Miksi ihmiset täällä on niin tarkkoja kodistaan? Ketään ei päästettäs käymään.

  • Viestiketjun aloittaja "pai"
  • Ensimmäinen viesti
"pai"
Kun on ollut valituksia miksi kotikäynti neuvolasta, miksi päiväkodista, pph:t ei laske hoitolasten vanhempia sisälle, onko sossut pakko laskea sisälle, entäs kastepappi jne. Miksi ette halua päästää ihmisiä teille käymään? Meille voi mun puolesta tulla kuka tahansa jolla jotain asiaa on. Siistiä meillä ei todellakaan aina ole, mutta kai se nyt on ihan normaalia lapsiperheessä? Mikä siinä kodissa on niin salaista, ettei voi päästää vaikkapa neuvolantätiä käymään?
 
"vieras"
Tykkään kun meillä käy vieraita. Mitään neuvolantätiä en haluiaisi kotikäynnille koska mietin miten se vaikuttaisi neuvolasuhteelle. Haluan pitää neuvolan kuitenkin perheestä erillä. Meillä on omat tavat kasvattaa lapsia, neuvolan mielipiteet moniin asioihin on vanhanaikaisia. Kauheaa kädenvääntöä tuli neuvolan kanssa esim aikoinaan sikarokotteesta kun en halunnut antaa sitä lapsille enkä ottaa itselle raskausaikana.
 
Meille on myös saanut aina vapaasti tulla. En ole koskaan ollut mikään "meidän asiat ei kuulu kenellekään" -tyyppiä. Yksi lapsistamme on erityislapsi ja jo senkin tiimoilta meillä on käynyt vuosien mittaan erilaisia ammatti-ihmisiä lapsen kuntoutukseen liittyen. Terveydenhoitajan kotikäynnitkin vauvojen synnyttyä ovat olleet mielestäni pelkästään mukavia juttuja.
Tiedän kuitenkin perheitä, jotka eivät halua kotiinsa ketään "ylimääräisiä" ihmisiä ja sekin on ihan ok. Jokainen toteuttaa "kotini on linnani" -lausahdusta omalla tavallaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Salla07 ja Pumpe
tuoksuttaa
Olen aina ihmetellyt sitä miksen halua kotiini ventovieraita ja tajusin sitten tässä vähän aikaa sitten että hajuherkkyyteni taitaa olla suurin syy tähän ventovieras-"kammooni".

Ihmisistä jää aina todella pitkäksi aikaa leijumaan heidän ominaistuoksunsa ja ellen tunne ihmistä hyvin en pysty rentoutumaan "väärässä tuoksumaailmassa" piiiitkään aikaan.

Tuttujen ja ystävien tuoksut ovat toinen juttu, ne eivät häiritse laisinkaan.

Minulle koti on siis tavallaan "pyhättö", sinne pääsee vain jos on jollaintavalla osoittanut olevansa luottamukseni arvoinen.
 
"vieras"
Meillä tulee taas käymään ekaluokkalaisen opettajat :). Ei häiritse. Haluavat nähdä lapsen kodin ja huoneen. Helpompi ehkä sitten ymmärtää lastakin. Meillä ei ole mitään salattavaa, eikä mulla vieraat häiritse :)

Täällä meillä päin tuo on ihan vakio ja tyttären opettajat jo kävivät pari vuotta sitten :)
 
"mami"
[QUOTE="vieras";26920951]Meillä tulee taas käymään ekaluokkalaisen opettajat :). Ei häiritse. Haluavat nähdä lapsen kodin ja huoneen. Helpompi ehkä sitten ymmärtää lastakin. Meillä ei ole mitään salattavaa, eikä mulla vieraat häiritse :)

Täällä meillä päin tuo on ihan vakio ja tyttären opettajat jo kävivät pari vuotta sitten :)[/QUOTE]







No voiko tuossa olla takana muuta kuin puhdas uteliaisuus? Oudolta käytännöltä kyllä kuulostaa. Jos ope haluaa nähdä kenen kotoa löytyy aaltomaljat, tuplakuplat ja marimekot, näin pääsee paremmin jyvälle, kuka lapsi tulee vähän "paremmista" piireistä? :D
 
Mä en tiedä miksi mä en halua ventovieraita meille, ehkä siksi että mä koen helpommaksi tavata neuvolantätejä yms mieluummin puolueettomalla maaperällä. Ehkä myös pelkään vähän sitä, mitä kotini kertoo minusta? En ole maailman siistein ihminen ja tämä nolottaa. Meillä kyllä imuroidaan päivittäin, täytetään tiskikonetta useita kertoja päivässä sekä huolehditaan ettei likaista sentään ole, mutta pikkulapsiperheessä sotkua tulee. Haluaisin että koti olisi jatkuvasti sellaisessa kunnossa kuin sisustuslehdessä, mutta mahdollista se ei ole.
Ystävät ja sukulaiset ovat toki meille aina tervetulleita ja saa meille muutkin tulla, en vain koe sitä mielekkääksi.
 
Keittiönoita
Olen aina ihmetellyt sitä miksen halua kotiini ventovieraita ja tajusin sitten tässä vähän aikaa sitten että hajuherkkyyteni taitaa olla suurin syy tähän ventovieras-"kammooni".

Ihmisistä jää aina todella pitkäksi aikaa leijumaan heidän ominaistuoksunsa ja ellen tunne ihmistä hyvin en pysty rentoutumaan "väärässä tuoksumaailmassa" piiiitkään aikaan.

Tuttujen ja ystävien tuoksut ovat toinen juttu, ne eivät häiritse laisinkaan.

Minulle koti on siis tavallaan "pyhättö", sinne pääsee vain jos on jollaintavalla osoittanut olevansa luottamukseni arvoinen.
Vaikka mulla ei olekaan tuoksuyliherkkyyttä, luulen - ainakin jollain tavalla - ymmärtäväni, mitä tarkoitat :)

Mä olen elämäni aikana asunut useammassakin asunnossa, mutta yksikään niistä ei ollut "sieluni koti". Ne olivat vain majapaikkoja. Nuorena ennen lapsia ne olivat paikkoja, jossa käytiin peseytymässä, pesemässä pyykit ja nukkumassa. Jonkinlaisia huoltopisteitä. Parisuhteessa ennen lapsia ne olivat joskus kuin linja-autoaseman odotushalli: porukkaa tuli ja meni. Lasten syntymän jälkeenkään näihin paikkoihin ei liitynyt mitään tunnearvoa ja se ilmeni mm siten, että viis veisasin sisustamisesta. Huonekalut hankittiin käyttötarpeen mukaan eikä esteettisesti silmää viehättämään tai luomaan sitä tunnelmaa, mitä kodikkuudeksi kutsutaan.

Vasta ihan viime vuosina asunnosta, jossa asun, on tullut "oikea" koti. Olen vähitellen tehnyt tästä "sieluni kotia" maalaamalla ja kalustamalla. Tuomalla tähän jotain henkilökohtaista. Käytännöllisyydestä viis, tärkeintä on tunnelma. Ensimmäistä kertaa mulla on koti, joka kertoo jotain minusta ja jolla on jotain merkitystä muunakin kuin majapaikkana ja huoltopisteenä. Kotini on nyt myös minulle tavallaan "pyhättö" ja ne, jotka kotiini kutsun, ovat minulle tavalla tai toisella tärkeitä.
 
en ole
meillä saa käydä neuvolantädit, papit, hoitotädit halutessaan ( ei oo kukaan ehdottanut, ois ollut kiva jos oisivat), opet (ei ole kukaan pyytänyt, saisi tulla ja olisi kiva) ym. Ei ole puhdasta verrattuna lapsuudenkotiini, jossa pestiin joka viikko lattiat, matot ulos tyyliin, itse lähinnä imuroin enkä edes nurkkia aina ja tavaraa on liikaa ja tasot täynnää romua. vieraistakin tykkäisin, mutta kun en jaksa leipoa mitään nykyään ja omassa kodissa ei KOSKAAN ostettu valmista vieraille tai itsellekään. En kehtaa tarjota kaupan antimia joten nykyään ei tule sen takia kutsuttua vieraita.

mutta noi viralliset kävijät ei yleensä vaadi kuin sen kahvin ja keksit.
 
"jep"
Jokainen tavallaan. Meillekään ei ole kenellekään sellaisella johin emme luota, asiaa.
Peesi. Koti on kuitenkin se paikka jonka ainakin pitäisi olla se oma turvapaikka tässä maailmassa. En halua kotiani "raiskaamaan" ketään ulkopuolista viranomaista ellei ole pakko. Koti on yksityisasia. Ei varmaan ne neuvolantädit, sossut sun muutkaan tykkäisi vastavierailusta heidän koteihinsa. Se kun on ihmisen yksityisaluetta. Jos tätä jotkut eivät millään ymmärrä, se on heidän ongelmansa.
 
  • Tykkää
Reactions: Tara74
Keittiönoita
Alkuperäinen kirjoittaja röppö;26921237:
Meille saa kyllä tulla.
Nautin siitä,että meillä käy vieraita.
Mä taas nautin siitä, että meillä käy tuttuja. Koen jollain tavalla ärsyttäväksi ihan sen, että täällä käy välillä huoltomies. Tietysti sen huoltomiehen kotiini päästän, mutta kuitenkin toivon mielessäni koko ajan, että lähtispä se jo.
 
Keittiönoita
[QUOTE="vieras";26921326]Eli Keittiksen tekemä illallinen palstalaisille on poissuljettu? :D[/QUOTE]
Ja mäkö olisin yli 10 vuotta notkunut tällä palstalla, jos te ette olisi millään tavalla mulle tärkeitä? :D
 
  • Tykkää
Reactions: Ultramariini
En minä kotiani halua varjella,enkä ehkä oikeastaan piilottele niin suuria salaisuuksiakaan,etteikö meille saisi tulla. Siisteysaste ei tosin ole sellainen,että koska tahansa voisin nolostumatta ottaa kenet tahansa vastaan.

Enemmän kyse on siitä, että kotini on linnani tai pikemminkin erakkoluolani, jossa minulla on vapaus olla rauhassa ruma ja rähisevä.
 
pienenPojanAiti
Minä olin kateellinen kun ulkomaalainen tuttu kertoi miten heillä neuvolatädit ja lääkärit tulevat kotiin katsomaan sairaita lapsia. Itse jouduin sektion jälkeen kävelemään neuvolaan, odottamaan jonossa pieni sairas lapsi sylissä -
muiden sairaiden aikuisten seurassa.
Minusta on ihan oko että joku ei halua näitä palveluja, mutta miksi ei edes kysytä? Näin Espoossa...
 

Yhteistyössä