T
tirpe
Vieras
Mulla on ollut paino-ongelmia lähes koko aikuisikäni. Pituutta mulla on 170cm ja paino on 18 ikävuodesta eteen päin vaan noussut ja kaikkein pahimmillaan se on ollut 77 kg. Mutta aina ollut vähintään 69kg eli pikkuisen pullukka olen aina ollut ja tämän asian kanssa kamppaillut.
Nyt lapsen jälkeen, vähän alle kolmekymppisenä olen vihdoin saanut elämätavat raiteilleen, liikunnasta ja terveellisestä syömisestä on tullut luonteva osa arkea. Painokin on nykyään sopivat 59kg.
Kaverit ovat suurin osa lievästi ylipainoisia, samankokoisia kuin minä ennen. Valittelevat painoaan, mutta herkkuja kuluu. Raskaus on lihottanut monia vielä enemmän ja monet väittävät, että ei sille asialle enää mitään edes voi.
Kylpyläkäynneillä mun ulkonäköä kommentoidaan ja hoikkuudesta vitsaillaan. Kahvilassa kiristellään hampaita, kun hiljaisesti jätän pullan ottamatta. Sitten taivastellaan, miten he ei ainakaan ymmärrä, että ei voi yhtään elämästä nauttia ja onko tällaisilla ihmisillä jotain ongelmia, kun ei herkut maistu.
Mulle elämästä nauttiminen on nykyään ihan muut jutut kuin kahvipulla tai jäätelöpönttö. Mä välitän mun vartalosta ja hyvinvoinnista, ulkonäöstä ja en halua tuhota sitä enää. Tämä ei käy syyksi.
Nyt lapsen jälkeen, vähän alle kolmekymppisenä olen vihdoin saanut elämätavat raiteilleen, liikunnasta ja terveellisestä syömisestä on tullut luonteva osa arkea. Painokin on nykyään sopivat 59kg.
Kaverit ovat suurin osa lievästi ylipainoisia, samankokoisia kuin minä ennen. Valittelevat painoaan, mutta herkkuja kuluu. Raskaus on lihottanut monia vielä enemmän ja monet väittävät, että ei sille asialle enää mitään edes voi.
Kylpyläkäynneillä mun ulkonäköä kommentoidaan ja hoikkuudesta vitsaillaan. Kahvilassa kiristellään hampaita, kun hiljaisesti jätän pullan ottamatta. Sitten taivastellaan, miten he ei ainakaan ymmärrä, että ei voi yhtään elämästä nauttia ja onko tällaisilla ihmisillä jotain ongelmia, kun ei herkut maistu.
Mulle elämästä nauttiminen on nykyään ihan muut jutut kuin kahvipulla tai jäätelöpönttö. Mä välitän mun vartalosta ja hyvinvoinnista, ulkonäöstä ja en halua tuhota sitä enää. Tämä ei käy syyksi.