Minkä ikäisinä lapset ovat "helppoja"?

[up&go]

Jos. Esim. 2v haluu auttaa pyykkien viikkaamises, siivoomises, pöydän kattamises jne. niin tosi usein aikuset kieltää "ei, älä koske" ei ei... Lapsi pettyy ja suuttuu, ku ei saa auttaa... Tajuuks kukaan ton esimerkin perusteel mitä ajan takaa? Siinäpäs pikkasen pohdittavaa

en ihan tajunnut?
kaikki tuttuni ovat kyllä pyykkien ym pienten askareiden kanssa antaneet lapsen myös osallistua, kuten myös meilläkin vaikka yleensä se tahtoisi mieluummin hyppiä niiden pyykkien päällä

 

["vieras"]

Niin ja mikä se nyt on se "vaikea". Minulla ei todennäköisesti olisi mitään ongelmia ns. tavallisten lasten kanssa. Ihmeissäni katselen ja kuuntelen, miten leppoisasti muut viettää perhe-elämäänsä.

 

[An-Nikki]

Jos. Esim. 2v haluu auttaa pyykkien viikkaamises, siivoomises, pöydän kattamises jne. niin tosi usein aikuset kieltää "ei, älä koske" ei ei... Lapsi pettyy ja suuttuu, ku ei saa auttaa... Tajuuks kukaan ton esimerkin perusteel mitä ajan takaa? Siinäpäs pikkasen pohdittavaa

Mä peesailen tätä. Olen järjestänyt kodissa asiat niin, että ei tarvitse olla kieltämässä ja varoittelemassa koko ajan, vaan saavat aika pitkälti toteuttaa itseään. Isoimmat riidat tulee just siitä kun eivät saa olla mukana puuhissa. 4-vuotias erityisesti inhoaa sitä jos höösään liikaa.

Tosin kyllä näissä tekemistäkin piisaa. 2-vuotias karkailee omille tutkimusretkille jos huomio herpaantuu hetkeksikään ja 4-vuotias narisee, kitisee ja uikuttaa vähän jos joka asiasta. Vauva 2kk on kaikista helpoin, on tyytyväinen kunhan masu on täynnä, vaippa kuiva ja joku lähistöllä seurustelemassa.

 

[HippuTAR]

0,5-1,5v ja n.20v-> eli kun muuttaa omilleen.

 

[kahvikirahvi]

Mun mielestä vauva-aika oli ihanan helppoa.

 

["vieras"]

Te joilla on isompia lapsia varmaan osaatte vastata.
Kun olen tässä miettinyt.. on vauva-aikaa, 2-vuoden uhmaa, 3-vuoden uhmaa, 5-vuoden uhmaa, kouluiässä tappelua sisarusten kanssa, murrosiästä nyt ei mitään tarvitsekaan sanoa
Niin minkä ikäisinä olette kokeneet lapsenne helpoiksi?

Meillä on kyllä toinen vauva erittäin helppo. Tyytyväinen ja nukkuu hyvin ei mitään kiukuttelua, mutta sitten onkin tuo 2-vuotias tuomassa sitä haastetta..

Kun ymmärrät? Ei kaikki ymmärrä kaikkien uhmia, ja se on normaalia.

 

[Eemin & Nooan äiti-87]

en ihan tajunnut?
kaikki tuttuni ovat kyllä pyykkien ym pienten askareiden kanssa antaneet lapsen myös osallistua, kuten myös meilläkin vaikka yleensä se tahtoisi mieluummin hyppiä niiden pyykkien päällä

Kiva kuulla Varmast keksit tohon pyykkien pääl hyppimiseen jonku hyvän ratkasun, ettei pikkuapulaist tarvi kieltää auttamast :hug: Esimerkki tapaukses syy lapsen pettymykseen ja suuttumiseen oli täysin turha kieltäminen. Aikuinen siis esti toiminnallaan lasta olemast helppo ja yhteistyöhaluinen. Monet ei edes hoksaa kuinka turhast tai vääräl taval kieltävät lapsii

 

[effe]

vauvoina ovat helppoja, 1-veenä alkoi uhma, ja veikkaisin että sitä tulee kestämään loppuikä..

 

[Eemin & Nooan äiti-87]

Mä peesailen tätä. Olen järjestänyt kodissa asiat niin, että ei tarvitse olla kieltämässä ja varoittelemassa koko ajan, vaan saavat aika pitkälti toteuttaa itseään. Isoimmat riidat tulee just siitä kun eivät saa olla mukana puuhissa. 4-vuotias erityisesti inhoaa sitä jos höösään liikaa.

Tosin kyllä näissä tekemistäkin piisaa. 2-vuotias karkailee omille tutkimusretkille jos huomio herpaantuu hetkeksikään ja 4-vuotias narisee, kitisee ja uikuttaa vähän jos joka asiasta. Vauva 2kk on kaikista helpoin, on tyytyväinen kunhan masu on täynnä, vaippa kuiva ja joku lähistöllä seurustelemassa.

Tajusit! :hug:

 

[up&go]

Kiva kuulla Varmast keksit tohon pyykkien pääl hyppimiseen jonku hyvän ratkasun, ettei pikkuapulaist tarvi kieltää auttamast :hug: Esimerkki tapaukses syy lapsen pettymykseen ja suuttumiseen oli täysin turha kieltäminen. Aikuinen siis esti toiminnallaan lasta olemast helppo ja yhteistyöhaluinen. Monet ei edes hoksaa kuinka turhast tai vääräl taval kieltävät lapsii

Juu meillä on kyllä kämppä laitettu niin, että lapset saa mennä miten haluaa. Tosin äidin meikit ja korut on niin hiiirveen mielenkiintoisia Mutta lähinnä nyt tuon 2,5veen kanssa saa tapella ruoan syönnistä ja minä ite-kausi on kyllä niin päällä että. Ja kun puhe on vielä vaiheessa niin aina ei edes osaa sanoa minkä takia heittäytyi maahan raivoamaan.
Oottelen nyt sitten innolla sitä 4-vuotta.. tosin sitten tuo pienempi on 2-vuotias, mutta kovasti toivon että leikkivät sitten keskenään (älkää pliis kukaan tuhotko mun haavekuvia siitä )

 

[riiviöiden äiti]

0-1v ja 4-14 on noin keskiarvoltaan helpointa aikaa. Lapset tällä hetkellä 5,10,13 ja 16, hankalin ehdottomasti tuo 16v.
erityisyyksiä en nyt ota huomioon.

 

[Anatolia]

Mun mielestä mun lapset on aina suht 'helppoja'.

Vauva-aikana on toki valvottu ja oltu kiinni vauvanhoidossa. On ollut taaperoajan uhmaa ja myöhempääkin uhmaa. Infektiokierrettä yms. Hyviä ja huonompia päiviä niin äidillä kuin lapsillakin. Haastetta on riittänyt ajoittain. Mutta vielä en ole kokenut lapsiani hankalina tai vaikeina. He ovat pian 9 v, pian 7 v & 3 kk ikäinen.

 

[idunnor]

Emt. Kai se on lapsesta kiinni?

Kuopus ei periaatteessa ollut hankala vauvana, mutta hänen sairautensa oli ja se verotti paljon...

Esikoinen taas oli helppo vauvana.

Esikoinen kohta 5v, enkä häntä kuitenkaan sillä lailla helpoksi ole vielä kokenut, ehkä se on helppoa siinä vaiheessa, kun ei tarvitse enää vahtia jatkuvasti ja osaa tehdä itse enemmän.

 

[up&go]

Mun mielestä mun lapset on aina suht 'helppoja'.

Vauva-aikana on toki valvottu ja oltu kiinni vauvanhoidossa. On ollut taaperoajan uhmaa ja myöhempääkin uhmaa. Infektiokierrettä yms. Hyviä ja huonompia päiviä niin äidillä kuin lapsillakin. Haastetta on riittänyt ajoittain. Mutta vielä en ole kokenut lapsiani hankalina tai vaikeina. He ovat pian 9 v, pian 7 v & 3 kk ikäinen.

Ei munkaan lapset vaikeita ole.. lähinnä vaan mietin oisko ne joskus tosi helppoja. Tällä käsitän sen, että pukevat itse, käyvät vessassa itse, syövät itse, leikkivät itse ilman että äidin täytyy keksiä virikettä. Varmaan se on sitten se kouluikä kun ei ole vielä murrosiän ongelmia..

 

[Anatolia]

Ei munkaan lapset vaikeita ole.. lähinnä vaan mietin oisko ne joskus tosi helppoja. Tällä käsitän sen, että pukevat itse, käyvät vessassa itse, syövät itse, leikkivät itse ilman että äidin täytyy keksiä virikettä. Varmaan se on sitten se kouluikä kun ei ole vielä murrosiän ongelmia..

Mun 2 vanhinta on tuollaisia nyt. Ovat olleet jo hyvän aikaa . Ja tosiaan, vielä ei ole teini-iän ongelmia setvittävänä (ONNEKSI!).

Oon itse asiassa joskus pohtinut tätä asiaa. Mun keskimmäinen lapseni etenkin osaa olla aika haastava joskus. Mutta en suostu ajattelemaan, että hän olisi hankala. Sellainen on negatiivista suhtautumista, ja se negatiivisuus varmasti heijastuu myös lapseen, joka on kahta haastavampi sitten...en tiedä, tajuaako kukaan mitä tarkoitan.

 

[Eemin & Nooan äiti-87]

Juu meillä on kyllä kämppä laitettu niin, että lapset saa mennä miten haluaa. Tosin äidin meikit ja korut on niin hiiirveen mielenkiintoisia Mutta lähinnä nyt tuon 2,5veen kanssa saa tapella ruoan syönnistä ja minä ite-kausi on kyllä niin päällä että. Ja kun puhe on vielä vaiheessa niin aina ei edes osaa sanoa minkä takia heittäytyi maahan raivoamaan.
Oottelen nyt sitten innolla sitä 4-vuotta.. tosin sitten tuo pienempi on 2-vuotias, mutta kovasti toivon että leikkivät sitten keskenään (älkää pliis kukaan tuhotko mun haavekuvia siitä )

Lasten kans pitää löytää oikee naru, mistä millonki vetää... Usein naru löytyy helpost sen kummemmin etsimättä. Joskus naru on ihan käden ulottuvil, mut siihen ei osaa tarttuu. Joskus naru lymyilee niin hyväs piilos, et sen löytäminen saattaa kestää pitkäänki... Tsemppii! :hug:

 

[Ken guru]

Meillä on tosi helpot lapset, mutta helpointa on kun alkavat olla kouluiässä ja siitä eteenpäin, kun siis osaavat tehdä jo kaikki "omat juttunsa" itse. Saas nyt nähdä minkälainen tästä vauvasta tulee...vähän jännittää kun noiden kahden kanssa on päässyt niin helpolla. Ja sitten kun on itse vielä tällainen satavuotias, niin ei ehkä jaksakaan niin paljoa?

 

[kolmen kohta teinin äiti]

Alakouluikä, ehdottomasti.... Tosin, täytyyhän elämässä olla haastetta

 

[säpäle harmaana]

Mun 2 vanhinta on tuollaisia nyt. Ovat olleet jo hyvän aikaa . Ja tosiaan, vielä ei ole teini-iän ongelmia setvittävänä (ONNEKSI!).

Oon itse asiassa joskus pohtinut tätä asiaa. Mun keskimmäinen lapseni etenkin osaa olla aika haastava joskus. Mutta en suostu ajattelemaan, että hän olisi hankala. Sellainen on negatiivista suhtautumista, ja se negatiivisuus varmasti heijastuu myös lapseen, joka on kahta haastavampi sitten...en tiedä, tajuaako kukaan mitä tarkoitan.

Minä en kyllä oikein ymmärrä, miten olisi lasta kohtaan reilumpaa ajatella häntä haastavana kuin hankalana lapsena. Joo, onhan se varmaan mukavampi ja kiltimpi sana, mutta jos lapsia joka tapauksessa ajattelee haastavuuden mukaan, onko se sitten niin kamalaa, jos joku käyttääkin sitä hankala-sanaa esim tällaisessa keskustelussa.

 

["vieras"]

vastasyntyneenä, kun syövät, nukkuvat ja kakkaavat, no univelkaa voi joskus tulla

 

[Lex]

0-6 kk, ja seuraavaksi sitten kun puhe alkaa mennä perille. Toisen lapsen tapauksessa n. 1,5 vuotiaana, toisen (7v) kanssa sitä päivää vielä odotellaan... =)

 

["joo"]

on erilaisia. Haastavan tempperamentin omaava lapsi ei välttämättä koskaan ole yhtä helppo kuin helpomman tempperamentin omaava. Itse olen sitä mieltä että helpoin ikä on ehdottomasti ollut 7+ en osaa sanoa kuinka pitkään jatkuu kun esikoispoika on 11 v ja on ihan super makeassa iässä. Keskimmäinen nyt 7 v ja tämä on ehdottomasti helpointa aikaa, vaikka poika onkin haastava tapaus. En minä koe "haastava" sanaa negatiivisesti, mielummin niin ettö on hyvä tiedostaa tietyt luonteen piirteet, jotta lasta voi tukea, ymmärtäkoä ja kasvattaa paremmin, ilman syyllistymistä. Syyllistymisellä tarkoitan sitä, että vanhempi alkaa herkästi syyllistämään itseään ja kasvatustaan jos tulee ongelmia. Tottakai peiliinkin katsomunen on hyvä, mutta on hyvä myös tiedostaa, että kaikkiin lapsiin ei toimi samat metodit javtouset ovat kovempia testaamaan rajoja kuin toiset. Ja vielä meidän kolmas oli kaikista helpoin 0-6 kk iässä. Nyt on muuten tosi helppo, mutta super vilkas+oma tahto on kova.

 

[555]

Mun mielestä helppoa on n. 6 kk:sta eteenpäin, ja murrosikäisten ja sitä vanhempien kanssa kaikkein helpointa.

 

[viisikymppinen isoäiti]

eivät koskaan

 

[dkjsjfs]

4v lapsen kanssa on todella helppoa.

Kai nää on luonnekysymyksiä. Mulla ei oo yhtään helpopa 4v:n kanssa. Tuossa murustulee styroksia 2v veljensä kanssa. Ahdistaa kun sotkevat kaikki paikat, olen ihan voimaton noiden kanssa. Enkä töiden jälkeen jaksa olla vaan siivoamassa.