Jeesiä nyt kodin siisteyden ylläpitoon, please!

Heti alkuun mainitsen ettei kommenteista; "senkun siivoat vaan" ja "kyllä meillä vaan siivotaan" ole mitään apua joten niitä ei tarvitse laittaa.
Homman nimi on siis se että nyt kun minä palasin töihin, ei kotona kas kummaa enää ole ketään siivoamassa.
Meillä on nykyään jatkuvasti kamala kaaos, lasten leluja ja vaatteita ympäri lattioita, aina tiskejä tiskipöytä täynnä, pölyä, hiekkaa ja kissankarvaa lattiat täynnä, roskapusseja eteisessä, pyykkiä korit täynnä, sekä puhdasta että likaista.
En viihdy kotona enää ollenkaan kun aina on niin paskaista.
Ei näin ole ihan aina ollut, silloin kun olin kotona lasten kanssa meillä oli aina vähintäänkin kohtuullisen siistiä. Nyt kun minä en ole päivittäin paikkoja järjestelemässä, täällä ei tapahdu mitään.
Alkuunsa siivosimme joka lauantai, sitten viikon aikana kertyi taas kamala kaaos un kukaan (muu kuin minä) ei korjannut sotkujaan ja taas lauantaina sama homma. Ja tottakai minä olin se jonka piti imuroida, pestä lattiat, mies laittoi korkeintaan tiskit ja keräsi vähän tavaraa lattialta.
Homma ei siis todellakaan toimi ja alan olemaan aika kireänä...
Onko kellään ideoita miten tähän touhuun saisi jotain järkeä?

 

Väittäisin että joka päivä täytyy kaikkien kynnelle kykevien tehdä jotain. Perustakaa siivous vartti ja kaikki tehokkaina 15 min päivässä tekee. Joku jakaa työnakit : yks imuroi, toinen hoitaa tiskit tms.

 

Joka päivä pitää tehdä jotakin, ainakin siivota omat jäljet. Keittiö siistiksi ruokailun jälkeen, lelut laatikoihin iltaisin, roskat roskiin (ei kai nyt mene yli viittä minuuttia niiden viemiseen?)
Pyykkikone pesee pyykit iltaisin 1,5 tunnissa, puhtaat voi viikkailla vaikka telkkarin ääressä.

Yhteensä meillä (4h/90 neliötä) menee tähän tunti iltaisin. Et kai ole töissä 24/7? Ja lapset ja mies hommiin kanssa, joskus pääsisin itse helpomalla jos vain siivoaisin itse, mutta luulet et tämä kantaa hedelmää pidemmällä tähtäimellä.

 

Jaah, toimiskohan tuo.. vai saisinkohan valittavan akan maineen yrittäessäni delegoida tehtäviä. Sekin vie yllättävän paljon energiaa jos/kun joudut yksin naputtamaan, käskyttämään ja tsemppaamaan muuta jengiä töissään - joka päivä.

 

Helpommalla tosiaan pääsisi kun tekisi kaiken vain itse mutta siinähän se on kun en enää jaksa. Se on hiukan turhauttavaa ja sitä alkaa tuntemaan itsensä pian kotiorjaksi. Minä kyllä tiedän ettei ylläpitosiivous vie vuorokaudessa paljon aikaa.

 

Esimerkiksi tämä, päivittäin toteutuva ärsytys: olen siivonnut keittiön ja lieden, illalla mies paistaa itselleen kananmunaa iltapalaksi. Jättää rasvaisen pannun altaaseen ja paistinlastan tuhrimaan leikkuulautaa. Koko liesi on myös rasvaroiskeiden peitossa. Aamulla hän vielä tekee itselleen leipää ja jättää murut ym. siivoamatta.
Olen kyllä sanonut tästä monta kertaa, ei vaan tunnu menevän perille.

 

Meillä siivotaan ehkä puoli tuntia päivässä ja on aina siistiä. Lapset on kaikki kolme alakouluikäisiä. leluja ei ole paljoa koskaan ollut. Ainoa asia mistä pitää jankuttaa on vaatteet, jotka tahtoo jäädä lattioille ja tuolin selkänojille lepäämään iäisyyksiin asti ellei muistuta pyykkikoriin viemisestä. Lattiat imuroidaan ja pyyhitään eteisestä, keittiöstä ja olkkarista joka toinen päivä. Astiat heti koneeseen ja astiat koneesta heti pois, kun on pesty ja jäähtyneet. Pyykkiä pesee kone joka toinen päivä 1-2 koneellista, kun muistaa nakata vaatteet koneeseen ja ottaa pois. Töissä meillä käy molemmat vanhemmat. Koiria kaksi isoa myös sotkee omalta osalta. Tavara on minimissä esim. olkkarissa ei turhaa krääsää ole. Roskat viedään joka toinen päivä.

Miten voi olla mahdollista, että teillä on roskapussitkin eteisessä ja ilmeisen törkyä. Eli siis kukaan ei nyt tee mitään kodin eteen?

 

Lapset hommiin. Meillä 3 v siivoaa aina oman huoneensa ennen lähtöä jonnekkin ja iltaisin. Roskat vie se joka lähtee ekana ulos ovesta. Tiskit koneeseen heti, ja kone päälle samantien kun on valmis. Tiskipöytä aina siistiksi ennen nukkumaan menoa. Kissanhiekkaa + muuta hiekkaa lakaisen vähän väliä eteisestä ja vessasta.

 

Jos minä haluan että koti on ihmismäisessä kunnossa, tavaroiden keräily ja tiskien laitto pitää tehdä joka ikinen ilta. Ei siihen minusta mahdottomasti aikaa mene (ehkä 20-40 min.). Teen kaiken yksin, kun se käy minulta kätevimmin ja on ihan kohtuullistakin, kun mies on ollut päivän kotona lapsen kanssa. Mies ei tajua siivota mitään, ellen erikseen sano. Nykyään hän on kyllä alkanut satunnaisesti pistämään tiskit koneeseen ja koneen päälle, mutta tiskien purkaminen jää yleensä minulle illaksi ja silloin aloitan myös uusien laiton. Pyykit mies hoitaa myös oma-aloitteisesti. Viikkosiivous tehdään pe tai la. Siihen asti saavat hiekat ja pölyt olla rauhassa. Minua häiritsevät eniten ne joka paikassa lojuvat tavarat ja vaatteet, pelkkä niiden siivoaminen tekee kodista ihan siistin näköisen.

 

Kuri ja järjestys.

Eli vaikka niin että maanantaina tehdään tätä ja tiistaina tuota- mun oli pakko jossain vaiheessa opettaa itselleni viikkojärjestystä siivonpidon osalta.

Turha tavara aika rankalla kädellä pois, roskiin, myyntiin, lahjoituksiin.

Lapsille olen opettanut että kun uutta tavaraa tulee, jostain vanhasta on luovuttava.
Vaatteita, kenkiä tms ostan ja hankin vain tarpeeseen, en 'komian tähäre'.

 

Jos minä haluan että koti on ihmismäisessä kunnossa, tavaroiden keräily ja tiskien laitto pitää tehdä joka ikinen ilta. Ei siihen minusta mahdottomasti aikaa mene (ehkä 20-40 min.). Teen kaiken yksin, kun se käy minulta kätevimmin ja on ihan kohtuullistakin, kun mies on ollut päivän kotona lapsen kanssa. Mies ei tajua siivota mitään, ellen erikseen sano. Nykyään hän on kyllä alkanut satunnaisesti pistämään tiskit koneeseen ja koneen päälle, mutta tiskien purkaminen jää yleensä minulle illaksi ja silloin aloitan myös uusien laiton. Pyykit mies hoitaa myös oma-aloitteisesti. Viikkosiivous tehdään pe tai la. Siihen asti saavat hiekat ja pölyt olla rauhassa. Minua häiritsevät eniten ne joka paikassa lojuvat tavarat ja vaatteet, pelkkä niiden siivoaminen tekee kodista ihan siistin näköisen.

Kukas ne jättää lojumaan?

Vie mennessäs ja tuo tullessas.

 

Kuri ja järjestys.

Eli vaikka niin että maanantaina tehdään tätä ja tiistaina tuota- mun oli pakko jossain vaiheessa opettaa itselleni viikkojärjestystä siivonpidon osalta.

Turha tavara aika rankalla kädellä pois, roskiin, myyntiin, lahjoituksiin.

Lapsille olen opettanut että kun uutta tavaraa tulee, jostain vanhasta on luovuttava.
Vaatteita, kenkiä tms ostan ja hankin vain tarpeeseen, en 'komian tähäre'.

Se on kyllä tosi, että jos tavaraa on liikaa, järjestyksenpito käy vaikeammaksi ja jos säilytystiloja on liian vähän, niin täysin mahdottomaksi. Olen todennut, että joka ikiselle tavaralle on pakko olla olemassa oma paikka, koska muuten se paikka on keittiön pöydällä, eteisen tuolilla tai lattialla. Välillä on vähän vaikea keksiä kaikelle paikka, koska sen paikan pitää olla looginen, että muistaa mistä se tavara löytyy. Tuohon kannattaa kuitenkin käyttää aikaa. Minulla on nykyään keittiössä puinen rasia, jossa lukee: "turhuudet". Nyt meillä on paikka myös ironneille napeille, ruuveille, irronneille, mutta ei vielä uudelleen kiinnitetyille lelujen osille yms. Jos pientä on hukassa, niin aika useasti tuo rasia pelastaa tilanteen

 

Jokainen hoitaa omat sotkunsa ja vähän siivotaan joka päivä. Lavuaarissakin riittää muutama harjan pyörähdys, kun säännöllisesti tekee, mutta annas kun on saanut pinttyä.. Yleisistä paikoista (keittiö, kylppäri, olkkari) henkilökohtaiset tavarat aina "omaan huoneeseen" myös aikuisilla.

 

Hei hetkinen, tää on tosi häiritsevä kommentti: "Teen kaiken yksin, kun se käy minulta kätevimmin ja on ihan kohtuullistakin, kun mies on ollut päivän kotona lapsen kanssa."

Sun mies on kaiket päivät kotona joten siivoat sen vuoksi itse työpäivän vuoksi!? No huhhuh.

Meillä suurin ongelma siis on muiden piittaamattomuus. Miestä ei kiinnosta joten ainoa naputtaja olen minä. Eikä sellaista jaksa pitemmän päälle stressaantumatta. Lapset kyllä siivoavat jos pistetään siivoamaan, esim. lauantaina pitää olla oma huone siisti tai karkkipäivä jää väliin, mutta kun oisi kiva että täällä olisi aina suht siistiä. Sitä vartne pitää olla jatkuvasti muistuttamassa vaatteiden viemisestä pyykkikoriin, astioiden laitoista koneeseen, omien roskien viemisestä roskiin, lelujen laittamisesta paikalleen.

 

Kunhan sä pääset siihen rytmiin,jossa työ ja koti limittyy nätisti,huomaat että myös koti pysyy siistinä.Aikansa ottaa,että arki alkaa rytmittyä.
Hyvänä vinkkinä voin kertoa,että vie mennessäs-tuo tullessas toimii myös siisteydessä.Jos sulla on lapset jo "osaavia",niin laita heille "työlista"..
Mulla on jääkaapin ovessa lista,jossa on ma,ti ja ke lapsilla imurointi,ruoka-astioiden tiskaus ja kissan pottien siivous vuorot,minä hoidan loppuviikon ajan asiat.Meillä tää on toiminut ihan mainiosti.Ja jos nuita ei noudateta,on sitten sanktiona puoli tuntia vähemmän tietokone- ja kylällä olo aika..

 

Hei hetkinen, tää on tosi häiritsevä kommentti: "Teen kaiken yksin, kun se käy minulta kätevimmin ja on ihan kohtuullistakin, kun mies on ollut päivän kotona lapsen kanssa."

Sun mies on kaiket päivät kotona joten siivoat sen vuoksi itse työpäivän vuoksi!? No huhhuh.

Meillä suurin ongelma siis on muiden piittaamattomuus. Miestä ei kiinnosta joten ainoa naputtaja olen minä. Eikä sellaista jaksa pitemmän päälle stressaantumatta. Lapset kyllä siivoavat jos pistetään siivoamaan, esim. lauantaina pitää olla oma huone siisti tai karkkipäivä jää väliin, mutta kun oisi kiva että täällä olisi aina suht siistiä. Sitä vartne pitää olla jatkuvasti muistuttamassa vaatteiden viemisestä pyykkikoriin, astioiden laitoista koneeseen, omien roskien viemisestä roskiin, lelujen laittamisesta paikalleen.

Minä koen ehdottomasti pääseväni vähemmällä käymällä töissä, kuin että olisin vilkkaan 2,5-vuotiaan kanssa kotona. Meillä on mies hoitanut perinteisesti myös lapsen iltatoimet, joten esim. silloin kun mies on pistämässä lasta nukkumaan, minä voin siivota hetken. Sitten kun lapsi on nukkumassa, on molemmilla aikaa rentoutua.

Joku ihmetteli mistä ne sotkut tulevat. Minä olen itsekin sen sorttinen, että välillä lasken tavarat niille sijoilleen, kun on kiire tekemään jotain muuta. Meillä on rento meininki ja se sopii meille. Jos olisi isompi perhe, pitäisi varmaan olla tiukempi asioiden suhteen.

 

Joka huoneeseen pyykkikori, likaiset vaatteet sinne eikä lattioille.

Turha tavara pois.

Lapsetkin siivoamaan kaveriksi, ei ne muuten opi.

Ukko kans siivoamaan.

 

Kaikenlaisia listoja on kokeiltu ilman tulosta. Omatoimisesti lapset eivät hommia hoida vaikka ovat jo niin isoja että pitäisi osata. Aina pitäisi minun olla muistuttamassa.
Otan nyt sitten sen linjan että eletään sitten paskan keskellä. Hoidan omat pyykit ja sotkut vaan.

 

Jos ei muu perhe siivoa niin anna olla. Nyt teet ruoan vain itsellesi ja peset omat pyykkisi. Hah, haluaisinpa nähdä perheenjäsenten ilmeet

 

Kiristys toimii aina. Viikkorahat pois, jos on aina paskaista. Miehelle voi kehittää jonkun muun kiristyskeinon.

 

Joo näin mä vähän niinkuin ajattelin tehdäkin. No ruokaa voin tottakai tehdä lapsille siinä samassa missä itselleni ja pestä pyykkiäkin jos koriin asti ne saavat mutta levitän vain omani kyllä kuivumaan ja viikkaan kaappiin.

 

Meillä ei ole lapsilla viikkorahasysteemiä vaan karkkipäivä. Sen poisjättäminen ei lapsia niin kauheasti tunnu haittaavan, vaikka eivät karkkia muuten viikolla saakkaan. Pelipäivät meillä on pe ja la, lauantain pelipäivän menetyksen pelossa siivoavat huoneensa kyllä silloin lauantaina mutta eivät korjaa jälkiään muutoin mikä on se suurin ongelma.

Ja millä minä miestä kiristäisin? Aikuisen ihmisen luulisi ymmärtävän yhteisen hyvän päälle.

 

Itse olen tällä hetkellä kotona, mutta olen ottanut hyvin pelkistetyn sisustuksen. kaikki ylimääräinen lentää menemään/myytäväksi oli kyse sitten huonekalusta tai lelusta. Myyn kirpparilla ylimääräiset vaatteet/tavarat pari-kolme kertaa vuodessa. Sillä ollaan päästy jo pitkälle. Inhoan lehtiä ja niitä ei tilata ( joitan ammattilehtiä joo ) Lapset vievät likapyykit pyykkikoriin. Pyykkiä pestään joka päivä vähintään koneellinen. Heti kuivuneet samantien kaappeihin ( kuivausrumpua ei ole ) Imuroin päivittäin ( kaksi koiraa + kolme lasta, eli on pakko ) Astiat heti astianpesukoneeseen ja pestyt heti kaappeihin. laseja ei oteta uutta aina, vaan samaa voi käyttää. lasten lelut pysyy omissa huoneissa ( pienimmällä omat lelukorit olohuoneessa ) Tarpeeksi suuret, että kaikki tavarat mahtuu niihin. Näillä on menty nyt ihan kivasti.

 

Miksi ihmeessä ne kotityöt on joka perheessä pakko jakaa 50/50, vaikka se vaatisi niin hirveän nalkuttamisen ja tappelun, että siinä ajassa ne työt olisi tullut jo tehtyä moneen kertaan? Minä en halua nalkuttaa ja olen ihan tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Sitten ärsyttäisi varmaan, jos mies ei tekisi yhtään mitään, mutta hän kuitenkin tekee joitakin kotitöitä sen mukaan mikä hänestä on tarpeellista. Hän hoitaa esim. kätännössä meidän pyykkihuollon kokonaan. Siitä ei ole erikseen sovittu, mutta mies on varmaan todennut, että homma hoituu nopeammin jos hän sen tekee. Kyllä minäkin välillä pesen pyykkiä, jos sitä näyttää kasaantuvan pyykkikoppaan. Minä olen myös laiska pesemään vessanpönttöä tai se inhottaa minua. Sitten kun pönttö alkaa olla pinttyneen näköinen, minä vaan joku päivä huomaan, että sen on joku puhdistanut. Jos minä en ole jaksanut imuroida pitkään aikaan, mies tekee sen ihan oma-alotteisesti, mutta aika sotkuista pitää kyllä olla, että niin käy.

Pitääkö hyvin sujuva arkielämä pilata jonkun ihmeen periaatteen takia? Ihmisillä on myös erilaisia näkemyksiä siisteydestä. Onko oikein pakottaa semmoinen ihminen siivoamaan, jonka mielestä ei ole mitään siivottavaa? Suomalaisissa kodeissa käydään varmaan miljoona tuntia vuodessa tappelua siitä, kun naisen mielestä kodin pitää olla aina siisti kuin hotellihuone ja sitä siivoamaan pitää pakottaa mies, jonka mielestä koti on jo valmiiksi siisti. Onko sellainen reilua?

 

Semmoinen vielä, että meillä on vain tuo yksi (pieni) lapsi. Isommassa perheessä on enemmän tavaraa, enemmän sotkua ja luultavasti isompi kotikin, joten se on vähän eri tilanne. En tiedä toimisiko meidän systeemi silloin.