Kerro yleisiä harhaluuloja ammatistasi ja KORJAA NE OIKEIKSI :)!

No se et valokuvaaja ottaa vaan yhen näppäsyn ja siitä tulee se lopullinen, täydellinen muotokuva
Oikeesti ensin pitää kompuroida ja leikkiä blondia tai keksiä muuta jäätämurtavaa, niin että mummo relaa ja sitten voi alkaa oikeasti kuvaamaan.

Hei tää on muuten kans. Mä harrastan valokuvausta, ja oon käyny satunnaisesti kuvaileen kilpailuja ja semmosia, mitä nyt on pyydetty. Myyntikuvia lehtiin tai semmosia.

Sitten oletetaan, että se homma hoituu yhdellä kuvalla, ja paskalla valaistuksella ja viiden minuutin aikataululla. Meneppä siinä sitten sanomaan, et mun täytyy eka kattoo millä linssillä ees kuvaan, ja ottaa "muutama" kuva ensin että nään miten säädän asetukset kamerasta jne :headwall:

 

Olen työtön.
Harhaluulojen mukaan makaan päivät syljeskelemällä kattoon. Tosiasiassa teen töitä 9euron päiväpalkalla kolmena päivänä viikossa (olen vajaakuntoinen). Lähinnä siivoan. Loput viikosta hoidan asioitani, täytän tukilappuja, siivoan kodin, käyn kaupassa ja maksan laskut.
Kerran viikossa työpaikalleni ajaa auto, josta työttömät saa vanhaksi menneitä elintarvikkeita ilmaiseksi. Autossa on yleensä lähinnä leipää. Onneksi minulla on pakastin, jonne voin leipää ottaa.

 

.Itse hoitotyö on ihanaa, omaiset on se vittumainen osa.

Tuota.... Omaiset (eli perhe) kuuluu siihen hoitotyöhön. Mietipä kun lapsesi sairastuu vakavasti, ja hän jotuu sairaalaan pitkäksi aikaa.
Minä siellä hoidan häntä, on letkuissa ja piuhoissa ym. Ja sitten minun mielestäni SINÄ olisit "vittumainen" kun huolissasi tarkistelisit että lapsesi on varmasti saanut kaiken avun mitä hänelle kuuluu....

No , tässä näköjään yksi ennakkoluulo ja sitten totuus: Minä pidän myös potilaideni omaisista ja heidän hyvinvointinsa on myös huolenaiheeni

 

Laboratorioita on muuallakin kuin sairaaloissa ja tk:ssa ja vaikka kuinka olen laborantti niin en pistele ihmisiä (en edes osaa, eikä minulla ole lupaa siihen). Ja minulla ei myöskään ole mitään hajua, jostain veriarvoista tai sairauksista, sian anatomian tunnen paljon paremmin

 

Tiedän tunteen. Mäkin ensin yritin suhtautua asiaan huumorilla, mutta kun tajusin että ne ihmiset on oikeasti aidosti pahoillaan mun "paskaduunista" niin luovutin. Nykyinen työ ei ole suoraa asiakaspalvelua ollenkaan, ja myönnetään että koen työni tylsäksi ja virikkeettömäksi. Mulla on ikävä grillille töihin, ja jopa niitä vakiasiakkaita tulee mietittyä usein. Ei siinä palkka päätä huimaava ollut, mutta se työ palkitsi joka vuoron jälkeen enemmän, mitä nykyinen työ ei koskaan tule tekemään.

Oon monesti miettiny, et onko nää surkuttelijat ja voivottelijat sitten just niitä ihmisiä, jotka hiiltyy aina ekana aspoille? Et niillä on itellä niin tinkee pinna, ettei niistä ois siihen työhön, ja sen takia jotenki kokevat olevansa ylempänä asiakaspalveluhenkilöstöä oman ammattinsa kautta?

No mä oon huomannu, että tää voivottelu tulee joko eläkeläisiltä, 10 vuotta hoitovappalla olleilta tai elämäntapatyöttömiltä tai sitten niilä semihyvin-kouluteluilta. Sellasilta, jotka ei ihan oo oman alansa huipulla vaan jossain välissä ja silti kuvittelee olevansa jotain supermerkittävää.

Mun kokemuksen mukaan ne kaikista kannustavimmat ja ystävällisimmät asukkaat ja yksityisasiakkaat on joko ite ollut "paskaduunareita" tai oikeesti rikkaita. Rikkaat suitsuttaa ihan ylitsevuotavasti sitä, miten siivoojia ja kaupankassoja ja lähäreitä tarvitaan jne...

Tietty yksittäisen asiakkaan kohdalla pitää aina miettiä, että mitä jos siltä on aiemmin päivällä tyyliin kuollu vanhempi ja siksi se purkaa tota paskaa oloa viattomiin.. mutta niistä vakkarivalittajavittuilijaperseilijöistä voi luoda sen profiilin jo toisella tapaamiskerralla.

 

Edellisen lisäksi kuvitellaan ettemme tiedä mitään lääkehoidosta, että sairaanhoitajat vain tajuavat mikä on Marevan, INR-arvo, digoksiini, mitkä lääkkeet sopii yhteen, mitkä ei, mistä tulee mitäkin sivuvaikutuksia, miten opamox vaikuttaa alzheimeria sairastavaan asukkaaseemme..jne jne..
Lisäksi ihmiset kuvittelevat, että aina kun istumme kahvi kädessä taukotilassa, me laiskottelemme. Ehei, me annamme samalla raporttia, kerromme kolmoshuoneen Irmelin kaatumisesta, vastaamme omaisten puheluihin, kirjaamme pilkuntarkasti efficaan hoitotyöt mitä olemme tehneet. Aamuvuorossa 6 asukasta, osa kahden hoitajan auttamana.
Ja vielä joku idiootti kehtaa valittaa sanomalehden yleisöosastopalstalla että hoitajat vaan istuvat! Kuka muu viettää TAUKONSA tehden töitä, kahvikuppi kädessä??

Juu ja lakisääteisiä ruoka ja kahvitaukoja ei tunnetaällä alalla ( toki ne ovat olemassa ) mutta työn lomassa syödään ja juodaan jos ehditään ja monesti ei ehditä, siellä se safka/kaffe saattaa 2-3 tunnin päästäkin kylmänä odotella pöydällä kun tuli hiukan muuta tekemistä. Ja auta armias joillain muilla aloilla niin olisi puhelimet kilisemässä liittoihin jos ei saa lakisääteisiä pitää.
Välillä pissallekkin olen päässyt vasta työpäivän jälkeen kun yksinkertaisesti ei ehdi, ja usein ei ehtimisen takana on ei tarpeeksi hlökuntaa ja paljon hoidettavia. Hoidettavan pissahätä menee hoitajan ohi aina.

 

[QUOTE="sairaanhoitaja";27629897]Tuota.... Omaiset (eli perhe) kuuluu siihen hoitotyöhön. Mietipä kun lapsesi sairastuu vakavasti, ja hän jotuu sairaalaan pitkäksi aikaa.
Minä siellä hoidan häntä, on letkuissa ja piuhoissa ym. Ja sitten minun mielestäni SINÄ olisit "vittumainen" kun huolissasi tarkistelisit että lapsesi on varmasti saanut kaiken avun mitä hänelle kuuluu....

No , tässä näköjään yksi ennakkoluulo ja sitten totuus: Minä pidän myös potilaideni omaisista ja heidän hyvinvointinsa on myös huolenaiheeni[/QUOTE]

vittu sä mikään sh olet, jos olisit niin tietäisit tasan tarkkaan mistä puhun. Tai sitten olet ollut alalla jonkun kuukauden.
Huolissaan olo on täysin eri asia kun täydet mt-tapaukset omaisina, mitä on todella paljon.

 

Ja mistä kuvittelet "sairaanhoitaja" etten olisi sairaalapalveluja käyttänyt sairaan lapsen kanssa? Toiset vaan osaavat käyttäytyä kohteliaasti jopa silloin kun oma muksu on kipeä. Toiset taas ovat täysiä kusipäitä, ja vanhustyössä kun nämä kusipäät eivät vaihdu, vaan omaiset ovat jatkuvasti siinä valittamassa kunnes vanhus kuolee tai muuttaa toiseen hoivakotiin.

 

vittu sä mikään sh olet, jos olisit niin tietäisit tasan tarkkaan mistä puhun. Tai sitten olet ollut alalla jonkun kuukauden.
Huolissaan olo on täysin eri asia kun täydet mt-tapaukset omaisina, mitä on todella paljon.

No näyttää olevan lähihoitajinakin...
Onneksi meillä ei ole töissä ensimäistäkään =)

p.s.5vuotta vasta tällä osastolla, sitä ennen mm.terveysasemalla

 

No mä oon huomannu, että tää voivottelu tulee joko eläkeläisiltä, 10 vuotta hoitovappalla olleilta tai elämäntapatyöttömiltä tai sitten niilä semihyvin-kouluteluilta. Sellasilta, jotka ei ihan oo oman alansa huipulla vaan jossain välissä ja silti kuvittelee olevansa jotain supermerkittävää.

Mun kokemuksen mukaan ne kaikista kannustavimmat ja ystävällisimmät asukkaat ja yksityisasiakkaat on joko ite ollut "paskaduunareita" tai oikeesti rikkaita. Rikkaat suitsuttaa ihan ylitsevuotavasti sitä, miten siivoojia ja kaupankassoja ja lähäreitä tarvitaan jne...

Tietty yksittäisen asiakkaan kohdalla pitää aina miettiä, että mitä jos siltä on aiemmin päivällä tyyliin kuollu vanhempi ja siksi se purkaa tota paskaa oloa viattomiin.. mutta niistä vakkarivalittajavittuilijaperseilijöistä voi luoda sen profiilin jo toisella tapaamiskerralla.

Mitä paremmin koulutettu, sitä enemmän tunnutaan arvostavan niitä perusjannuja, jotka rehkii niska limassa ihan tavallisissa hommissa. Oon todennu ihan saman asian.

Jonkulaista pelisilmää toki pitää itelläki olla, mä oon kaks kertaa naksahtanu töissä ollessani, kerran kaupassa ja kerran grillillä. Kaupan työssä mulla oli vähä kurja pomo, joka sorsi mua minkä kerkes. Mun pappa oli kuollu samana aamuna, ja mun oli pakko lähteä töihin, koska pomo nyt vaan sano että vaihtoehtoja ei oo. Sit kauppaan tulee joku hienostorouva joka alkaa valittamaan että elämä on niin epäreilua, kun naapurin kissa kävi TAAS kusemassa hänen petuniapenkkiinsä. Maltoin olla hiljaa ja hymyillä vaan koko rouvalle ja lohdutella, mut ärräpäät (ja tavarat) lensi kyllä sen jälkeen kovaa takahuoneessa sillä siunaaman hetkellä kun tuli hetkeksi tyhjää kauppaan.

Toikin on aina niin hassua, et jotenki kuvitellaan asiakaspalvelijan olevan jonkunlainen halpisversio psykiatrille, jolle voi purkaa omia tuntojaan vaikka miten paljon. Tottahan me kuunnellaan mielellämme, mut ei me voida tietää miksi se naapurin kissa on taas irti pihalla, eikä me voida puuttua asiakkaiden henkilökohtaisiin elämiin (parisuhteisiin, työkuvioihin yms). :|

 

[QUOTE="sairaanhoitaja";27629897]Tuota.... Omaiset (eli perhe) kuuluu siihen hoitotyöhön. Mietipä kun lapsesi sairastuu vakavasti, ja hän jotuu sairaalaan pitkäksi aikaa.
Minä siellä hoidan häntä, on letkuissa ja piuhoissa ym. Ja sitten minun mielestäni SINÄ olisit "vittumainen" kun huolissasi tarkistelisit että lapsesi on varmasti saanut kaiken avun mitä hänelle kuuluu....

No , tässä näköjään yksi ennakkoluulo ja sitten totuus: Minä pidän myös potilaideni omaisista ja heidän hyvinvointinsa on myös huolenaiheeni[/QUOTE]

"vittumainen" kommentti ei ole mun kommentti mutta puolustan kyllä sen esittäjää siinä suhteessa että on omaisia varsinkin täällä vanhushuollon puolella jotka ovat ammattivalittajia ja ikuisia vittuilijoita jotka käy vaan valittamassa eikä ikinä itse tee hoidettavan eteen mitään muuta. Mutta onneksi niitä on vain muutama joukossa. On omaisia jotka osaa esittää huolensa ja kritiikinkin ystävällisesti ja rakentavasti. Mutta suurin osa omaisista on aivan mahtavia ja yhteistyö sujuu kitkatta.

 

[QUOTE="vieras";27629793]Olen luokanopettaja. Usein luullaan, että meidän työpäivämme ovat lyhyitä, koska oppilaiden koulupäivät ovat lyhyitä. Toinen yleinen luulo on, että meillä on hyvä palkka. Usein myös ekaluokkalaiset luulevat, että asumme koululla [/QUOTE]

voi eppuja

 

Ja mistä kuvittelet "sairaanhoitaja" etten olisi sairaalapalveluja käyttänyt sairaan lapsen kanssa? Toiset vaan osaavat käyttäytyä kohteliaasti jopa silloin kun oma muksu on kipeä. Toiset taas ovat täysiä kusipäitä, ja vanhustyössä kun nämä kusipäät eivät vaihdu, vaan omaiset ovat jatkuvasti siinä valittamassa kunnes vanhus kuolee tai muuttaa toiseen hoivakotiin.

Kyllä meillä on hankalasti käyttäytyviä vanhempia, mutta en suhtaudu heihin kusipäinä, vaan potilaan vanhempina. Meillä on 6kk-2,5 vuoden hoitoajat...

 

Mitä paremmin koulutettu, sitä enemmän tunnutaan arvostavan niitä perusjannuja, jotka rehkii niska limassa ihan tavallisissa hommissa. Oon todennu ihan saman asian.

Jonkulaista pelisilmää toki pitää itelläki olla, mä oon kaks kertaa naksahtanu töissä ollessani, kerran kaupassa ja kerran grillillä. Kaupan työssä mulla oli vähä kurja pomo, joka sorsi mua minkä kerkes. Mun pappa oli kuollu samana aamuna, ja mun oli pakko lähteä töihin, koska pomo nyt vaan sano että vaihtoehtoja ei oo. Sit kauppaan tulee joku hienostorouva joka alkaa valittamaan että elämä on niin epäreilua, kun naapurin kissa kävi TAAS kusemassa hänen petuniapenkkiinsä. Maltoin olla hiljaa ja hymyillä vaan koko rouvalle ja lohdutella, mut ärräpäät (ja tavarat) lensi kyllä sen jälkeen kovaa takahuoneessa sillä siunaaman hetkellä kun tuli hetkeksi tyhjää kauppaan.

Toikin on aina niin hassua, et jotenki kuvitellaan asiakaspalvelijan olevan jonkunlainen halpisversio psykiatrille, jolle voi purkaa omia tuntojaan vaikka miten paljon. Tottahan me kuunnellaan mielellämme, mut ei me voida tietää miksi se naapurin kissa on taas irti pihalla, eikä me voida puuttua asiakkaiden henkilökohtaisiin elämiin (parisuhteisiin, työkuvioihin yms). :|

HUH :/

No mut tommonen pomo on sellanen, jolle voi ihan hyvin sanoa että haista vittu.
Tai no varmaan niiden potkujen uhalla, mut ite en ainakaan laita mun hyvinvointia työpaikan edelle.

Mä oon useemmankin kerran huutanu asiakkaalle tai vittuillu takas, mut vaan sillon jos se keskustelu on alkanu niin et MULLE ON HUUDETTU JA VITTUILTU. Ja oon infonnu tästä mun työnantajia, että mä oon sitten sellanen muija, ettei mulle huudeta ja huoritella ilman syytä, että pistän todellakin takasin.. no eipä oo vielä tullu yhtään virallista tai epävirallista varostusta, sen sijaan paskan länkyttäminen on romahtanu

 

HUH :/

No mut tommonen pomo on sellanen, jolle voi ihan hyvin sanoa että haista vittu.
Tai no varmaan niiden potkujen uhalla, mut ite en ainakaan laita mun hyvinvointia työpaikan edelle.

Mä oon useemmankin kerran huutanu asiakkaalle tai vittuillu takas, mut vaan sillon jos se keskustelu on alkanu niin et MULLE ON HUUDETTU JA VITTUILTU. Ja oon infonnu tästä mun työnantajia, että mä oon sitten sellanen muija, ettei mulle huudeta ja huoritella ilman syytä, että pistän todellakin takasin.. no eipä oo vielä tullu yhtään virallista tai epävirallista varostusta, sen sijaan paskan länkyttäminen on romahtanu

Aika pian ton jälkeen mä itseasias jätinki eroanomuksen, kun en enää jaksanut kyseisen pomon käytöstä. Oli mua pari vuotta vanhempi, ja käytös johtui siitä että tulin toimeen työkavereiden kans paremmin mitä hän itse - oli tästä valittanut jopa henkilöstöstä vastaavalle ihmiselle pääkonttorilla. Sen jälkeen kun päällikkö vaihtui työpisteessä, mut soitettiin takas töihin samaan paikkaan, ja meninki ihan hyvillä mielin.

Aikalailla sama asenne mullakin on nykyään, en taivu kovin helpolla asiakkaan kynnysmatoksi, ellen oikeasti ole tehnyt jotain väärää (ts. asiakas valittaa syystä). Näitä tapauksia taas sitten oli grillityössä enemmänkin, ja sitä turpaa auottiin puolin ja toisin välillä kyllä hyvinkin värikkäällä kielenkäytöllä

Mut tottahan se on, et paskaduunarit saa lokaa niskaansa enemmän, vain ihmisten mustavalkoisen ajatusmaailman vuoksi. Ei se kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkeen tulisi suostua (tai siihen, että asiakas on aina oikeassa.. Ei tasan ole.)

 

Olen opiskelija, ja ihmiset luulevat että opiskelijaelämä on rentoa biletystä, mutta sitä se ei totta tosiaan ole! Jos haluaa hyviä arvosanoja, niin koulujutuissa on päivässä kiinni reilusti sen kahdeksan tuntia eikä vapaa-aikanakaan ehdi bilettää koska vapaa-aikaa ei edes ole, vaan se on käytettävä yksinkertaisen työn tekemiseen tienatakaseen ruokarahat.

 

Mä oon lentäjä mutta todellisuudessa vaan taivaallinen bussikuski.

 

Maksaako poikasi sinulle palkkaa?

Kun olin töissä henkilökohtaisena vammaisella ihmisellä, hän oli työnantajani ja häneltä sain myös työtodistuksen. Hän ei kuitenkaan minulle palkkaa maksanut, vaan Invalidiliitto.

 

Missävaiheessa kaupan työstä on tullut paskaduunia?Vai onko se kassalla istuminen sit sitä?(tiedoksi kaikki kaupan hen kilöt joutuvat joskus istumaan kassalla,jopa pomot)
Kaupassa ja vaikka nyt sitten kassalla tienaa paremmin kuin vaikka kunnankeittiössä
Kioskilla töissä olevilta kysellään aina että miksi ne syö siinä kassalla..Ai eikö kukaan tule päästämään sua tauolle??:O
Nii näkyykö täällä muita myyjiä ikinä...?

 

henkilökohtaisena avustajana siis, jäi tuo avustaja-sana uupumaan edellisesta viestistä..

 

Harhaluulona usein, että teen hylkääviä päätöksiä yms. pahuuttani, vaikkakin toimintani on lain sanelemaa. Laki on yli 60 vuotta vanha, eikä vastaa täysin nykypäivän tarpeita.

 

Missävaiheessa kaupan työstä on tullut paskaduunia?Vai onko se kassalla istuminen sit sitä?(tiedoksi kaikki kaupan hen kilöt joutuvat joskus istumaan kassalla,jopa pomot)
Kaupassa ja vaikka nyt sitten kassalla tienaa paremmin kuin vaikka kunnankeittiössä
Kioskilla töissä olevilta kysellään aina että miksi ne syö siinä kassalla..Ai eikö kukaan tule päästämään sua tauolle??:O
Nii näkyykö täällä muita myyjiä ikinä...?

Aina kai se on ollut? Mä istuin kassalla lähes 14 vuotta ja oikeasti tykkäsin työstäni. Kun kerroin ihmisille, mitä työtä teen, sain sääliviä katseita osakseni.

Appiukkoni kysyi kerran vanhimmalta tyttäreltäni (oli silloin n. 6.v) että mikä susta tulee isona. Tyttö vastasi: Kaupan kassa, niinkuin äidistä. Appiukko sanoi: Eihän SE ole mitään työtä. Kyllä tavoitteet pitää korkeammalla olla...

 

Olen tarjoilija; eli orja jolle saa puhua ihan miten vaan

 

Siivooja. "Eihän niillä ole muuta koulutusta kuin kesken jäänyt peruskoulu". Useimmilla meidän firmassa on jokin muukin ammatti ja koulutus. Itse olen korkeakoulutettu (en mainosta sitä) mutta arvostan siivousta yhtälailla tai enemmänkin kuin koulutusalaani. Palkka toki huono.

 

Verotoimiston henkilökunta maksaa veroja siinä missä muutkin...
tää on oikeesti joku harhakuvitelma, jota joskus kuulee. Lähinnä vanhemmat henkilöt mutta joskus myös nuoret väläyttää moista "henkilökuntaetua".