Olenko ainoa, joka on onnellisesti parisuhteessa, on lapsia paljon, mutta ei aikaa harrastaa seksiä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja seksitön elämä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

seksitön elämä

Vieras
Meillä on "suurperhe" nykymittapuun mukaan eli useampi lapsi löytyy. Nyt on aika iskeny kortille: ei olla harrastettu loppuraskaudessa kipujen vuoksi, ja vauvan syntymän jälkeen ei olla ehditty. Kohta vuosi ilman. Aina joku lapsista on hereillä tai temputtaa illalla myöhään. Tai sitten ei muuten jaksa. Ja sitten ei osaa alottaa mistään, kun ei ole muutenkaan läheisyyttä kuin joku pusu aina sillon tällön päivällä.

Ihan järkyttävän nopeesti on aika mennyt ilman seksiä, ei voi käsittää...

Niin ja meillä ei ole lapsille hoitajaa eikä varaa ottaa MLL:n palvelusta, jotta päästäs vällyjen väliin. Eikä se houkuta muutenkaan, että nyt vaan pari tuntia poistutaan johonkin ja hoidetaan homma ja tullaan takas. Joo evvk, kun ei ole ollut sitä romantiikkaa. Pikasellaset ei innosta, jos siitä on jo noin kauan.

Meillä menee hyvin. Me rakastetaan toisiamme eikä riidellä jne. ja kumpikin kai haluaisi sitä, jos vain olisi mahdollisuus. Nytkin on mies nukuttamassa vauvaa eikä kuulosta siltä, että ihan heti nukahtaa... Mä pesen hampaita tässä samalla rättipoikki väsyneenä ja kaadun kohta sänkyyn, nukkumaan. Aamulla kouluun herätettävä 6.30.
 
Meillä ei ole kuin yksi lapsi, mutta niin erilaiset elämänrytmit, ettei meille vaan yksinkertaisesti jää ollenkaan kahdenkeskistä aikaa, kun lapsi on nukkumassa. Minä herään joka aamu klo 5, ja menen nukkumaan klo 20.30-21 välillä. Mies taas herää lapsen kanssa vasta 7 jälkeen, ja vie hänet päiväkotiin, ja menee itse 8-9 välillä töihin. Minä haen aina lapsen. Lapsi tulee kanssani samaan aikaan aina viikolla nukkumaan. Viikonloppuisin lapsi valvoo tuonne 22 saakka suunnilleen, emmekä mekään jaksa sen myöhempää valvoa. Lapsi on yökylässä noin kerran kahdessa kuukaudessa, silloin voimme harrastaa seksiä.
 
No just tuota mä tarkotan, että kun ei tartte olla ku vaan se yks, niin ei välttämättä homma onnistu. Saatikka sitten meän katraalla... Eikä itekään jaksas valvoa (no joo, hyvä sanoa, kun nytkin tässä valvon, mutta mies on nytkin nukuttamassa vauvaa...). Ei ole kyllä enää potkua tällekään iltaa edes miettiä moista ja mies kyllä nukahtaa varmasti itekin tuossa nukuttaessaan.
 
Eihän se ole mikään ongelma jos siitä ei tehdä ongelmaa, jos olette keskenään sovussa asian kanssa niin se on teidän oma yksityisasia josta ette ole tilivelvollisia kenellekään. Ei se ole mikään normaaliuden mittapuu. Älkää ottako turhaa stressiä asiasta.
 
Joskus on tilanteita, kun ärsyttää... kun tekis mieli sanoa jollekin seksistä vitsin heittäneelle, että otappa nää tenavat viikonlopuksi niin me saatas oikeesti miehen kanssa tehäki jotain.
 
Meillä seksiä voi harrastaa vain myöhään illalla lasten mentyä nukkumaan, ja ei tosiaan aina jaksa. Aamulla olen niin uninen, että ukko saa kyllä nyrkistä jos tulee herättelemään seksi mielessään. No ei vaan, mutta en kyllä kovin iloinen ole jos herätetään kesken unien.Lapsista yksi nukkuu vielä samassa huoneessa meidän kanssa. Päivälläkin on ihan turha mitään piirrettyjä laittaa pyörimään, aina sieltä joku tulee huhuilemaan, että missäs isä ja äiti on...
 
Meillä myös useampi lapsi. Onnellisia ollaan ja hyvä parisuhde ollut aina. Silti tuon kuopuksen jälkeen meni taas aikaa että petipuuhat lähti käyntiin. Muutaman kerran sillon tällön se tapahtui Yli vuoden aikana, mutta vasta kun oma hormonitoimintani on käynnistynyt niin kummasti on haluja löytynyt ja sitä kautta aikaakin (tai pika-aikaa "pesukonetta korjaten"). Tälläkertaa tämä jo tiedettiin ja oltiin rauhassa väsyneitä kun tiedettiin että vielä koittaa se aika kun ollaan entistä enemmän toistemme kimpussa.
 
Laittakaa oma herätys puolta tuntia aikasemmaks ja hommaatte heti aamusta. Tuntuu muuten hirveeltä edes ajatella tollasta tilannetta, että ollaan vuosi ilman!

Niin mustakin tuntuu kauhealta ajatella, mutta oho... hoksattiin vaan että näin on käynyt.

Herätyskelloon herää myös pienimmät, jotka nukkuu meidän kanssa pakosta samassa huoneessa. Niin, eikä sekään muuten helpota tilannetta. Meillä kun ei ole tarpeeksi makkareita... Mutta se homma kyllä helpottaa muuton jälkeen sen osalta, mutta muuttoon vielä aikaa.
 
[QUOTE="hmm";27676260]Ehkä sinä oletkin onnellinen, entäpä jos mies ei ole?[/QUOTE]

No minä luotan siihen, että hän sanoo, jos ei ole onnellinen. Tilanne on sama molemmilla: onnellisia, mutta odotamme innolla lasten kasvua ja sitä, että on aikaa toisille. Ja meille ei tule enää lisää muksuja, jos ei ehkäsy petä, joten eiköhän se aika joskus koita.

Aamuseksi: ei innosta. Oon niin väsynyt kun herätyskello soi että evvk. Lisäksi kun mies tulee iltavuorosta, niin nukkuu pidempään ku me, koska on vasta 00.00 nukkumassa. Aamuvuoroon nousee 03.00-04.00, joten ei kiitos. Ja lisäksi: meidän vauva herättää edelleen 2-4 kertaa yössä eikä välttämättä helpolla rauhotu, joten ei siinä ole aikaa yötä harrastaa. Tai sitten ei vaan yksinkertasesti jaksa. Uni voittaa seksin.
 
[QUOTE="vieras";27676355]Se on luonnon keino estää teitä lisääntymästä enempää.
Etteköhän te ole jo tarpeeksi harrastelleet.[/QUOTE]

heh :D en halua kolmikymppisenä heittäytyä loppuiän selibaattiin
 
[QUOTE="molly";27676379]Miksi teidän pitäs sekstailla? Kai elämässä on muutakin. Lisääntymisen ootte jo suorittaneet.[/QUOTE]

Siksi ku tekee mieli... haluttaa, panettaa... ihan älynä... vaan kun ei saa sillon ku haluttaa ja jaksaa, niin ei voi mitään... sit ei enää jaksa kun lapset nukkuu. Ja siitä tulikin mieleen, että on pakko lähteä nyt nukkumaan. Vauvaki kuulostaa rauhottuneen ja mieski nukkuu, eli tyyny kutsuu...
 
Alkuperäinen kirjoittaja seksitön elämä;27676282:
No minä luotan siihen, että hän sanoo, jos ei ole onnellinen. Tilanne on sama molemmilla: onnellisia, mutta odotamme innolla lasten kasvua ja sitä, että on aikaa toisille. Ja meille ei tule enää lisää muksuja, jos ei ehkäsy petä, joten eiköhän se aika joskus koita.

Aamuseksi: ei innosta. Oon niin väsynyt kun herätyskello soi että evvk. Lisäksi kun mies tulee iltavuorosta, niin nukkuu pidempään ku me, koska on vasta 00.00 nukkumassa. Aamuvuoroon nousee 03.00-04.00, joten ei kiitos. Ja lisäksi: meidän vauva herättää edelleen 2-4 kertaa yössä eikä välttämättä helpolla rauhotu, joten ei siinä ole aikaa yötä harrastaa. Tai sitten ei vaan yksinkertasesti jaksa. Uni voittaa seksin.

Oletko varma, että huomaat sen kun miehesi sanoo ettei ole tyytyväinen tilanteeseen. Naiset tuppaavat olemaan niin täynnä omaa äitiyttään, etteivät ota kuullakseenkaan miehensä sanomisia, ellei niitä tehosteta huutamisella tms.
Sen jälkeehän mies onkin sika, josta ei tarvitse välittää.
Nytkin todistelet joka viestissäsi, kuinka sinä et voi jaksaa, etkä ehtiä harrastaa seksiä.
 
Pitää vielä sen verran kommentoida tälle illalle, että...

Kuten otsikossa annoin ymmärtää, me ollaan onnellisia. Me keskustellaan ja kumpikin on ihan yhtä ällikällä, että milloin sitä sitten. Milloin olisi aikaa ja jaksamista halata edes, jutella, hieroa toista... mitä tahansa. Kumpikin tiedämme mikä tilanne on ja ollaan mietitty, mitä voitaisiin tehdä asialle. Me olemme KUMPIKIN kuunnelleet toista ja olemme KUMPIKIN samoilla linjoilla, että seksiä pitäisi olla. Ja KUMPIKIN ollaan sitä mieltä, että kunhan nyt vaan tässä päästään taas elämän rytmiin paremmin kiinni ja jaksamiseen.

Mieheni ei ole sika, vaan ihana. Ja on tyytyväinen elämäänsä, mutta kaipaisi myös läheisyyttä ja seksiä. Ja on sen sanonut, niin olen sanonut minäkin. Mutta sitä aikaa ei vain tunnu olevan, vaikka mitä tekisi eikä jaksa edes asian eteen "nähdä kovasti vaivaa", eli ei kiitos patjan kantamisia saunan lattialle jne. (eikä kiinnosta kovalla lattialla). On se jännä jos puhuu näistä asioista, niin aina on joku joka väittää miehen käyvän vieraissa tms. Täsmennän vielä: meillä PUHUTAAN ja luotetaan toisin jne.

Seuraava vastaukseni tulee mahdollisesti huomenna... tai viikon päästä. Mutta ei tänään. Hyvää yötä!
 
[QUOTE="Kikka";27676554]Anteeks, välihuomautuksena, minkä ikänen se vaavi olikaan? Kohta 1? Eiks ton ikäsen kuuluis jo nukahtaa suht itsenäisesti?[/QUOTE]

Pakko kommentoida tähän, että ei kaikki lapset ole samanlaisia, mun esikoinen oli vielä 3-vuotiaanakin huono nukahtamaan ja nyt 4-vuotiaana nukahtaa suht hyvin, mutta ei missään nimessä itsenäisesti, vaan tarvitsee äidin viereen nukahtaakseen. 1-vuotiaana taisteli nukkumista vastaa melkein apinanraivolla.
 
No, yksi hyvä puoli siinä ainakin on, eli tuolla konstilla vältytte siltä että lapsia tulisi lisää.


Miksi ihmeessä olette halunneet niin paljon lapsia, ettei teillä ole aikaa toisillenne? Kysyn vaan, kun en voi millään ymmärtää, miksi.
 
Olis mielenkiintoista tietää mikä se suurperheen tarkka lapsiluku on? meillä on 3 lasta ja kyllä sitä aikaa aina jostain toiselle löytää vaikka ei kovin usein...
 

Yhteistyössä