Kerro yleisiä harhaluuloja ammatistasi ja KORJAA NE OIKEIKSI :)!

Kaikki tietää että on omaisia (itse en ole hoitoalalla vaan vanhuksen omainen, tosin vanhus kotihoidossa nyt) jotka ei tee mitään potilaan eteen ja valittaa vaan. Se on tietysti väärin. Itse olen kuitenkin joskus saanut hankalan omaisen maineen vaikka asiallisesti kyseenalaistin hoitajien päätöstä, en huutanut tai haukkunut.
Omaiseni olisi tarvinnut masentuneena ja kipeänä sairaalassa nukahtamislääkettä, pyysi sitä mutta hoitaja käski käytävälle kävelemään että uni tulee niin paremmin. Varmaan monen mielestä teki oikein ettei tule unilääkeriippuvuutta. Oikeasti omaiseni pyysi lääkettä että jaksaisi, että saisi nukuttua ja masennus hellittäisi osaltaan levon myötä. Unettomuus on kauheinta. Eikä hän tullut riippuvaiseksi vaikka toiselle osastolle siirrettyä saikin sitä lääkettä, tuli parempaan kuntoon.

 

[QUOTE="sairaanhoitaja";27629897]Tuota.... Omaiset (eli perhe) kuuluu siihen hoitotyöhön. Mietipä kun lapsesi sairastuu vakavasti, ja hän jotuu sairaalaan pitkäksi aikaa.
Minä siellä hoidan häntä, on letkuissa ja piuhoissa ym. Ja sitten minun mielestäni SINÄ olisit "vittumainen" kun huolissasi tarkistelisit että lapsesi on varmasti saanut kaiken avun mitä hänelle kuuluu....

No , tässä näköjään yksi ennakkoluulo ja sitten totuus: Minä pidän myös potilaideni omaisista ja heidän hyvinvointinsa on myös huolenaiheeni[/QUOTE]

Taitaa riippua paljolti omaisista. omainen voi olla se aidosti huolestunut ja silti asiallisesti käyttäytyvä tai se huolestunu vittuilija. Voi sanoa että itelläkin lapsityössä se perhe kuuluu kuvaan, ikävä kyllä tai mukavalla tavalla.

 

Omalla alallani en muista aikuisten suusta harhaluuloja. Lapsilta kyllä kuulee sitä että asutaan sielä päiväkodissa ja mä kuulemma en saa lähtee töihin.

 

"Voisitko sä hieroa mua vähän?" lienee yleisin lausahdus, kun mun ammattini kuullaan. Lisäksi jos vaikkapa lukiolaispojalta kysyy, miltä tyypillinen ammattini edustaja näyttää, vastauksena on "isotissinen, tiukkavartaloinen blondi".

Juu, en hiero, osaan kyllä hieroa muttakun en ole hieroja. Tissit on A-kuppia, hiukset on ruskeat ja sixpack löytyy niskasta, ei vatsasta. Olen fysioterapeutti.

 

[QUOTE="lähihoitaja";27629905]Juu ja lakisääteisiä ruoka ja kahvitaukoja ei tunnetaällä alalla ( toki ne ovat olemassa ) mutta työn lomassa syödään ja juodaan jos ehditään ja monesti ei ehditä, siellä se safka/kaffe saattaa 2-3 tunnin päästäkin kylmänä odotella pöydällä kun tuli hiukan muuta tekemistä. Ja auta armias joillain muilla aloilla niin olisi puhelimet kilisemässä liittoihin jos ei saa lakisääteisiä pitää.
Välillä pissallekkin olen päässyt vasta työpäivän jälkeen kun yksinkertaisesti ei ehdi, ja usein ei ehtimisen takana on ei tarpeeksi hlökuntaa ja paljon hoidettavia. Hoidettavan pissahätä menee hoitajan ohi aina.[/QUOTE]

Olin 10v sairaalan osastolla töissä.
Hoitajan istuivat aamulla 7.30-8 kahvilla. Rapsa oli pidetty sitä ennen.
Kellot soi, hoitaja kysyy et mikä nyt taas hätänä.
Tullaan kohta, menivät tunnin päästä.
9.30-10.30 istuivat taas kahvilla ja kellot soi.

Tätä oli aivan kauhee vierestä kattella. Nyt oli etusijalla hoitajien ylipitkät tauot.

 

Olen cnc-koneistaja eli teen tehdastyötä kahdessa vuorossa. Moni luulee et se on tappavan tylsää liukuhihnahommaa mutta itse pidän sitä todella mielenkiintoisena (vaatii paljon loogista ja matemaattista ajattelua) Aikoinaan kun vaihdoin alaa käsityöammatista metallialalle moni kauhisteli et miten sinä nyt silleen. Mutta todellisuudessa viihdyn nykyisessä ammatissani paljon paremmin kuin edellisessä josta moni asiakas huokaili että sinulla on varmaan maailman paras työ. No ei ollut. Nyt olen tyytyväinen mutta tiedän ettei monikaan työssäni viihtyisi.

 

kätilöt on kaikki vittumaisia ihmisiä, jotka pihtaavat puudutuksia ja nauttivat äidin kärsimyksestä. Todellisuudessa varmasti jokainen haluaa, että synnytys olisi mahdollisimman hyvä ja kivuton, mutta me emme voi vaikuttaa anestesialääkärin tai gynekologin aikatauluun ja kiireellisyysjärjestykseen. Joskus myös esim sydänäänissä on seurattavaa, jolloin puudutusta ei voi antaa heti. Emme siis ole kiduttamassa ketään.
Lisäksi hoidamme myös naistentautipotilaita ja gynen syöpäpotilaita eli ammattini ei ole mikään "ulosvetäjä", kuten monien, varsinkin miesten käsitys tuntuu olevan.

 

Ammatti: prostituioitu. Luullaan, että makaan miesten alla kuin lahna, mutta miehet osaavat vaatia vaikka minkälaiseen asentoon =D Ja se, että en koskaan saa orgasmia työssäni on myös harhaluulo. Välillä saan eli siinä yhdistyy hyöty ja huvi.

 

[QUOTE="kätilö";27630332]kätilöt on kaikki vittumaisia ihmisiä, jotka pihtaavat puudutuksia ja nauttivat äidin kärsimyksestä. Todellisuudessa varmasti jokainen haluaa, että synnytys olisi mahdollisimman hyvä ja kivuton, mutta me emme voi vaikuttaa anestesialääkärin tai gynekologin aikatauluun ja kiireellisyysjärjestykseen. Joskus myös esim sydänäänissä on seurattavaa, jolloin puudutusta ei voi antaa heti. Emme siis ole kiduttamassa ketään.
Lisäksi hoidamme myös naistentautipotilaita ja gynen syöpäpotilaita eli ammattini ei ole mikään "ulosvetäjä", kuten monien, varsinkin miesten käsitys tuntuu olevan.[/QUOTE]

Onneksi te kaikki ette olekaan vittumaisia. Mulla sattu sellanen ja tyyppi kävi inttämään synnytyslääkärinkin kanssa, lekuri oli oikeassa ja tajus että jotain tarttis tehä mun ja vauvan avuksi. Todella tympeä ihminen. Enkä oo ainoa joka ihmetteli kätilön toimia+asennetta.

 

olen myyjä ketjun yhdessä pienemmässä liikkeessä (isoihin en edes halua) yleisin luulo on että hymyilen nätisti ja seisoksin kassalla...siinä koko homma. (ok joulukuussa jos olet yksin vuoross ei paljoa muuta ehdi kylläkään) todellisuudessa kuormien laatikot ovat painavia ja pääsääntöisesti ne pitää kantaa ja nostella ihan itse, rullakot niputetaan ja kerätään/nostellaan yhteen rullakon kyytiin (painoa jotain yli 20kg kpl,helppo nakki 150cm pitkälle) yrittäkääpäs kantaa 30 kopiopaperilootaa 50m putkeen. taukoja pidetään jos ehditään, n.120m2 tila laitetaan lähes 90% uusiksi kamppisten vaihtuessa ja aina siinä välissäkin saa puolet laitella ympäri uusiksi....liikuttelet päivittäin laareja joissa painoa 100kg ellei enemmän (pyörät alla mutta ei se paljoa lohduta) kun joskus joku kysyy ; "etkö enää harrasta kunosalilla käyntiä tms" tekee mieli tintata

 

emme ole "kutsumusammatissa" siinä mielessä, että jokaisen tutun kummin kaiman elukat erityisemmin kiinnostavat. Varsinkaan vapaa-aikana. Yhtään sen enempää kuin useimpien puolituttujen lapsetkaan. On hiukan kiusallista kun sunnuntaiaamuna soi ovikello jo seitsemältä ja ventovieras pariskunta esittelee upouutta koiranpentuaan. Siis ihan tervettä sellaista.

Työaikana hoidetaan työasiat, vapaa-aika vietetään oman perheen, ystävien ja sukulaisten kanssa. Oletan, että sama tilanne niin putkimiehellä, kaupan kassalla, päikyn tädillä ja lääkärilläkin..

Kun olen kunnan- tai valtionvirassa ja teen työkseni erilaisia virkaan kuuluvia päätöksiä, niin en tee niitä kiusatakseni ihmisiä. N ne perustuvat lainsäädäntöön. Ja siihen, että se lainsäädäntö koskettaa meitä kaikkia tasapuolisesti. Päätökset tehdään niin pitkälle kuin mahdollista asiakkaan etua ajatellen, mutta kuitenkin tasan yhtä "tiukasti" kaikille. Sinä et ole se ainut joka saa poikkeuksen..

 

Se, että ollaan tässä ammatissa kutsumuksen takia ainoastaan. Että meillä ei ole muuta elämää kuin teidän kullannnuppujenne hoitaminen. Ja se, että tehdään tätä työtä apukoulun käyneinä ja senkin keskeyttäneinä.

 

Postimiehenä ollessani naapuri kysyi kerran,että jakelenko joskus postia kun oli nähnyt minut postin pyörällä liikkeellä. Sanoin,että viis kertaa viikossa. Naapuri
sitten siihen,että mitä työtä teet. Vähän huuli pyöreenä totesin,että jaan postia.Hän katsoi mua ja sanoi,että tarkoitti mitä oikeaa työtä teen. Mitäpä tohon enää sanomaan

 

Monesti meidän postinjakajat syyllistetään, jos joku lähetys ei tule ajallaan, vaikka todellisuudessa meillä ei ole osaa eikä arpaa sen asian kanssa, olemme vain yksi osa sitä postinkulkua, se viimeinen ja näkyvin. Toisekseen ei tää meidän työ mitään helppoa ole, tosin ei mitään rakettitiedettäkään, mutta kyllä sitä välillä saa käyttää aikamoista päättelykykyä, kun arpoo minne lähetys on menossa. Me emme myöskään joka päivä voi olla just siihen tiettyyn aikaan siellä postilaatikolla, kun päivät ovat erilaisia, joskus olemme aiemmin ja joskus myöhemmin.
Minä en myöskään postinjakajana tiedä tän kaupungin jokaista katua, missä ne sijaitsee.

Niin ja tämä pätee aika monella alalla, meidän firmassa on kymmeniä tuhansia työntekijöitä, se että joku on mätä, ei tarkoita sitä, että jokainen työntekijä siinä firmassa on mätä.

 

Kampaajat tekee "työtään" hyvää hyvyyttään, ja antavat alennusta kunhan vaan pyytää. Eikai me oikeesti haluta "työstämme" rahallista korvausta. Oikeastaan tää "työ" on sellasta harrastelua.

Kampaajat on pinnallisia ja kiinnostuneita VAIN hiuksista ja meikeistä.

Kaikki kampaajat ryyppää joka viikonloppu ja vetää röökiä tauotta.

Kampaajat ei tartte taukoja, nehän vaan tykkää seisoa 8-10 päivässä.

Mm. nää olen kuullut suoraan asiakkaiden suusta.. Tänks.

 

Olen lähihoitaja, opiskelen sairaanhoitajaksi.
Yleisin ja ärsyttävin harhaluulo on että hoitajat vaan istuvat kahvilla, eivät vastaa potilaiden soittoihin ja ovat potilaille äksyjä :|

Toki isoon porukkaan mahtuu kaikenlaista, mutta omalla työpaikalla ei tehdä mitään noista yllämainituista, hyvä jos on itse ehtinyt edes kahvitauonn pitämään ennen potilaiden lounasta ( 12.00) isommasta syömisestä puhumattakaan..
Ja ruokatauko katkeaa lähes aina kesken potilaan tai omaisen asian vuoksi..

Myös se että hoitaja vaan seisoo vieressä eikä tee mitään potilaan auttamiseksi..Sehän se kuntoutumisen idea on että ihminen tekee itse, jos hoitaja tekee hänen puolestaan kaiken, esim. pukee vaatteet, ei ihminen kuntoudu koskaan..

 

Olen pph ja pidän työstäni.
Ystävät luulevat et he voivat iltaisin tuoda lapsensa meille hoitoon kun menevät itse kissanristiäisiin.

Pph ei hoida enään iltaisin kenenkään lapsia. Työ ja vapaa erikseen.
Ei kampaajakaan tee iltaisin vapaaajallaan leikkauksia.

 

Kampaajat tekee "työtään" hyvää hyvyyttään, ja antavat alennusta kunhan vaan pyytää. Eikai me oikeesti haluta "työstämme" rahallista korvausta. Oikeastaan tää "työ" on sellasta harrastelua.

Kampaajat on pinnallisia ja kiinnostuneita VAIN hiuksista ja meikeistä.

Kaikki kampaajat ryyppää joka viikonloppu ja vetää röökiä tauotta.

Kampaajat ei tartte taukoja, nehän vaan tykkää seisoa 8-10 päivässä.

Mm. nää olen kuullut suoraan asiakkaiden suusta.. Tänks.

Voin vaan kuvitella, kuinka monta kertaa olet kuullut "voisitko vähän leikata tätä mun tukkaa" ja tietysti ilman minkäänlaista korvausta. Kavereiden pitää saada kaikki ilmaiseksi tai ainakin vähintään puoli-ilmaiseksi - sinähän teet töitä kutsumusammatissasi. Pitäisköhän munkin kävellä kauppaan, jossa ystäväni on kauppiaana ja vaatia ilmaista ruokaa tai lääkärikaveriltani kysellä, mikäköhän mulla on varpaanvälissä, kun kovasti kutittaa. Kokki vois tulla meille laittaan ruokaa ja siivooja siivoomaan - tietysti ilman korvausta, ihan vaan siks, että ollaan kavereita.

 

Mä oon lastentarhanopettaja ja yleisin harhaluulo on se, että vain leikimme lasten kanssa ja istumme kahvitauolla kun lapset nukkuvat.

Totuus on se, että kahvitaukoja ei monenakaan päivänä ehdi pitää tai ne pidetään siinä työn lomassa. Työ on kokoaikaista ihmissuhdetyötä erilaiset työkavereiden ja asikkaiden kanssa ja aina pitää olla valmiina ottamaan vanhempien ryöpytykset vastaan, hymyilemään ja vakuuttamaan että homma on kunnossa, tehdään parermmin, etsitään Niko-Petterin kadonnut lelu jne...

Lapsilla on nykyaikana enemmän vaikeuksia kuin vaikka 10-vuotta sitten, toisin alueesta riippuen ja lisäksi lapsilla voi olla kolme äidinkieltä ja me opetamme lapsille suomea 8 tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa, siis koko sen ajan kun lapsi on päiväkodissa. Lisäksi moni lapsi on kahden paikalla, jolloin hänetä pitää kuntouttaa siinä muun ryhmän opettamisen ja kasvattamisen ohella ja välillä on myös niitä lapsia, jotka tarvitsevat aikuisen tukea ja huomiota muita enemmän, mutta mitään diagnoosia ja lisäresursseja ei vain ole.

Kokouksia ja palavereita on paljon ja niissä istumiseen kuluu aikaa ja lisäksi ylemmältä taholta tulee kaikenlaista sälää, johon menee aikaa ja voimavaroja, pitää vastata milloin mihinkin kyselyyn, lukea kahta eri sähköpostia, täyttää päiväkirjaa, kirjata vasu-keskusteluja, tehdä hyve-arviointeja jne...

Että sellaista se on, mutta onneksi on ne lapset ja niiden kanssa ehtii toisinaan olemaankin, siksi sitä jaksaa...lasten takia.

 

Olen perhepäivähoitaja. Vastoin yleistä lätinää emme kiusaa lapsia ja heidän vanhempiaan kaikin tavoin, emme ole ilkeitä hirviöitä jotka eivät 'tee mitään' lasten kanssa. Olemme ihan tavallisia ihmisiä iloine ja suruineen.

 

Vanha harhaluulo on, että tutkija on introverrtti joka omassa kammiossaan kokoaa suuria ajatuksia tukka pesemättä ja eriperivillasukat jalassa. Todellisuudessa tutkimushankkeet (ainakin luonnontieteellisillä aloilla) on yhä useammin laajoja kansainvälisiä yhteistöitä ja tulokset on kyettävä kommunikoimaan paitsi tieteellisille kollegoille, myös maallikoille. Paljon esitelmiä ja kirjoittamista ja verkostumiseen tarvitaan hyvät sosiaaliset taidot ja kielitaito.

 

Vaate-ja tekstiiliteollisuuden ammattilainen ja moniosaaja. Monet luulevat, että vaatturit ovat kaikki homoja. Se ei pidä paikkansa. Molempia löytyy.

 

Olen yrityksen johdossa ja yleisin harhaluulo on, että nostan korkeaa palkkaa työstä joka on torkeän helppoa (vähän puhelimeen puhumista ja tietokoneilua) ja vapauksia työaikojen suhteen on enemmän kuin tarvitsisi.

Todellisuudessa tunnen kokoajan järisyttävän painavan vastuun työntekijöistäni, että töitä riittäisi ja perheensä pärjäisivät, teen töitä koneen ääressä iltaisinkin ja viikonloppuisin, lomilla ja sairaana. En ole pitänyt siis koskaan sairaslomaa, enkä äitiyslomia! Ehdin harvoin syömään lounasta työpäivän aikana. Minulla ei myöskään ole tuuraajaa, joten jos itse paikkaan jotakin poissaolevaa työntekijää, teen myös omat työni samaan aikaan.

 

Olen IT-alalla ja vielä nykyäänkin saa joskus kuulla jonkun suusta että "se on tulevaisuuden ala". Sitä se oli vielä joskus 80-luvulla kun aloitin mutta nykyään moinen klisee kuulostaa aika kornilta. Yleensä näiden samojen tyyppien mielestä IT-alalla toimivan tulee ensisijaisesti olla matemaattisesti lahjakas.
Samaan syssyyn nämä ihmettelevät miten joku tietokoneohjelma voi kaupassa maksaa satoja tai tuhansia euroja kun kopiot maksaa muutaman sentin kun niitä jossain tehtaassa tehdään. Ei sitten tule mieleen että sen ohjelman tekemiseen on käytetty tuhansia ja taas tuhansia henkilötyöpäiviä ja mittavia laiteinvestointeja.
Töissä osallistun projekteihin joissa liikkuu satojatuhansia ja jopa miljoonia euroja.

 

Olen seurakunnan kerhon lastenohjaaja ja en tosiaankaan aivopese lapsia ja paukuta raamatulla päähän.Enimmäkseen harjoitellaan yhdessä olemista,toisten huomioon ottamista ja hyviä käytöstapoja.Kerho ja ruokarukous kuuluvat joka kerhoon.Toki silloin tällöin kerromme raamatunkertomuksiakin,mutta ei suoraan raamatusta vaan jotenkin elävöittäen.