasi sillä kustannuksella, että vakinaisen kodin isä on joulun revittynä pois omasta perheestään? Miten voit perhejuhlan ajaksi repiä hänet perheestään pois jättäen hänen omaan perheeseen juhlapyhän, PERHEJUHLAN ajaksi isän mentävän aukon? Minä en sitä sallisi. Onneksi ei tarvinnutkaan, koska mieheni on fiksu ja virheistään (myös parisuhde-sellaisista) oppinut ja tahtoo rakentaa omaa perhettään terveelle pohjalle. Siten, että perhejuhlat vietetään perheenä. Ei "leikkiperheenä" menneisyydestä, vaan ihan oikeana, nykyisenä ja toinen toisestaan kiinni pitävänä pariskuntana, uutena perheyksikkönä. Ei se tarkoita, etteikö sinun lapsi ole osa tuota perhettä, päinvastoin, lapsesi on aina tervetullut tähän perheeseen. Sinä exänä et ole osa tätä uutta perhettä, mutta exäsi puoliso sen sijaan on.

Mitä väliä sillä, ovatko olleet neljä kuukautta vai 50 vuotta yhdessä? Jokainen 50 vuotta yhdessä pysynyt pariskunta on joskus ollut vasta 4 kk yhdessä, eikä kukaan ulkopuolinen olisi silloin voinut tulla sanomaan, oliko heidän suhteensa vakavalla pohjalla vai ei ja tulisivatko he tulevaisuudessa pysymään yhdessä "riittävän kauan", jotta heitä olisi voitu jo neljän kuukauden seurustelulla alkaa pitämään oikeana perheenä, ja sallia rakentaa niitä omia perhetraditioita ja yhteisiä jouluja.

:hug:

Ihanaa että jaksoit kirjoittaa kaiken sen mitä minäkin ajattelin!

 

Huomaatko yhtään ristiriitaa puheissasi? Samaan aikaan, kun pitäisi kasvaa aikuiseksi ennen lasten tekoa, pitäisi myös tehdä yhteisiä jouluja jo (ilmeisesti lapsena?) tehdyille lapsille ja exille, jotka eivät pystyneet pitämään perhettään koossa eivätkä päästämään irti? Valehdella lapselle käyttäytymällä ristiriitaisesti, rakastaen puolisoaan, mutta viettäen perhejuhlaa exän kanssa, jota ei enää rakasta, koska eihän muuten oltais erottukaan?

Antaa lapselle lahjaksi unenomaisen sadun, missä isä ja äiti edelleen yhdessä viettämässä onnellista perhejuhlaa? Johdatella lapsi harhaan, näytellä, leikkiä perhettä yhden illan ajan? Vain palatakseen juhlan jälkeen takaisin karuun todellisuuteen, missä isä onnellisesti rakastamansa ja häntä rakastavan naisen kanssa, ja katkeroitunut äiti katselee vierestä toisten onnea pidätellen toivoa siitä, että saa vielä exänsä takaisin, vaikka vain jouluksi, vain elääkseen tätä unta vielä yhden pyhän verran, vielä kenties ensi vuonna?

Eikö äidinkin olisi kannattavampaa päästää exänsä ajatuksistaan, päästää hänet rakentamaan sitä hänen omaa perhettään ja oman perheen perinteita? Olihan exäsi sulla aikaisemmin, sinulle oli annettu mahdollisuus sitä perhettä rakentaa, et tarttunut siihen silloin, kun sen aika oli. Epäonnistuit. Game over. Anna seuraavan pelaajan kokeilla onneaan, ehkä hän onnistuu siinä paremmin, ehkä hänellä on jo siihen paremmat valmiudet, edellytykset, riittävästi kokemusta, jottei tee suhteessaan samoja virheitä, mitä sinä olet suhteessasi tehnyt; ja sellaisia, joita hän on tehnyt omassa suhteessaan. Usko pois, 7 vuoden ex-avioliitto on opettanut hänelle paljon. Opi sinäkin virheistä, mutta valitse uusi kohde, koska entinen kohde on jo valinnut omansa.

Mistä tiedät, että tämä tuore suhde ei kestä? Mistä tiedät, että heidän pitää kasvaa aikuisiksi? Luuletko, ettet ole exääsi kasvattanut teidän suhteella eikä exäsi uuden puolison ex ole kasvattanut exäsi puolisoa? Miten voit vaatia exää olemaan sen pyhän ajan se "isähahmo" kotonasi sillä kustannuksella, että vakinaisen kodin isä on joulun revittynä pois omasta perheestään? Miten voit perhejuhlan ajaksi repiä hänet perheestään pois jättäen hänen omaan perheeseen juhlapyhän, PERHEJUHLAN ajaksi isän mentävän aukon? Minä en sitä sallisi. Onneksi ei tarvinnutkaan, koska mieheni on fiksu ja virheistään (myös parisuhde-sellaisista) oppinut ja tahtoo rakentaa omaa perhettään terveelle pohjalle. Siten, että perhejuhlat vietetään perheenä. Ei "leikkiperheenä" menneisyydestä, vaan ihan oikeana, nykyisenä ja toinen toisestaan kiinni pitävänä pariskuntana, uutena perheyksikkönä. Ei se tarkoita, etteikö sinun lapsi ole osa tuota perhettä, päinvastoin, lapsesi on aina tervetullut tähän perheeseen. Sinä exänä et ole osa tätä uutta perhettä, mutta exäsi puoliso sen sijaan on.

Mitä väliä sillä, ovatko olleet neljä kuukautta vai 50 vuotta yhdessä? Jokainen 50 vuotta yhdessä pysynyt pariskunta on joskus ollut vasta 4 kk yhdessä, eikä kukaan ulkopuolinen olisi silloin voinut tulla sanomaan, oliko heidän suhteensa vakavalla pohjalla vai ei ja tulisivatko he tulevaisuudessa pysymään yhdessä "riittävän kauan", jotta heitä olisi voitu jo neljän kuukauden seurustelulla alkaa pitämään oikeana perheenä, ja sallia rakentaa niitä omia perhetraditioita ja yhteisiä jouluja.

:hug:

Ei herrajumala.

Mistä päättelit että miehen ex häntä jotenkin himoaa tässä takaisin??

En mä ainakaan himoa mun exää takaisin eikä hän todellakaan minua, ja sen tietää myös minun nykyiseni... Silti haluamme exän kanssa jutella lapsen asioista ja olla väleissä, pystymme jopa viettämään jouluaatosta sen nelisen tuntia samassa tilassa yhdessä lapsemme ja sukulaistemme kanssa, jotta saamme molemmat olla läsnä pienen lapsemme jouluriemussa. Mitä ihmettä sinä nyt haet tällä viestillä?

Naurattaisi, ellen tajuaisi että kaltaisiasi ihmisiä on todella olemassa...

 

[QUOTE="vieras";27679157]No kyllä ne mun mielestä jonkinlaista perhettä tulee aina sen yhteisen lapsen kautta olemaan [/QUOTE]

No ei mun eksä ainakaan kuulu enää mun perheeseen. Vaan siihen kuuluu minä, mieheni sekä meidän molempien lapset.

Enkä minäkään ole eksäni perheen jäsen. Siihen taas tietääkseni kuuluvat eksä, vaimonsa sekä minun ja eksän lapset.

Ollaan mekin erottu ihan sovussa ja hyvissä väleissä ollaan. Mutta rajansa kaikelle. Lapset ovat ihan hyvillään siitä että jo useamman vuoden ajan on joululahjat avattu kahdessa kodissa.

 

[QUOTE="vieras";27679621]Ei tietenkään pidä, mutta jos he haluaisivat niin siitä vaan. Miksi ihmeessä perhe määritellään vain sen perinteisen ydinperheen mukaan? Perhe voi olla melkeinpä mitä vaan. Perheeseen voi kuulua niin eronneita ihmisiä, uusia puolisoja, sisarpuolia, kaukaisempia sukulaisia ja jopa ihan vain ystäviä. Tää on jotenkin niin surullista, että Suomessa ollaan edelleen sitä mieltä, että vain ydinperhe on se ainoa oikea ja jos joidenkin perhekäsitys on laajempi niin he ovat heti jotain kummajaisia, jotka tekevät väärin. Mun vanhemmat ovat eronneet 2001 ja jopa ex-anopit ovat edelleen ystäviä keskenään :0 Kamalaa, pitääkin heti sanoa heille, että eivät he enää saa olla yhteyksissä kun eivät he enää ole perhettä, koska lapsensa ovat eronneet![/QUOTE]

Kuulepa. Itse olen eroperheessä kasvanut ja uusperheessä ja mun perheeseen kuuluu äiti puolisoineen, isä puolisoineen, mummut jne. Omalla lapsellanikaan ei ole isää. Mutta perheeni ei vietä joulua yhdessä. Että turha alkaa mulle inisemään etten käsitä etteikö perhe voisi olla ns. laajempi kokonaisuus. Musta olis typerää jos mun isä ja hänen vaimonsa ja vaimon lapset tulis tänne viettämään joulua

 

Ei herrajumala.

Mistä päättelit että miehen ex häntä jotenkin himoaa tässä takaisin??

En mä ainakaan himoa mun exää takaisin eikä hän todellakaan minua, ja sen tietää myös minun nykyiseni... Silti haluamme exän kanssa jutella lapsen asioista ja olla väleissä, pystymme jopa viettämään jouluaatosta sen nelisen tuntia samassa tilassa yhdessä lapsemme ja sukulaistemme kanssa, jotta saamme molemmat olla läsnä pienen lapsemme jouluriemussa. Mitä ihmettä sinä nyt haet tällä viestillä?

Naurattaisi, ellen tajuaisi että kaltaisiasi ihmisiä on todella olemassa...

Varmaan sallisit myös sen, että exäsi saapuu paikalle perheineen, eli uusine puolisoineen ja mahdollisine lapsineen? Silloinhan tilanne olisi aivan eri kuin aloituspostaajan tapauksessa, jolloin mies lähtee exälleen ja vaimo jää kotia..