Minkä ikäisinä lapset ovat "helppoja"?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja up&go
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

up&go

Jäsen
17.08.2012
332
0
16
Etelä
Te joilla on isompia lapsia varmaan osaatte vastata.
Kun olen tässä miettinyt.. on vauva-aikaa, 2-vuoden uhmaa, 3-vuoden uhmaa, 5-vuoden uhmaa, kouluiässä tappelua sisarusten kanssa, murrosiästä nyt ei mitään tarvitsekaan sanoa :D
Niin minkä ikäisinä olette kokeneet lapsenne helpoiksi?

Meillä on kyllä toinen vauva erittäin helppo. Tyytyväinen ja nukkuu hyvin ei mitään kiukuttelua, mutta sitten onkin tuo 2-vuotias tuomassa sitä haastetta..
 
Sitkun ne muuttaa pois kotoa.

Noei.
Meillä 3v ja 2v, onhan se helpompaa nyt kuin vauva-aikana. Se on vaan erilailla helpompaa, kun eivät tarvitse kaikkeen enää apuani. Syö itse, pukevat itse jne.
Sillä lailla se on vaan hankalempaa, että saa pariin kertaan miettiä, minne noiden kanssa kehtaa lähteä. Onko paikka sopiva tuon ikäiselle, tuleeko reissusta mitään. Vauvan kanssa kun taas pystyi mennä minne ikinä vaan halusi :D

Tulee niitä raivareita millon mistäkin asiasta. Vauvana lapset itki vain jonkin syyn vuoksi, nykyään voidaan ulista ihan huvikseen vaan.
Ja tätä taitaapi tapahtua ihan sinne teini-ikään asti. Teini-iässä se ulina vaan muuttuu "haista vittu paska perkele" -huuteluiksi.
Joten no, ehkä ne lapset on helpoimpia silloin, kun eivät enää kotona asu.
 
Mulla nyt 5v - sanon että 2v --> eteenpäin on ollut helppoa/helpompaa .
Tässä sentään puhumalla selviää ja saa itse NUKKUA yöllä!!!
Meillä on olut varsin sopuisa ja reipas ja oppiva lapsi, toistaiseksi !!!
 
  • Tykkää
Reactions: soja
Mielestäni lapset ovat helppoja, jos niin haluaa tai vaikeita. Itse pidän naurettavina nuota joka iän uhmia. Lapset kiukuttelee kuten aikuiset aina välillä. Kaikilla meillä on hyviä ja huonoja päiviä.

Omat lapset ovat jo kaikki kolme koulussa. Itse olen aina nykyistä vaihetta pitänyt parhaimpana, helppona. Tokihan nyt pääsee fyysisesti helpommalla kuin henkisesti, kun lapset olivat vauvoja.
 
Meidän tapauksessa 9 v tyttö on helppo. Tosi tapauskohtaistahan tuo on. Meillä on koko ajan ollu yhtä uhmaa...nyt sitten eräänä päivänä huomasin kuinka ihana tuosta pikku kiukkupussista onkaan tullut...murkkuikää ootellessa :)
 
No tuollaiset n. 10-vuotiaat ovat ainakin kovin helppoja. Tai sanotaan vaikka että alakouluikäiset.

Pienemmissä on luonnollisesti oma vaivansa ja murrosikäisestä en nyt viitsi sanoa mitään.
 
[QUOTE="Vieras";27224583]Mielestäni lapset ovat helppoja, jos niin haluaa tai vaikeita. Itse pidän naurettavina nuota joka iän uhmia. Lapset kiukuttelee kuten aikuiset aina välillä. Kaikilla meillä on hyviä ja huonoja päiviä.

Omat lapset ovat jo kaikki kolme koulussa. Itse olen aina nykyistä vaihetta pitänyt parhaimpana, helppona. Tokihan nyt pääsee fyysisesti helpommalla kuin henkisesti, kun lapset olivat vauvoja.[/QUOTE]

just näin. Meillä eivät ole missään iässä olleet vaikeita,kuin hetkittäin,ei siis mitään varsinaista uhmaikää tms. Kuopus oli siinä mielessä vauvana todella huono nukkumaan,se nyt oli aika raskasta. Nyt siis teini ja leikkiikäinen.
 
11v on ollu koko ikänsä aika helppo, syönyt ja nukkunu ja leikkinyt ja muuta normaalia, tavalliset uhmat silläkin on ollu, mut ei mtn ihmeellistä. 13v isosiskonsa on taas lähes koko isänsä ollut haasteellinen, koliikki, allergiat, erityisen ankarat uhmat ja nyt alkava murkkuikä lyö ihan satasella päälle.
6 v erityislapsi oli helppo elämänsä ekan 4kk, sen jälkeen onkin ollu jos jonkinlaista...
4v kuopus on ollut aina helppo, normaalit uhmat hänelläkin
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tapiontytär;27224650:
Kaikki alle teini-iän.

Totta, kyllä tuntuu yövalvomiset vauvan kanssa ja 3-vuotiaan uhmat lastenleikiltä kun pian 15v teini kokeilee rajojaan ja tekee tyhmyyksiä (ja siis meillähän on nämä kaikki nyt samaan aikaan, lisäksi kolme ns. helpomman ikäistä). En tiedä miten selviän tolkuissani tästäkin vaiheesta. Ja sitten onkin jo seuraava teini-iässä.
 
  • Tykkää
Reactions: Tapiontytär
Meillä lapset ovat 4-11 -vuotiaita. Hmmm...nuorimmainen oli aika helppo vauva. Vanhemmat lapset ovat olleet helpoimmillaan ehkä eka-kolmasluokkalaisina, mutta vaikeahan tähän kysymykseen oli vastata.
 
Minulla on meinannut pää haljeta vain noiden vauva-aikana. Kaikki aina jankuttaa "pienten kanssa on murheet pieniä ja asiat helppoja, siitä se sitten vaikeutuu vaan". En tiiä. Molemmilla lapsilla on ADHD, että eihän nuo ihan ns. perushelppoja ole. Mutta helpompi minun on käsitellä esim. raivareita, kun tiedän mistä ne johtuu. Vauvana ei tiennyt, että miksi ne vain huusi ja huusi ja huusi...
 
  • Tykkää
Reactions: Arwen Undomiel
Totta, kyllä tuntuu yövalvomiset vauvan kanssa ja 3-vuotiaan uhmat lastenleikiltä kun pian 15v teini kokeilee rajojaan ja tekee tyhmyyksiä (ja siis meillähän on nämä kaikki nyt samaan aikaan, lisäksi kolme ns. helpomman ikäistä). En tiedä miten selviän tolkuissani tästäkin vaiheesta. Ja sitten onkin jo seuraava teini-iässä.
Ihan kuin kirjoittaisit mun elämästä :D Sympatiat sinne, sen mitä täältä jaksaa irrottaa..
 
Jos. Esim. 2v haluu auttaa pyykkien viikkaamises, siivoomises, pöydän kattamises jne. niin tosi usein aikuset kieltää "ei, älä koske" ei ei... Lapsi pettyy ja suuttuu, ku ei saa auttaa... Tajuuks kukaan ton esimerkin perusteel mitä ajan takaa? Siinäpäs pikkasen pohdittavaa ;) :)
 
[QUOTE="vieras";27224728]Minulla on meinannut pää haljeta vain noiden vauva-aikana. Kaikki aina jankuttaa "pienten kanssa on murheet pieniä ja asiat helppoja, siitä se sitten vaikeutuu vaan". En tiiä. Molemmilla lapsilla on ADHD, että eihän nuo ihan ns. perushelppoja ole. Mutta helpompi minun on käsitellä esim. raivareita, kun tiedän mistä ne johtuu. Vauvana ei tiennyt, että miksi ne vain huusi ja huusi ja huusi...[/QUOTE]

Niillä jankuttajilla ei ole varmaan ollut niitä huutavia vauvoja. Kyllä niitäkin on, jotka lähinnä syö ja nukkuu, ja siinä välissä sitten hymyilee ja jokeltellee äidille. Mutta jos joku silmäpussinen äiti alkaa puhumaan väsymyksestään, kannattaa toki olla manostamatta näitä helppoja vauvoja.
 

Similar threads

Yhteistyössä