Ei ole lasten kotihoito hyväksi lapsille

["Vieras"]

Tarkoitetaanko tässä nyt lapsia alle 3v vai lapsia joita hoidetaan kotona kouluikään saakka? Entäs ne lapset joita hoidetaan kotona, koska on pienempiä sisaruksia, oisko ne sittenkin parempi laittaa hoitoon, vaikka vanhempi kotona?

Mitä niille kotihoidetuille pienille pitää sitten tarjota. Riittääkö jos 3v ja 1,5 pääsevät päivittäin puistoon, isompi käy kerhossa 3x viikossa ja yhtenä iltana jumpassa. Pienemmän kanssa käydään muskarissa ja perhekerhossa. Lisäksi nähdään kavereita, kyläillään jne. Vai mitä pitäisi tehdä lisää? Kauhee hätä iski nyt, että olenko pilannut lapseni?

Suurin osa tietämistäni kotivanhemmista kuitenkin näin toimivat joten onko ne kaikkinlapset pilalla?

 

[mamma6v]

 

["vieras"]

Mulla itsellä on 4 ja 5 v lapset kotihoidossa ja ihan normaaleja ovat mun mielestä. Meillä on juuri naapurin kotihoidossa oleva 6 v leikkimässä poikien kanssa. Hän kans on ihan normaali eskari ja hyvin on kuulemma eskarissa mennyt. Meillä kummallakin äidillä on korkeakoulututkinto, joten ei varmaan olla ihan niitä ap:n tarkoittamia äitejä. Ja olen huomannut et meidän perhekerhossa näiden neljäviisivuotiaiden kotihoidossa olevien lasten äidit on aika usein lastenhoitoalan ammattilaisia eli lastentarhanopettajia ja lähihoitajia. Juuri niitä äitejä jotka haluavat taata lapsille parhaan mahdollisen hoidon ja se ei heidän mielestään onnistu hoidossa.

 

["kotiäippä"]

[QUOTE="Vieras";27246086]Tarkoitetaanko tässä nyt lapsia alle 3v vai lapsia joita hoidetaan kotona kouluikään saakka? Entäs ne lapset joita hoidetaan kotona, koska on pienempiä sisaruksia, oisko ne sittenkin parempi laittaa hoitoon, vaikka vanhempi kotona?

Mitä niille kotihoidetuille pienille pitää sitten tarjota. Riittääkö jos 3v ja 1,5 pääsevät päivittäin puistoon, isompi käy kerhossa 3x viikossa ja yhtenä iltana jumpassa. Pienemmän kanssa käydään muskarissa ja perhekerhossa. Lisäksi nähdään kavereita, kyläillään jne. Vai mitä pitäisi tehdä lisää? Kauhee hätä iski nyt, että olenko pilannut lapseni?

Suurin osa tietämistäni kotivanhemmista kuitenkin näin toimivat joten onko ne kaikkinlapset pilalla?[/QUOTE]

Hyvinhän tuossa on toimintaa. Itse koen tärkimmäksi kasvattaa lapsista sellaisia yhteiskuntakelpoisia eli osaavat toimia toisten kanssa, osaavat alkeelliset liikennesäännöt ja yleiset käytöstavat. Lisäksi kotihoidettukin tulis opettaa hiihtämään, pyöräilemaan, luistelemaan yms yms. Eli vaikka juoksuttais joka ilta jossain, niin tarttee ne muutakin ohjausta.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="Vieras";27246086]Tarkoitetaanko tässä nyt lapsia alle 3v vai lapsia joita hoidetaan kotona kouluikään saakka? Entäs ne lapset joita hoidetaan kotona, koska on pienempiä sisaruksia, oisko ne sittenkin parempi laittaa hoitoon, vaikka vanhempi kotona?

Mitä niille kotihoidetuille pienille pitää sitten tarjota. Riittääkö jos 3v ja 1,5 pääsevät päivittäin puistoon, isompi käy kerhossa 3x viikossa ja yhtenä iltana jumpassa. Pienemmän kanssa käydään muskarissa ja perhekerhossa. Lisäksi nähdään kavereita, kyläillään jne. Vai mitä pitäisi tehdä lisää? Kauhee hätä iski nyt, että olenko pilannut lapseni?
Suurin osa tietämistäni kotivanhemmista kuitenkin näin toimivat joten onko ne kaikkinlapset pilalla?[/QUOTE]
Et ole. Luovuuden kehittymiseksi lapsi tarvitsee myös "tylsistymistä" eikä sitä, että kaikki on aikuisten taholta tarjottu valmiina ja ohjattuna.

 

["heh"]

Luultavasti tästä. Tosin työssäkäyvä isäkin voi kannustaa lapsiaan opiskelemaan, ei äiti ole ainoa kannustaja tai kannustamatta jättäjä.

Voi toki kannustaa - mutta ontumapaa se perhemalli on joka perustuu yhden elättäjän rooliin.

Siinä äkkiä rakennetaan poikalapselle malli että hänen tulee kyetä elättämään perheensä ja toisaalta tyttölapselle malli jossa hänen tehtävänsä on olla vain äiti.

Tuo taloudesta kantovastuu ei ole ihan pikkuinen vastuu - eiköhän siitä puhu karua kieltään ne itsemurhat,joita tehdään kun töistä saadaan potkut. Ja jostain syystä juuri miehet sortuvat tähän. Samoin aika usein, taloudellisisa vaikeuksissa mies turvautuu pulloon - ei jakseta sitä häpeää että ei olla kykeneviä elättämään perhettä.

Taas oikeisen hieman mutkia, mutta varmasti osa koppaa ajatuksesta kiinni.

 

[no voi voi]

[QUOTE="kotiäippä";27246085]Tuskin tätä kukaan tarkoittaa. Osa vanhemmista on vaan pelottavan passiivisia lapsenkin kanssa. Lapsi tarttee kehittyäkseen monipuolista sosiaalista kanssakäymistä ja mielestäni muitakin kontakteja kuin omat vanhemmat. Jos ei näitä pysty kotihoidossa tarjoamaan, niin silloin kotihoito ei MINUN mielestä ole lapselle paras, eikä edes hyvä vaihtoehto.[/QUOTE]


Olen melko passiivinen kotiäiti. Lapseni käy eskarissa. Hän on autistinen. On ollut aina niin vaikea lapsi, että sosiaaliset suhteet muihin perheisiin eivät ole toimineet. Ei ns. terveet ole halunneet hänen seuraansa. Itse en kaipaa mitään mammaseuraa vaan olen oikeiden ystävieni kanssa mieluummin.

Mut ihan sama, ajatelkoot muut mitä lystää. Ei kiinnosta!

Tuomitsijoista voidaan olla muuten myös aika monta mieltä.

 

[no voi voi]

[QUOTE="heh";27246120]

Siinä äkkiä rakennetaan poikalapselle malli että hänen tulee kyetä elättämään perheensä ja toisaalta tyttölapselle malli jossa hänen tehtävänsä on olla vain äiti.
[/QUOTE]


Voi mitä ihmisten aliarvioimista. Jos sinä itse olet noin tyhmä, niin älä oleta että muut ovat.

 

["kotiäippä"]

Olen melko passiivinen kotiäiti. Lapseni käy eskarissa. Hän on autistinen. On ollut aina niin vaikea lapsi, että sosiaaliset suhteet muihin perheisiin eivät ole toimineet. Ei ns. terveet ole halunneet hänen seuraansa. Itse en kaipaa mitään mammaseuraa vaan olen oikeiden ystävieni kanssa mieluummin.

Mut ihan sama, ajatelkoot muut mitä lystää. Ei kiinnosta!

Tuomitsijoista voidaan olla muuten myös aika monta mieltä.

Eiköhän jokainen erityislapsen vanhempi tiedä kuinka omansa kanssa toimia. Mä en ole tuominnut ketään, tämä on yleistä pohdintaa ja mielipiteitten vaihtoa.

 

["heh"]

Voi mitä ihmisten aliarvioimista. Jos sinä itse olet noin tyhmä, niin älä oleta että muut ovat.

No kannatta tutkia hieman lukuja ja mitä syitä niiden takana on. Ilman muuta, kivempaa on työntää pää pensaaseen ja ajatella että noin ei ole.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="heh";27246120]Voi toki kannustaa - mutta ontumapaa se perhemalli on joka perustuu yhden elättäjän rooliin.

Siinä äkkiä rakennetaan poikalapselle malli että hänen tulee kyetä elättämään perheensä ja toisaalta tyttölapselle malli jossa hänen tehtävänsä on olla vain äiti.

Tuo taloudesta kantovastuu ei ole ihan pikkuinen vastuu - eiköhän siitä puhu karua kieltään ne itsemurhat,joita tehdään kun töistä saadaan potkut. Ja jostain syystä juuri miehet sortuvat tähän. Samoin aika usein, taloudellisisa vaikeuksissa mies turvautuu pulloon - ei jakseta sitä häpeää että ei olla kykeneviä elättämään perhettä.

Taas oikeisen hieman mutkia, mutta varmasti osa koppaa ajatuksesta kiinni.[/QUOTE]
Olet ihan oikeassa, mutta mun mielestä lasten kasvatus on muutakin kuin vain oletus, että lapset seuraavat vanhempiensa jalanjälkiä. Mä olen kotiäidin kasvattama, mutta mulla oli lapsena päivisin paljon enemmän virikkeitä kuin mitä omilla lapsillani oli päiväkodissa. Ja palasihan äitinikin työelämään sitten, kun mä olin jo isompi. Vanhempien malli voi myös toimia toiseen suuntaan eli mä olin jo yli 40 v ennenkuin ryhdyin yrittäjäksi, vaikka - tai oikeastaan juuri siksi - olin yrittäjäperheessä kasvanut.

Enemmän mä olisin huolissani niistä lapsista, joiden kotona ei pystytä tarjoamaan lapsille edes mitään visiota siitä, mitä lasten elämä voisi tulevaisuudessa olla. Ei tarjota vaihtoehtoja, ei kannustusta, ei rohkaisua eikä apua esim koulunkäyntiin liittyvissä vaikeuksissa. Kaikista kriittisin ryhmä mielestäni on ne yläasteen loppusuoralla olevat nuoret, joiden omakin käsitys tulevaisuudestaan on synkkä ja lohduton.

 

[no voi voi]

[QUOTE="heh";27246185]No kannatta tutkia hieman lukuja ja mitä syitä niiden takana on. Ilman muuta, kivempaa on työntää pää pensaaseen ja ajatella että noin ei ole.[/QUOTE]

Mä en voi ottaa vastuuta tyhmien ihmisten puolesta. Anteeksi vaan, omastani vain. Enkä tunne tyhmiä ihmisiä kun kartan sellaisia. Tällä palstalla kyllä heitä on.

 

["kotiäippä"]

[QUOTE="heh";27246120]Voi toki kannustaa - mutta ontumapaa se perhemalli on joka perustuu yhden elättäjän rooliin.

Siinä äkkiä rakennetaan poikalapselle malli että hänen tulee kyetä elättämään perheensä ja toisaalta tyttölapselle malli jossa hänen tehtävänsä on olla vain äiti.

Tuo taloudesta kantovastuu ei ole ihan pikkuinen vastuu - eiköhän siitä puhu karua kieltään ne itsemurhat,joita tehdään kun töistä saadaan potkut. Ja jostain syystä juuri miehet sortuvat tähän. Samoin aika usein, taloudellisisa vaikeuksissa mies turvautuu pulloon - ei jakseta sitä häpeää että ei olla kykeneviä elättämään perhettä.

Taas oikeisen hieman mutkia, mutta varmasti osa koppaa ajatuksesta kiinni.[/QUOTE]

Tässä on toki pohdittavaa, itselläkin "vain" poikia ja toivon, että he eivät ajattele, että on miehen tehtävä elättää perhe. He tuntevat meidän perheestä vain tämän ajan. Itse muistan myös sen ajan, kun elätin miestä kun hän oli eka työtön ja sitten opiskeli. Mutta totta, että kotihoidossa tulee ajatella myös miehen jaksamista ja parisuhdetta. Sen tulis olla yhteinen päätös eikä yhden valinta.

 

["vieras"]

Entäs ihmiset, jotka eivät ole sosiaalisia, eivätkö he saisi saada koskaan perhettä? Kun vain yksi ihmistyyppi on hyväksytty? Niinkö?

Mitä tarkoitat, että eivät ole sosiaalisia? Ovat ujoja? Vai eivät koskaan liiku missään/ei ole ystäviä/ei perhettä/ei minkäännäköistä sosiaalista elämää?

Jos ei ole minkäännäköistä sosiaalista elämää, niin sellaisen perheen lapsen on parempi olla mielestäni hoidossa. Eipä tuo muuten sosiaaliseksi voi oppia, jos ei saa niitä taitoja harjoitella.

 

[arggghhh]

[QUOTE="vieras";27246221]Mitä tarkoitat, että eivät ole sosiaalisia? Ovat ujoja? Vai eivät koskaan liiku missään/ei ole ystäviä/ei perhettä/ei minkäännäköistä sosiaalista elämää?

Jos ei ole minkäännäköistä sosiaalista elämää, niin sellaisen perheen lapsen on parempi olla mielestäni hoidossa. Eipä tuo muuten sosiaaliseksi voi oppia, jos ei saa niitä taitoja harjoitella.[/QUOTE]

Miksi te naiset (sinä) luette aina kaikki niin että on vain joko musta tai valkoinen.

Minusta on ollut ihanaa, että lapseni eivät ole ollut tekemisissä tyhmien ihmisten lasten kanssa, ollut ihanaa kun ei ole tarvinnut katsella teidänkaltaisia taulapäitä

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";27246221]Mitä tarkoitat, että eivät ole sosiaalisia? Ovat ujoja? Vai eivät koskaan liiku missään/ei ole ystäviä/ei perhettä/ei minkäännäköistä sosiaalista elämää?

Jos ei ole minkäännäköistä sosiaalista elämää, niin sellaisen perheen lapsen on parempi olla mielestäni hoidossa. Eipä tuo muuten sosiaaliseksi voi oppia, jos ei saa niitä taitoja harjoitella.[/QUOTE]
Tämä on ihan totta. Pitäisi kuitenkin aina muistaa se, että yksilön kannalta sosiaalisiksi taidoiksi riittää, että kykenee toimimaan muiden ihmisten kanssa. Ujon ei tarvitse muuttua rohkeaksi, hiljaisen puheliaaksi tms. Jopa työelämässä nykyisin ymmärretään se, että kaikkien ei tarvitse - eikä edes pidä - olla suuna päänä päällepäsmäröimässä vaan tarvitaan erilaisia toimijoita.

 

["heh"]

Olet ihan oikeassa, mutta mun mielestä lasten kasvatus on muutakin kuin vain oletus, että lapset seuraavat vanhempiensa jalanjälkiä. Mä olen kotiäidin kasvattama, mutta mulla oli lapsena päivisin paljon enemmän virikkeitä kuin mitä omilla lapsillani oli päiväkodissa. Ja palasihan äitinikin työelämään sitten, kun mä olin jo isompi. Vanhempien malli voi myös toimia toiseen suuntaan eli mä olin jo yli 40 v ennenkuin ryhdyin yrittäjäksi, vaikka - tai oikeastaan juuri siksi - olin yrittäjäperheessä kasvanut.

Enemmän mä olisin huolissani niistä lapsista, joiden kotona ei pystytä tarjoamaan lapsille edes mitään visiota siitä, mitä lasten elämä voisi tulevaisuudessa olla. Ei tarjota vaihtoehtoja, ei kannustusta, ei rohkaisua eikä apua esim koulunkäyntiin liittyvissä vaikeuksissa. Kaikista kriittisin ryhmä mielestäni on ne yläasteen loppusuoralla olevat nuoret, joiden omakin käsitys tulevaisuudestaan on synkkä ja lohduton.

Ei toki lapset kasva aina vanhempien jalanjäljissä. Mutta se vaatii vanhemilta juurikin kykyä nähdä omien valintojen yli, ja sitä kautta kannustuksena. Ja epäilisin että tuossa taustalla on taas pitkästi se malli että vanhemmalla itselläänkin on ollut visioita oman tulevaisuuden suhteen ja niin sanotusti aina plan-b taskussa. Ei olla tuudittauduttu yhteen rooliin vaan nähty useampia vaihtoehtoja - päämäärätietoisempia ehkä voisi olla oikeasana.

Valiettavasti vaan on aika iso määrä niitäkin joille se oma mallia on se ainoa malli jota lapselle opetetaan. En tiedä mistä tuo johtuu, ehkä joskus hieman pienistä elämänkuvioistakin. Ihan inhimillistä, ei siinä.

 

["..."]

Voi mitä ihmisten aliarvioimista. Jos sinä itse olet noin tyhmä, niin älä oleta että muut ovat.

Vähän vajavaisesti perusteltu tämä kommenttisi, mutta ilmeisesti et usko siihen, että lapset oppivat roolimallit varsin pitkälti omien ja lähipiirin vanhempien kautta. Jos omassa perheessä ja tuttavien perheissä pääasiassa miehet käyvät töissä ja äidit ovat kotona, niin kyllä lapsi sitä oppii pitämään sinä normina, vaikka hänelle mitä muuta yrittäisi sanallisesti opettaa.

 

["kolmen äiti"]

[QUOTE="...";27245990] Samoin olen itse huomannut (voi tosin olla sattumaakin), että esim. mammakahviloissa ne äidit, joilla on kotona vielä jotain neljä-viisi-vuotiaita lapsia, niin ne lapset ovat joko superarkoja jotka nyhjäävät äidin jaloissa itkua tuhertaen tai ihan hirveitä öykkäreitä, jotka vievät lelut toisilta ja tönivät ja tyrkkivät, eivätkä osaa yhtään toimia ryhmässä ja huomioida toisia lapsia. Olen asiaan kiinnittänyt erityisesti huomiota ja yrittänyt siksi bongata tällaisia pitkään kotona olleita lapsia, jotka olisivat sellaisia normaaleja, mutta vielä ei ole vastaan tullut.[/QUOTE]

Hieno yleistys! Itse taas olen tehnyt saman huomion päiväkodissa "kasvatetuissa" lapsissa, lelut viedään vaikka väkisin kädestä - onhan ne viidakon lait opittava jo nuorena siellä pk:ssa, nopeat syövät hitaat, ei ne hoitajat ehdi jokaiseen lelun viemiseen puuttua. Kotihoidetuilla lapsilla käytöstavat usein paremmat, ja oppivat ottamaan muut huomioon ja odottamaan omaa vuoroaan varsinkin jos sisaruksia kotona.

 

["vieras"]

Tämä on ihan totta. Pitäisi kuitenkin aina muistaa se, että yksilön kannalta sosiaalisiksi taidoiksi riittää, että kykenee toimimaan muiden ihmisten kanssa. Ujon ei tarvitse muuttua rohkeaksi, hiljaisen puheliaaksi tms. Jopa työelämässä nykyisin ymmärretään se, että kaikkien ei tarvitse - eikä edes pidä - olla suuna päänä päällepäsmäröimässä vaan tarvitaan erilaisia toimijoita.

Niinpä, siksi kysyinkin että minkäasteista antisosiaalistumista kirjoittaja tarkoittaa. Ja mut leimattiin samantien taulapääksi..

Ujous on luonteenpiirre siinä missä muutkin, antisosiaalinen käyttäytymismalli on taas asia erikseen. Ujokin voi olla sosiaalinen, toimia ryhmässä, eikä pelätä ihmisiä. Antisosiaalinen ihminen taas arkailee jopa siinä määrin, ettei ryhmässä toimiminen onnistu.

 

["..."]

Miksi te naiset (sinä) luette aina kaikki niin että on vain joko musta tai valkoinen.

Minusta on ollut ihanaa, että lapseni eivät ole ollut tekemisissä tyhmien ihmisten lasten kanssa, ollut ihanaa kun ei ole tarvinnut katsella teidänkaltaisia taulapäitä

Niin, se onkin paljon parempi opettaa lapselle, että äiti on se ainoa fiksu ihminen ja muut typeryksiä. Luo todella hyvän pohjan lapsen tulevaisuutta ja ryhmässä tekemisen taitoja silmällä pitäen.

 

[lehden lukenu]

[QUOTE="vieras";27245889]Vääränlaiset äidit jäävät kotiin, pienituloiset, työllistymisvaikeuksissa olevat, köyhät, syrjäytymisuhkaiset, joilla ei ole valmiuksia antaa lapsille hyvää kasvatusta ja valmiuksia tähän vaativammaksi käyvään yhteiskuntaan. Varhaiskasvatus ammattikasvattajien toimesta hyödyttäisi lapsia, ja varsinkin niitä lapsia, joiden vanhemmat ovat em. heikoista sosiaalista lähtökohdista. Näin lapset syrjäytyvät yhä enemmän, kun eivät pääse hoitoon, kun vanhemmat haluavat kotihoidontukea!

On todettu, että pitkä kotihoito EI tule lapsen hyvinvointia, vaan Suomessa jossa on pitkä kotihoito, sosiaaliset ongelmat ovat isompia kuin muualla.[/QUOTE]

Voi harmi ku tätä ei saa linkitettyä suoraan siihen artikkeeliin, ku Hesari on muuttanu nettisivujaan. Mut joo, oli aika herättävä juttu. Musta se loppu oli osuva: mikä on saanut suomalaiset uskomaan, että kun vanhemmille antaa rahaa, niin he hoitavat lapsiaan paremmin. oliko se tää kirjoittaja vai joku toinen, joka sanoi, et varhaiskasvatus on kaikkein tärkein kasvatus mitä on. Siis mikään koulu sen jälkeen ei merkitse yhtä paljon kuin toi varhaiskasvatus.

Oon samaa mieltä, et toisissa tapauksissa on parempi, jos lapsi on hoidossa sen sijaan ,että olisi äidin kanssa kotona. Ja mun mielestä toi tuki minkä saa on aika jälkeejäänyt. Parempi olisi mahdollistaa se osapäiväinen työskentely ja hoito.

 

["..."]

[QUOTE="vieras";27246318]Niinpä, siksi kysyinkin että minkäasteista antisosiaalistumista kirjoittaja tarkoittaa. Ja mut leimattiin samantien taulapääksi..

Ujous on luonteenpiirre siinä missä muutkin, antisosiaalinen käyttäytymismalli on taas asia erikseen. Ujokin voi olla sosiaalinen, toimia ryhmässä, eikä pelätä ihmisiä. Antisosiaalinen ihminen taas arkailee jopa siinä määrin, ettei ryhmässä toimiminen onnistu.[/QUOTE]

Pakko nyt alkaa vähän viilaamaan, mutta eikö ujous nimenomaan ole epävarmuutta ja pelkoa sosiaalisissa tilanteissa ja toisten ihmisten kanssa kanssakäymisessä? Jos ei, niin mitä se on?

 

[musta kylki kummallakin]

[QUOTE="kolmen äiti";27246305]Hieno yleistys! Itse taas olen tehnyt saman huomion päiväkodissa "kasvatetuissa" lapsissa, lelut viedään vaikka väkisin kädestä - onhan ne viidakon lait opittava jo nuorena siellä pk:ssa, nopeat syövät hitaat, ei ne hoitajat ehdi jokaiseen lelun viemiseen puuttua. Kotihoidetuilla lapsilla käytöstavat usein paremmat, ja oppivat ottamaan muut huomioon ja odottamaan omaa vuoroaan varsinkin jos sisaruksia kotona.[/QUOTE]

TODELLISUUDESSA: Molemmista kasteista löytyy näitä. Niin kotihoidetuista kuin päivähoidossa olleista.Turha kummankaan kasti kiillottaa kruunuaan. On kotiäitejä jotka ei opeta tai ole tilanteissa jossa opettaa lapselle näitä tapoja. Ja on niitä työssäkäyviä vanhempia jotka eivät kotona välitä puuttua lapsen väärään käytökseen - mahdoton päivähoidon henkilökunnan on kaikkeen puuttua jos pohja putoaa kotona. Eli ei osata tehdä yhteistyötä

Typerää on se että aikuiset leikkii kuin hiekkalaatikolla - pahaiset kakarat. Haukutaan kilpaa toisiaan.

 

["kolmen äiti"]

[QUOTE="vieras";27246099]Mulla itsellä on 4 ja 5 v lapset kotihoidossa ja ihan normaaleja ovat mun mielestä. Meillä on juuri naapurin kotihoidossa oleva 6 v leikkimässä poikien kanssa. Hän kans on ihan normaali eskari ja hyvin on kuulemma eskarissa mennyt. Meillä kummallakin äidillä on korkeakoulututkinto, joten ei varmaan olla ihan niitä ap:n tarkoittamia äitejä. Ja olen huomannut et meidän perhekerhossa näiden neljäviisivuotiaiden kotihoidossa olevien lasten äidit on aika usein lastenhoitoalan ammattilaisia eli lastentarhanopettajia ja lähihoitajia. Juuri niitä äitejä jotka haluavat taata lapsille parhaan mahdollisen hoidon ja se ei heidän mielestään onnistu hoidossa.[/QUOTE]

Saman huomion olen tehnyt. Itse en päiväkodissa työskennelleenä laita lapsiani pk:iin. Päiväkoti ei tarjoa lapsilleni mitään sellaista mitä en itse osaisi kotona lapsilleni opettaa. Askartelua, satujen lukemista, puistoilua, perhekahvilaa, muskaria ja lasten jumpat 1-2xviikossa - saavat siinä ihan tarpeeksi sosiaalista kontaktia, lisäksi ulkoillaan monena päivänä viikossa tuttavien ja naapurien lasten kanssa pihalla. Vanhin on jo eskarissa ja saanut sieltä paljon kavereita, on erittäin sosiaalinen luonne eikä ujostele isommissakaan ryhmissä.