Onkos tämä reilua?

Tulihan tästä nyt iso haloo. Mies on nyt aivan tolaltaan, pelkää ettemme muutakaan hänen luokseen. Ei kuitenkaan edelleenkään ole valmis joustamaan rahakysymyksissä. Sensorttista tekstiä siltä on tässä tullut, että todellakin aika h-hetkellä tulen nyt välttäneeksi luultavasti melkoiset ongelmat : / En olisi ikinä uskonut miehestä löytyvän näin kylmän ja laskelmoivan puolen...
Yhteinen tili ei tulisi kuuloonkaan eikä purematta niele sellaistakaan, että avattaisiin kolmas tili, jolle molemmat laittavat yhteisiin menoihin tarkoitettua rahaa. Haluaisi järjestelyn, jossa minä maksan hänelle ja hän hoitaa sitten varsinaiset maksut. Kuulemma reilu peli - mulla on omat rahani, joihin hänellä ei ole oikeutta ja hänellä omat rahansa, joihin mulla ei ole oikeutta.
Kyllähän tässä on moni asia kirkastunut, sellaisia mitä en ole aiemmin halunnut selvästi nähdä. Miten mies on vältellyt ruokien ostamista tänne mun asunnolleni, vaikka olisi viettänyt täällä monta viikonloppua putkeen ja syönyt mun ruokiani. Sekin 50 euroa, jonka lainasi multa puoli vuotta sitten, kun oli kuulemma rahat vähissä - myöhemmin puhui, miten ei ole siinä kuussa saanut mitään säästöön ja se tarkoitti hänen mielestään sitä, että on aivan puilla paljailla. Lainansa maksoi kyllä mulle takaisin, vaikka yrittikin vihjata, että hänhän on oikeastaan mua monet kerrat kauppareissuille kuskannut. Ja minä olen ollut niin idiootti

Se siitä, vittu että olen vihainen.

Uskon että olet vihainen, ja syystäkin.

Mutta et vielä ehtinyt muuttaa miehen luo, se on pääasia. Ajattele jos olisit ehtinyt sen tehdä, sittenhän vasta kusessa olisitkin.

Kysyitkö muuten mieheltä onko hän valmis laittamaan esim. sen auton myös sinun nimiisi jos osallistut auton lyhennyksiin? Tai asunnon?

 

Pihi mies on todellinen turn off, en muuttaisi mihinkaan tuollaisen miehen kanssa.

 

Voi kun toinen on täyden kympin esimerkki putkiaivomiehestä siellä on jo uusi autokuvasto selattu läpi ja nyt tuntuukin että perkule laskelmat taitaa mennäkkin pieleen kun sä et nyt suostukkaan maksamaan uuttaa mersunissania matalilla renkailla se on vaan kuule nyt niin että auto&asunto=elämänsä rakkaus ja muut tulee jossain jonon päässä.

 

[QUOTE="tiina";27608875]Uskon että olet vihainen, ja syystäkin.

Mutta et vielä ehtinyt muuttaa miehen luo, se on pääasia. Ajattele jos olisit ehtinyt sen tehdä, sittenhän vasta kusessa olisitkin.

Kysyitkö muuten mieheltä onko hän valmis laittamaan esim. sen auton myös sinun nimiisi jos osallistut auton lyhennyksiin? Tai asunnon?[/QUOTE]

Heh, kysyin joo. Vastaus oli pitkä hiljaisuus ja tokaisu, että "eihän tässä tiedä miten käy, pysytäänkö yhessä, sitten on vaikeaa kun pitäis jakaa kaikki yhteinen omaisuus". Kun kysyin, suostuisiko hän vastaavassa tilanteessa maksamaan hänen lainojaan, totesi että "turha sellaista on spekuloida kun et sä mitään lainaa ainakaan nykyisellään saisi edes." Kun kysyin, onko hän ottanut huomioon, miten paljon minä menetän taloudellisesti jo siinä, että synnytän ja hoidan tämän yhteisen lapsen ja hänenkin kotinsa siinä samalla, hän tuumasi että halusinhan minäkin yhtä lailla tämän lapsen ja yhteisen kodin.

Eipä tästä tarvitse enää jutella. Olen toisaalta helpottunut, että tässä näin kävi, ei tarvitse enää viimeisillään alkaa muuttoa suunnitella ja lapsia lähteä minnekään viemään. Maksakoon elareita, suhde tuskin jatkuu tämän jälkeen.

 

Ei ole missään nimessä ottaa rauhallisesti tässä kohtaa. Jos olette eri mieltä niin asukaa eri osotteissa. Muuttakaa yhteen sitten kun pääset töihin ja voit sitten omat rahasi laittaa vaikka säästötiliin ja ostaa vaikka oman auton.

 

Tulihan tästä nyt iso haloo. Mies on nyt aivan tolaltaan, pelkää ettemme muutakaan hänen luokseen. Ei kuitenkaan edelleenkään ole valmis joustamaan rahakysymyksissä.

Mies oli varmaan jo miettinyt mitä kaikkea niillä ylimääräisillä rahoilla tekee.

Kannattaa muuten ap olla vähän varovainen, kuulostaa nimittäin sellaiselta että mies saattaa käydä väkivaltaiseksi kun ei saakaan mitä haluaa. Eli kerro jollekin yastävälle näistä jutuista ja sopikaa mitä ystävä tekee jos susta ei kuulu muutamaan päivään. Tsemppiä!

 

Eipä tästä tarvitse enää jutella. Olen toisaalta helpottunut, että tässä näin kävi, ei tarvitse enää viimeisillään alkaa muuttoa suunnitella ja lapsia lähteä minnekään viemään. Maksakoon elareita, suhde tuskin jatkuu tämän jälkeen.

Miehenä olen erittäin iloinen päätöksestäsi. Toivottavasti pysyt siinä.

Tämä ääliö ilmeisesti ajattelin asiat niin, että perhe elättää häntä, eikä päinvastoin. Nyt menikin haaveet roskakoriin lainojen maksajasta joten vähän vituttaa. Pässi mikä pässi.

 

Sillä menee siis raha ihmissuhteiden edelle.
No, sielläpähän nauttii yksin niistä rahoistaan.

 

Heh, kysyin joo. Vastaus oli pitkä hiljaisuus ja tokaisu, että "eihän tässä tiedä miten käy, pysytäänkö yhessä, sitten on vaikeaa kun pitäis jakaa kaikki yhteinen omaisuus". Kun kysyin, suostuisiko hän vastaavassa tilanteessa maksamaan hänen lainojaan, totesi että "turha sellaista on spekuloida kun et sä mitään lainaa ainakaan nykyisellään saisi edes." Kun kysyin, onko hän ottanut huomioon, miten paljon minä menetän taloudellisesti jo siinä, että synnytän ja hoidan tämän yhteisen lapsen ja hänenkin kotinsa siinä samalla, hän tuumasi että halusinhan minäkin yhtä lailla tämän lapsen ja yhteisen kodin.

Eipä tästä tarvitse enää jutella. Olen toisaalta helpottunut, että tässä näin kävi, ei tarvitse enää viimeisillään alkaa muuttoa suunnitella ja lapsia lähteä minnekään viemään. Maksakoon elareita, suhde tuskin jatkuu tämän jälkeen.

Uskomaton, siis uskomaton äijä

 

HULLU MIES!!!

Meillä tilanne oli tavatessamme toisin päin: mies teki mielenkiintoista ja haastavaa mutta huonopalkkaista tutkijan työtä. Minulla taas oli hyvä palkka ja omistusasunto ja yksi lapsi edellisestä liitosta.

Mies muutti minun luokseni ja maksoi puoliksi yhtiövastikkeen sekä puolet vesi- ja sähkömaksuista. Minä puolestani maksoin näiden lisäksi kokonaan lainani lyhennykset ja korot (olihan asunto kuitenkin kokonaan minun nimissäni).

Ruokakaupassa maksettiin vähän tilanteen mukaan, mutta käytönnössä minä maksoin hiemen enemmän, kun kävin kaupassa useammin.

Pääsääntöisesti minä maksoin lapseni lelut, vaatteet, urheilutarvikkeet jne. Mutta joskus mieskin osti jotain (eikä todellakaan kinunnut rahojaan takaisin).

Kun yhteinen lapsi syntyi, niin tilanne rahan käytön osalta äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen suurinpiirtein ennallaan (hoitovapaan ajan jouduttiin vähän tiukemmalle ja otin esim lyhennysvapaita kuukausia asuntolainaan).

Palattuani töihin molemmat maksoi mitä pystyi, minä enemmän kun enemmän tienasinkin.

Sittemmin mieheni on siirtynyt hyväpalkkaiseen konsultin hommaan ja edelleen maksetaan vähän tilanteen mukaan: nyt kuukausittaiset kustannukset miehellä isommat kun hänellä on isommat tulotkin.

Eikä koskaan ole tullut mielen pennintarkkaan laskea kummankaan menoja ja tuloja.

TODELLAKAAN en suostuisi tuollaiseen systeemiin mitä mies ehdottelee. Ei ole millään tavalla oikeudenmukaista, että sinä lyhentäisit lainaa ja omaisuus olisi kuitenkin 100% miehen nimissä. EI EI EI!!!!!

Nyt vaan kunnolliset elarit vaadit ukolta.

 

Mulla 1 lapsi edellisestä liitosta, uuden miehen kanssa meillä on 1 yhteinen lapsi ja toinen tulossa.
Minä hoitovapaalla ja mies töissä.
Mies maksaa lähes kaiken eikä oo kertaakaan mutissu. Mun tulot nyt vaan yksinkertaisesti ei riitä laskuihin. Ruokaostoksia teen ja mitä lapset tarvii.

Mun mies sanoo, että samaa jääkaappia tässä tyhjätään ja samaan pyttyyn paskotaan. Ei tuo mun esikoiseni hänen kukkaroon juuri vaikuta. Samaa sähköä ja vettä täällä käyttää jokainen, eikä lasketa kuka milloinkin hanan aukaissut.

Pojan isä on kuvioissa mukana, mut taloudellinen tilanne hänellä on huono. Pääasia, että tapaa poikaa säännöllisesti.

Mä arvostan miestäni suuresti miten hän ajattelee meidän perheestä, perheeseen kuuluu täysvaltaisesti kaikki lapset, oli ne biologisesti kumman tahansa (miehellä ei lapsia ennestään). Rahat on kaikkien hyväksi.

Mies on huomenna menossa mun pojan kanssa kylpylään uimaan ja pizzalle. Mä meen sitten vastaavasti tytön kanssa kiertelemään kauppoja.

Puhukaa heti suhteen alussa raha yms. asioista niin ei tule suurena yllätyksenä kaikki asiat

 

Oli aiemmin myös sitä mieltä, että hänelle olisi oikeudenmukaista maksaa vain minimi, koska lapsi ei ole suunniteltu,

Huh huh!!

 

ja ylpeä itsestäsi, että tajusit ennen isompaa katastrofia, että kyseessä ei ole perheenisäksi haluava tai soveltuva mies vaan itseään täynnä oleva niljake.

Jos jossain välissä meinaat heikkona hetkenä kuvitella jospa kuitenkin kaikki sujuisi hyvin, niin mieti kahden isomman lapsen asemaa tuossa kuviossa. Koskaan missään rahallisessa tilanteessa he eivät tulisi olemaan tasoissa syntymässä olevan lapsen kanssa. Toki sillä oletuksella, että tuo niljake raaskisi käyttää rahaansa edes omaan biologiseen lapseen.

Ehdotan, että pidät yksinhuoltajuuden syntyvään lapseen..

 

ja ylpeä itsestäsi, että tajusit ennen isompaa katastrofia, että kyseessä ei ole perheenisäksi haluava tai soveltuva mies vaan itseään täynnä oleva niljake.

Jos jossain välissä meinaat heikkona hetkenä kuvitella jospa kuitenkin kaikki sujuisi hyvin, niin mieti kahden isomman lapsen asemaa tuossa kuviossa. Koskaan missään rahallisessa tilanteessa he eivät tulisi olemaan tasoissa syntymässä olevan lapsen kanssa. Toki sillä oletuksella, että tuo niljake raaskisi käyttää rahaansa edes omaan biologiseen lapseen.

Ehdotan, että pidät yksinhuoltajuuden syntyvään lapseen..

Samaa mieltä, ja varsinkin tuo ensimmäinen kappale.

 

No johan on mies, onneksi tulit järkiisi ennen yhteenmuuttoa...toivottavasti mies ei ala kovin hankalaksi sua kohtaan

 

Tästä taitaa tulla melkoinen taistelu, miehen äitikin otti mun yhteyttä asian tiimoilta. Ymmärtää kuulemma molempien kannan, mutta toivoisi meidän muuttavan poikansa luokse, että tämä saisi olla täysillä isä lapselleen. Mies pommittaa mua nyt jatkuvasti tekstiviesteillä, on kuulemma äärettömän onneton ja pettynyt Ihmettelen vain, miksi ei sostu edes puolitiehen tulemaan vastaan, jotta yhteiselo onnistuisi Ja täytyy nyt kyllä sanoa, että miehestä meni aika lailla maku... En tiedä haluaisinko enää yhteistä asuntoa, vaikka mies kääntäisikin kelkkansa raha-asioiden suhteen.

 

Hatunnosto ap:lle päättäväisyydestä. Lyö nyt kova kovaa vastaan ja jää entiseen asuntoosi. Sano miehelle, että niin ikäviä puolia hänestä paljastui, että saa tehdä TOSISSAAN töitä sen eteen, että suhde paranee ja yhteenmuuttoa voitte harkita joskus myöhemmin. JOS tilanne muuten korjaantuu...

 

Älä nyt vaan ala tuollaisen miehen lainoja lyhentämään kun ei selvästikään ole kovin reilu noissa ideoissaan, vaan ajattelee enemmän rahaa kuin esimerkiksi sinun hyvinvointia. Oikeasti! Meillä esimerkiksi asutaan avoliitossa yhden lapsen kanssa ja raha-asiat menevät milloin mitenkin päin, mutta Koskaan ei olla niistä riidelty kun molemmille on itsestäänselvää, että tuetaan toisiamme aina tilanteen mukaan. Mies, josta kirjoitat, kuulostaa ehdottomalta ja itsekkäältä.

 

Juu, on pettynyt, että ei saakaan toista maksajaa OMALLE asunnolleen (joka siis ymmärtääkseni jäisi 100% hänen omistukseen vaikka osallistuisitkin lyhennyksiin)
On pettynyt, että ei saakaan tällä tavalla entistä leveämpää elämää itselleen.
Ja varmasti pettynyt, että ei saisikaan elää arkea oman lapsensa kanssa.

MUTTA...
Nyt et anna periksi ellei mies TODELLA ymmärrä kuinka kohtuuttomia hänen vaatimuksensa ovat ja ellei hän niitä tosissaan pyydä anteeksi.
Ei tuollainen yhteinen elämä voisi mitenkään toimia. Sinä ja sinun aikaisemmasta liitosta olevat lapset kärsisitte ja kituuttaisitte ja mies elelisi leveästi.
Eihän teillä olisi ikinä mahdollisuutta mihinkään mennä yhdessä (ulos syömään, matkalle tms), kun sinun KAIKKI rahat menisi ihan perusarjesta selviytymiseen.
Ja samaan aikaan miehellä jäisi entistä enemmän ylimääräistä rahaa.
Ei hyvänen aika!!!!!

 

No ei ole reilua ei! Hatunnosto päättäväisyydestä Itsellä on uusperhe, mulla kaks lasta ja miehellä ei yhtään. Tienataan kyllä suunnilleen saman verran, mutta ei lasketa menoja pilkuntarkasti, vaan se maksaa jonka tilillä sattuu rahaa olemaan. Nyt ollaan avaamassa yhteistä asioidenhoitotiliä ja jatkossa kumpikin siirtää sinne rahaa joista sitten kulut maksellaan. Laskematta että kumman rahoja siellä nyt sattuikaan olemaan... Ja kun etelään ollaan koko perhe lähdössä niin tältä tililtä se maksetaan. Mies on itse halunnut näin, itseasiassa haluaisi maksaa enemmänkin ja sanoi että olisi valmis meidät elättämäänkin jos esim. jäisin työttömäksi tms. Syyksi sanoo sen, että tietoisesti on vaimokseen ottanut kahden lapsen äidin, ja me ollaan nyt perhe. Uusperhe, mutta perhe kuitenkin, ja yhdessä ollaan siitä vastuussa =) (tästä mitään en ole mieheltä pyytänyt, vaan tarjouduin maksamaan enemmän. Mies kuitenkin halusi näin)

 

Tästä taitaa tulla melkoinen taistelu, miehen äitikin otti mun yhteyttä asian tiimoilta. Ymmärtää kuulemma molempien kannan, mutta toivoisi meidän muuttavan poikansa luokse, että tämä saisi olla täysillä isä lapselleen. Mies pommittaa mua nyt jatkuvasti tekstiviesteillä, on kuulemma äärettömän onneton ja pettynyt Ihmettelen vain, miksi ei sostu edes puolitiehen tulemaan vastaan, jotta yhteiselo onnistuisi Ja täytyy nyt kyllä sanoa, että miehestä meni aika lailla maku... En tiedä haluaisinko enää yhteistä asuntoa, vaikka mies kääntäisikin kelkkansa raha-asioiden suhteen.

Vähän kuullostaa siltä, ettei mies oikeasti näe mitä tekee väärin. Eli vaikka nyt sitten suostuisi joihinkin "myönnytyksiin", niin varmasti raha on teidän suhteessa kiistan aiheena tulevaisuudessakin.

Varmaan miehelles iso kasvun paikka. Toivottavasti jaksat kuitenkin ajatella tämän asian järjellä. Nimittäin noin iso muutos ei tapahdu miehesi ajattelussa kovinkaan nopeasti.

 

Mielestäni on reilua maksaa kulut puoliksi, mutta äitiysloman ja vanhempainvapaan ajan, toisen kuuluu maksaa enemmän.
Mutta en IKINÄ maksaisi toisen asunnon lainanlyhennyksiä, ilman, että osa asunnosta laitettaisiin minun nimiini.

 

Miehen mielestä on oikeudenmukaista, että mä osallistun lainanlyhennyksiin, koska asumme hänen asunnossaan ja olemme toisinaan kyydissä hänen autossaan (mulla ei ole ajokorttia).

Eieieieieiei! En maksaisi lainalyhennyksiä todellakaan! En talosta, enkä autosta!

Nyt näytät sille miehelles missä kaappi seisoo. Itse asiassa tuossa tilanteessa en edes harkitsisi muuttoa yhteen. Mitäs järkeä siinä on? Että sä makselet toisen elämää ja olet itse rahaton. Eieiei. Asu omassa kodissasi, ja katso miten mies suhtautuu yhteiseen lapseen. Jos mies on noin itsepäinen, tuosta liitosta ei tule yhtään mitään.

 

Tämä minustakin kuulostaa reilulle!

Tai sitten jos maksat puolet lainasta niin sitten teette kaupat asunnosta siten, että myös osa omistuksesta siirtyy sinun nimiin.

Kyllä. Reilua on, jos asunnon ja auton omistus tulee samalla puoleksi sinulle!

 

toivoisi meidän muuttavan poikansa luokse, että tämä saisi olla täysillä isä lapselleen.

Ei mainintaa _perheestä_ ja sen huolenpidosta? Eli sinusta ja sinun hyvinvoinnistasi äitinä ja puolisona ei ole mitään väliä? Äiti laitetaan maksamaan isän asuntoa ilman omistusoikeutta? Autoa pitää maksaa isälle, koska isä kuskaa kauppaan?

Reilukerho kokoontuu tosiaan.

Kyllä oikea isä ja puoliso on enemmän huolissaan perheensä hyvinvoinnista kuin siitä, että toinen osallistuu lainojen lyhennyksiin ilman omistusoikeutta.