Loukkaannuin, turhastako??

[Ihmeissään]

Olen ottanut esille joskus naimisiinmenon, mies sanoi ettei halua vielä naimisiin (otin tän niin, ettei ole vielä aivan varma musta)

No vuosi myöhemmin kysyin, että koskas haluaisit mennä naimisiin, vitsillä heitti et 20v päästä ja ei kääntää aiheen aina johonkin muuhun.

No viimein kun saatiin puhuttua asiasta, se meni siihen että mulla on nyt sellainen olo etten halua enää edes naimisiin. Mies sai mulle tän tunteen aikaiseksi.

Jos mä ehdotan tuollaista noinkin ihanaa asiaa parisuhteessa ja ajattelen että mieskin ois innoissaan ja sit putoan ja korkealta. Oikeesti ajattelin et mies tykkäisi ajatuksesta.

Nyt loukkaannuin, että tällaisesta asiasta tulee näin iso "vääntö". Mies keksii kaikenmaailman juttuja syyksi miksei halua vielä naimisiin, haluaa esim että minun lapset on silloin muuttaneet pois kotoota selittäkää joku tän pointti mulle? Ei yhteisiä lapsia.

Mulla meni maku koko avioliitosta.

 

["mie"]

Älä turhia stressaa. Meillä odoteltiin 11 vuotta ennen kuin naimisiin päästiin. Siinä vaiheessa oli jo omakotitalo, koirat, kissat ja kolme mukulaa..Jotkut miehet vaan on niin harkitsevia. Ja voin sanoa jo tovin naimisissa olleena ettei se mitään juuri muutaPaitsi papereissa mutta suhteen lämpöä, rakkautta yms se ei tee.
Odota rauhassa. Teet vain itsellesi hallaa kun turhasta stressaat.

 

["höh"]

Ilmota meneväsi naimisiin ensi kesänä ja kysy onko paikalla, että tiedät sijaisen hankkia jos ei meinaa tulla.

 

["vieras"]

Minkä ikäinen/ikäiset lapset ja kauanko olette olleet ja asuneet yhdessä? Jos haluaa vaan harkita pidempään?

 

[hellsbells]

Kaikki ei vaan halua naimisiin.
Mä en ole mikään suuri avioliitonkannattaja, .. en vaan näe sillä mitään arvoa että pappi sanoo aamen. Mun mies on kosinu mua varmaan sen 50kertaa, mutta kun minulle riittää yhteinen koti ja lapset.
No kuitenkin, koska mies niin kovasti tahtois naimisiin ja on vähän loukkaantunutkin siitä että minä en, niin olen luvannut HARKITA asiaa.

 

["A.p"]

No tuo harkisteminem saa mut myös loukkaantumaan. Ei vielä ole aivan varma vaikka sanoo olevansa.

Miten se, että mun lapset asuu kotona vaikuttaa avioliittoon?

Itse sanoo ettei se muuta mitään, mutta silti hänelle olevinaan on tärkeää moni juttu, että ne pitää olla kun naimisiin mennään. Eihän se silloin ole "vain nimi paperissa"

Kaikki nää jutut saa mut murtumispisteeseen, mies ei VIELÄ tiedä. Mä kun oon tiennyt jo kauan. Kysyinkin mieheltä et mietin asia toisinpäin, sä oisit kysynyt multa ja mä oisin tehnyt asiasta näin ison jutun. En kyllä tasan ota asiaa enää puheeksi, en halua saada vielä kolmatta kertaa kielteistä vastausta. Tosin just nyt mulla on sellainen tunne, et en halua edes naimisiin miehen kanssa jolle asia "mikä ei muuta edes mitään" on näin iso juttu.

 

["Laura"]

Kaikki ei vaan halua naimisiin. Se on niin yksinkertaista. Ei kaikki halua omakotitaloa tai lapsia. Eikä kukaan ala jankkaamaan että ai miten et mua halua??

 

["vieras"]

Joillekin se toisen "aiemman elämän" näkyminen vaikuttaa, mullakin oli tuttavapiirissä vastaava tapaus. Mies koki että vasta kun olivat kahdestaan, se oli reilua lapsillekin. (en tajua miksi ja miten, mutta näin selitti..)

Et ole sanonut kauanko olette olleet yhdessä, jos aika ei vaan ole miehen mielestä vielä kypsä siihen.

 

[tjaah]

Munkin mies jankkasi mua naimisiin kunnes viimein annoin periksi.

Miksi en halunnut? En nähnyt pointtia avioliitossa, koska en halunnut omaisuuksien yhdistämistä, kun kummallakin on omat lapset ja yhteisiä ei hankita. Suostuin sillä ehdolla että avioehto määrittää meidät tulojen ja omaisuuden suhteen niin erillisiksi kuin suinkin mahdollista.

Sitä sitte kirjoteltiin papereja lakimiehellä koko aamu ennenko mentiin maistraattiin.

 

["A.p"]

Mä olen jo miehelle myöntynyt siihen, ettei tehdä yhteisiä lapsia, musta oikeesti tuntuu ettei mies halua mitään normaaleja parisuhdejuttuja mun kanssa.

Mies saanut mut tajuamaan etten itsekkään halua enempää lapsia. Se on ok.
Mulle riittäisi, että mies kihlaisi mut ja sanoisi että mennään naimisiin 5v sisällä. Mutta ei. Hänen mielipide on, että ei vielä.
Mä teen asian hänelle jo pirun helpoksi, ei kosimisia tms ei meinaa ole mikään maailman romanttisin mies, kaikki tällainen hyvin vaikeaa miehelle. Maistraattikin olisi ihan ok.

Mutta, nyt olen jo sitä mieltä, etten tyydy maistraattihäihin ja haluan kunnon kosinnankin jos ei helpoksi tekeminen kelpaa ni vaikeimman kautta sitten. Tai sitten ollaan kokonaan menemättä (mies sanoo kyl haluavansa mennä)
Mutta, mä olen se joka asian taas ottaa seuraavaksikin puheeksi, koskas tällä kertaa uskaltaisin tehdä sen ettei tuu samanlaista hulabaloota? En koskaan

 

["A.p"]

No meillä ei ole omaisuutta, jos joskus jotain omaisuutta tulee olemaan niin se on yhdessä hankittua

 

[tjaah]

No oletko ottanut tuon avioehdon puheeksi? Josko mies ei todella halua olla taloudellisesti samana yksikkönä kanssasi? Ja pelkää että vaadit juuri sitä?

Miksi itse asiassa haluat naimisiin? (Kysyn ihan omastakin puolestani... kun en mä oikeastaan ole vieläkään ymmärtänyt miksi mies halusi sen avioliiton, sormuksen ja vielä jonkunlaiset juhlatkin!!! Mulle olis ihan riittänyt että ollaan yhdessä ja ollaan luvattu elää ja olla jatkossakin yhdessä.)

 

["A.p"]

Mutta jos me halutaan hamaan loppuun asti olla yhdessä niin kai se omaisuuskin on yhteistä?

Ei sitä raha huoleta. Ehdotin jo ettei mennä koskaan naimisiin, sekään ei ollut hyvä, eikö "joskus" riitä kuulemma?
No kun tiedän et mä oon se joka asian sit joskus ottaa taas esille, oikeesti en haluais edes ottaa koska mistäs minä tiedän koska tää miehen "joskus" on sopiva aika?

Herra saa ihan itse ottaa puheeksi, minkään 10v jälkeen en enää edes halua naimisiin. Jos hän tarvitsee NIIN KAUAN aikaa jotta varmistuu olenko se ihminen kenen kanssa voi naimisiin mennä niin olen mieluummin sitten menemättä

Tekstistänikin varmaan paistaa läpi, että olen loukkaantunut

 

[caq]

Millainen teidän suhde ihan arkipäivässä on?

 

["A.p"]

Tosi ihana, pidetään toisiamme käsistä, paljon hellyyttä, nauramme paljon, teemme asioita paljon yhdessä.

Mies väittää, että on onnellinen. Mä ainakin olen. Enkai muuten naimisiin haluaisi.

 

["vieras"]

kauanko olette olleet yhdesää?
onko miehellä aikaisempia pitkiä suhteita?

 

[Tota tota]

Miksi sinulle on niin tärkeää mennä naimisiin? Mitä se mielestäsi teidän suhteessanne muuttaa?

 

[jhjhgjh]

vaihda miestä...kun imun ex kosaisi minua niin ei todellakaan tullut sellasta tunnetta, että joo ilman muuta. Rakastin häntä kyllä, mutta jostain syystä se ei vaan tuntunut hyvältä ajatukselta. No,päädyin sitten suostumaan hieman myöhemmin kun koko sukukin sitä hääpäivää odotti tulevaksi. kestihän se liitto monta vuotta, mutta huono se oli, sillä ajan kanssa tuli vaan selvemmäksi miehen kyvyttömyys hyvään parisuhteeseen...valehtelua, uskottomuutta jne,

Sen sijaan kun nyksän kanssa kohdattiin niin ei tarvinnut kauaakaan ola yhdessä kun tuli tunne, että tässä se on, mun sielunkumppani ja kun hän kosi niin vastaus oli heti selvä kyllä. Ja nyt on vuodet oltu yhdessä, kohdattu monenlaista vaikeaa, mutta rakkaus senkun kukoistaa

 

[jhgjkkk]

naimisiin mennessä ei tartte isoja häitä, joten senkään ei pitäisi olla este. Nyt esim täällä 12.12.2012 päivänä pääsee naimisiin, jopa niin että kirkon puolesta on kaikille tarjolla tarjoilutkin eli ne´hääkakut. Itse menin naimisiin maistraatissa...todistajat vaan paikalla ja enempää en olisi toivonutkaan (rahat laitettiin kunnon häämatkaan..) mutta todellakin naimisiin meno oli ja on mulle merkki siitä, että olen sitoutunut juuri tähän ihmiseen-

 

["A.p"]

Mies sanoi että ennen minua hän ei olisi edes harkinnut naimisiinmenoa. Olen saanut hänen mielensä muuttumaan vähän tässä asiassa kuulemma.

 

["vieras"]

etkä vieläkään paljasta kuinka tuore suhteenne on :snotty:

tästäkin voi kohta päätellä jotain

 

["A.p"]

naimisiin mennessä ei tartte isoja häitä, joten senkään ei pitäisi olla este. Nyt esim täällä 12.12.2012 päivänä pääsee naimisiin, jopa niin että kirkon puolesta on kaikille tarjolla tarjoilutkin eli ne´hääkakut. Itse menin naimisiin maistraatissa...todistajat vaan paikalla ja enempää en olisi toivonutkaan (rahat laitettiin kunnon häämatkaan..) mutta todellakin naimisiin meno oli ja on mulle merkki siitä, että olen sitoutunut juuri tähän ihmiseen-

Tän takia nimenomaan haluan naimisiin, se on minulta merkki miehelle että olen sitoutunut juuri häneen ja haluan mieheltä tän saman "merkin"
Ja nyt olen loukkaantunut kun hän ei sitä minulle halaukkaan antaa vaan tekee näin hiton ison jutun koko asiasta. Ja mulle tulee sen takia tunne etten enää edes halua, vaikka mies hieman kiihtyneenä sanoikin, että mennään sitten heti kun mahdollista. Siis nuo sanat eivät tuossa vaiheessa merkinneet mitään. Kyllä miehenkin pitää asiaa haluta eikä sanoi noin että toinen olis tyytyväinen.

Itse aiemmassa lauseessa sanonut ettei halua vielä

 

[epäilenpä]

Tuossa se varmaan on se juttu että tottakai omaisuuskin on yhteistä.

Ei se mikään tottakai ole. Jos kerran molemmilla on jo lapset tehtynä niin molemmat tulee perimään oman vanhempansa, ei toisen. Silloin sitä haluaa pitää mieluiten asiat erillään. Sitäpaitsi jos ap:n lapset asuu vielä äidillään niin ehkäpä tämä mies ei nyt todella halua ryhtyä niiden elättäjäksi.

 

["A.p"]

[QUOTE="vieras";27620210]etkä vieläkään paljasta kuinka tuore suhteenne on :snotty:

tästäkin voi kohta päätellä jotain[/QUOTE]

4v

 

["A.p"]

Tuossa se varmaan on se juttu että tottakai omaisuuskin on yhteistä.

Ei se mikään tottakai ole. Jos kerran molemmilla on jo lapset tehtynä niin molemmat tulee perimään oman vanhempansa, ei toisen. Silloin sitä haluaa pitää mieluiten asiat erillään. Sitäpaitsi jos ap:n lapset asuu vielä äidillään niin ehkäpä tämä mies ei nyt todella halua ryhtyä niiden elättäjäksi.

Ei se ihan näin mene. Kaikki maksettu tähänkin asti yhteisistä rahoista joten miten avioliitto muuttaisi asiaa?