Tänään monen kotihoidetun lapsen maailma romahti.

Viime viikolla eskarissa oli vielä suht hiljaista mutta tänään, kun eskari täällä päin virallisesti alkaa, oli tilanne toinen. Vein tyttöä ja jo pihalle asti sisältä kantautui aivan selvää älämölöä. Itkukonsertti oli kuin Elviksen hautajaisista.

Siellä kotihoitajamammat hyssyttelivät ulvovia tenaviaan joille ihmisten ilmoilla oleminen oli nähtävästi täydellinen shokki. Vähintään yhtä pihalla olivat itse mammat. Aina kun olivat lähdössä, korotti lapsi veret seisauttavaa huutoaan jolloin kotihoitajamamma otti taas lapsen syliinsä ja hyssytti tätä kuin pientä vauvaa. Eskaritädit yrittivät hymyillä myötätuntoisina mutta ajatuksista oli luettavissa että "lähde nyt jo vittuun täältä niin se ipana voi rauhoittua".

Sen sijaan veronmaksajien sosiaalisesti taitavat lapset suorittivat aamutoimet rutinoituneesti ja ryhtyivät leikkeihin vaikka itse eskari olikin uusi paikka päiväkodin jälkeen.

opcorn:

 

Pitääpäs muistaa muuttaa omaa käytöstä, etten vain lähde kävelemään pois heipan jälkeen sitten, kun tuo eskariin menee. En halua erottua muista kotihoitomammoista!!

 

Asiaa! Ellei peräti totuus.

 

Ei meidän pojan eskarissa toissavuonna ollu mitään itkukonserttia vaikka puolet ryhmästä tuli suoraa "ihan vain kotoa". Munkin poika oli ollu kotihoidossa mutta ei se itkenyt vaan hoki mulle että mee jo äiti, kyllä mä pärjään

Ap on tainnu nähdä painajaisia

 

Onko pointtisi se, että on parempi jos lapsi on ollut pk lapsi? Vai se että vanhemmat eivät tajunneet lähteä ns. kylmästi pois?

Jos tuo ensimmäinen, niin ihmettelen että miksi lapsi pitäisi ehdoin tahdoin totuttaa ns. kylmään meininkiin, ettei kaipaa hänelle tärkeimpiä ihmisiä.

 

Onko pointtisi se, että on parempi jos lapsi on ollut pk lapsi? Vai se että vanhemmat eivät tajunneet lähteä ns. kylmästi pois?

Jos tuo ensimmäinen, niin ihmettelen että miksi lapsi pitäisi ehdoin tahdoin totuttaa ns. kylmään meininkiin, ettei kaipaa hänelle tärkeimpiä ihmisiä.

Eiköhän tämä oo ihan ilmiselvä provo. Ei kukaan normaalilla järjellä varustettu ihminen VOI ajatella noin.

 

Onko pointtisi se, että on parempi jos lapsi on ollut pk lapsi? Vai se että vanhemmat eivät tajunneet lähteä ns. kylmästi pois?

Sekä että.

 

meillä alkaa eskari vasta huomenna, mutta saa nähdä miten tyttö sen aloittaa kun on ollut vuoden kanssani kotona. Tosin onhan tyttö ollut kerhoissa ja tänään jo kysyi, että milloin eskariin mennään. Todella monelle oli vaikeaa jäädä kerhoonkin, kun huusivat kurkku suorina jo siellä kerhossa Olivat kuitenkin isompia lapsia nämäkin.

 

Tottahan se on että äidin helmoissa ei koskaan hoidossa olleet parkuu
Voi lapsi parkoja

 

Olen itse kotihoitolapsi, joka sit meni päiväkotiin ja eskariin samaan aikaan. Istuin ekan viikon hattuhyllyllä kaikki päivät ja itkin äitiä. Allekirjoitan aloituksen. Nyt olen suht tavallinen aikuinen, mutta omat lapset alkavat totuttelemaan äidistä erillään oloa pikkuhiljaa eikä kertarysäyksestä

 

Miksi veromaksaja/maksajat ei voisi hoitaa lapset kotona?

 

Juuri samaa pohdin tänä aamuna.

Minusta on aivan hieno homma tämä, että jotkut lapset kulkevat päiväkodissa jo pienestä pitäen. Siinä kun hoitaja katsoo lasta ja sitten voi informoida vanhemmille, jos lapsella on taipumusta erinäisiin lapsuusvaivoihin, kuten adhd:een.
Kotihoidetut ovat täysin oman onnensa nojassa ja kerran vuodessa eri neuvolatätien armoilla, jotka eivät todellakaan näe ihan kaikkea lapsista.

Kun niitä positiivisia puolia pitää kaivaa kodin ulkopuolisen hoitoavun käytttämisestä, niin tässä on yksi pointti.

 

taipumusta erinäisiin lapsuusvaivoihin, kuten adhd:een.

:O taas opin uutta

 

Onko pointtisi se, että on parempi jos lapsi on ollut pk lapsi? Vai se että vanhemmat eivät tajunneet lähteä ns. kylmästi pois?

Jos tuo ensimmäinen, niin ihmettelen että miksi lapsi pitäisi ehdoin tahdoin totuttaa ns. kylmään meininkiin, ettei kaipaa hänelle tärkeimpiä ihmisiä.

Et kysynyt minulta, mutta tottahan se on, että lasta kannattaa hieman harjoittaa tuohon hoitoon jäämiseen ennen sitä pelottavan eskarin alkua. Pk lapsethan on tottuneet siihen, että iskä/äiskä nakkaa aamulla hoitoon ja TULEVAT HAKEMAAN ILTAPÄIVÄLLÄ pois, eli tietävät että kun vanhemmat lähtee, niin eivät hylkää. Siinä mielessä tuo sun heitto siitä, ettei pk-lapset kaipaa omia vanhempiaan on ihan schaissea. Tottakai kaipaavat, mutta kun tietävät että vanhemmat tulee takaisin niin osaavat ottaa rennolla kädellä ja nauttia päivän leikeistä.

 

Aika jännää. Miksihän mun lapset eivät ole koskaan/kertaakaan itkeneet, kun olen jättänyt heidät päiväkerhoon ja nyt esikoisen eskariin? Ja todellakin, he eivät ole olleet päivääkään päiväkodissa. Mutta tekeekö se heistä hivenen parempia ihmisiä, kun heillä on ollut kotihoitaja silloin, kun olemme paiskineet miehen kanssa töitä.

Ja sitten vielä lapsen eroitkut. Ketä se sun tapauksessa häiritsi eniten? Oliko ongelma kotihoidetuilla lapsilla vai sinulla? Saako sun lapset itkeä kotona muistakaan syistä?

 

Kotihoidetut ovat täysin oman onnensa nojassa ja kerran vuodessa eri neuvolatätien armoilla, jotka eivät todellakaan näe ihan kaikkea lapsista.

"Lievää"´yleistystä? No sanotaan nyt sitten että ainakaan ne kotihoidetut lapset ei olle sellaisia riiviöitä jotka ovat jo pienestä oppineet pitämään puolensa toisten lasten kustannuksella.

 

johan on kylmää tekstiä, ei meillä ainakan kukaan eskarissa ole itkenyt.
Ja jos asenne on se että heti kun äippäloma loppuu kannetaan se tanava laitosmaisesti hoitoon pois vaan jaloista ja mielestä ja kai niille joku hoitokorvauskin on maksettava kun sen nyt hoitaa niin miksi sitä edes lisäänty jos oman lapsen kanssa oleminen on noin vastenmielistä
Näitähän on tarhat pullollaan että viedään se lapsi sinne hoitoon kokopäiväksi vaikka vanhemmilla loma ja perustellaan kuinka minä maksan siitä ja muuta skeidaa, kun niitä vapaita mahdollisesti tulee (viikonloppu) kannetaan se tenava mummolaan tai kummeille tms. hoitoon jotta ei ole kotona sotkemassa ja vanhemmatkin saa töiden jälkeen levätä,
milloin nämä lapset näkevät normaalia perhe elämää,ei koskaan
Nämä lapset sitten aikanaan tekevät saman oravanpyörän omilleen kun eivät osaa elää normaalia perhe elämää

 

No moni varmaan itkeekin, niin tod. näkösesti on moni pk-lapsistakin itkenyt ekoina päivinä pk:ssa, mitä ihmeellistä tuossa nyt on. Kyllä ne vielä kerkeää erkaantua äidistä ennen koulunaloitusta. Vuosi on piiitkä aika.

 

"Lievää"´yleistystä? No sanotaan nyt sitten että ainakaan ne kotihoidetut lapset ei olle sellaisia riiviöitä jotka ovat jo pienestä oppineet pitämään puolensa toisten lasten kustannuksella.

En ymmärrä, mikä sai kyseisen isän tekemään tuollaisen aloituksen juuri tänä armonpäivänä. En voisi kuvitellakaan, että mun miehellä olisi aikaa tulla jaarittelemaan tänne kuitenkin yleisesti naisten palstaksi mielletylle foorumille.

 

Yleensä Triplaisän kirjoituksissa on asiaan, mutta nyt tuli rimanalitus

 

Juuri samaa pohdin tänä aamuna.

Minusta on aivan hieno homma tämä, että jotkut lapset kulkevat päiväkodissa jo pienestä pitäen. Siinä kun hoitaja katsoo lasta ja sitten voi informoida vanhemmille, jos lapsella on taipumusta erinäisiin lapsuusvaivoihin, kuten adhd:een.
Kotihoidetut ovat täysin oman onnensa nojassa ja kerran vuodessa eri neuvolatätien armoilla, jotka eivät todellakaan näe ihan kaikkea lapsista.

Kun niitä positiivisia puolia pitää kaivaa kodin ulkopuolisen hoitoavun käytttämisestä, niin tässä on yksi pointti.

Omasta mielestäni kotivanhemmuutta aliarvioidaan liikaakin, ja alle esikouluikäisen lapsen paras paikka on yleensä kotona, mikäli vain olosuhteet ovat ns. normaalit (ei alkoholismia, väkivaltaa, huumeita...). Viriketoimintaa voi hakea kerhoista yms.

Meillä tämä uusi lapsi tulee kyllä todennäköisesti menemään päiväkotiin n. kolme vuotiaana. Mielestäni on kuitenkin upeaa että jotkut hoitavat lapsensa kotona ainakin esikouluikään asti. Parissa päivässä se eroahdistus "taltutetaan" eskariin mennessä. Pienempinä hoitoon menneillä tuo huutovaihe on vain tapahtunut paljon aiemmin.

 

Ja sitten vielä lapsen eroitkut. Ketä se sun tapauksessa häiritsi eniten? Oliko ongelma kotihoidetuilla lapsilla vai sinulla? Saako sun lapset itkeä kotona muistakaan syistä?

Nähdäkseni en maininnut sen häiritsevän ketään. Tai no, ehkä se sitä lasta häiritsi eniten juuri se kotihoitajamamman "lähden... enpäs lähde... lähden... enpäs lähde"-ramppaaminen. Törkeää pienen lapsen kiusaamista!

 

[QUOTE="vieras";26895454]Et kysynyt minulta, mutta tottahan se on, että lasta kannattaa hieman harjoittaa tuohon hoitoon jäämiseen ennen sitä pelottavan eskarin alkua. Pk lapsethan on tottuneet siihen, että iskä/äiskä nakkaa aamulla hoitoon ja TULEVAT HAKEMAAN ILTAPÄIVÄLLÄ pois, eli tietävät että kun vanhemmat lähtee, niin eivät hylkää. Siinä mielessä tuo sun heitto siitä, ettei pk-lapset kaipaa omia vanhempiaan on ihan schaissea. Tottakai kaipaavat, mutta kun tietävät että vanhemmat tulee takaisin niin osaavat ottaa rennolla kädellä ja nauttia päivän leikeistä. [/QUOTE]


Tuskin niitä ihan 100% pelkästään kotona olleita eskarilaisia on kovin paljon. Yleensä melkein kaikilla kotihoidetuilla(kin) lapsilla on kokemusta jonnekin paikkaan jäämisestä, esim kerhoon tms.

Mun parhaan ystävän esikoinen kyllä on tälläinen täysin vain kotona ollut lapsi, Aloitti viime viikolla eskarin ja on ihan riemuissaan. Oli juossu sinne leikin tohinaan heti portilta eikä meinannu malttaa heippaa sanoa. Koskaan ei oo aiemmin ollu missään, ei kerhoissa, ei muskareissa, ei missään. Ihan vaan kotona.

 

[QUOTE="vieras";26895474]Yleensä Triplaisän kirjoituksissa on asiaan, mutta nyt tuli rimanalitus [/QUOTE]

Mun mielestä Triplaisän tekstit taas osoittavat, että maailmassa on oikeasti paljon pahoja ihmisiä, joiden arvot ovat aivan sekaisin. Siis miettikää!!! Millainen ukko tulee ja tekee tuollaisen aloituksen? Piilohomo? Ainakin taitaa olla veressä pikkuisen enemmän estrogeeniä kuin perusmiehillä.

 

En ymmärrä, mikä sai kyseisen isän tekemään tuollaisen aloituksen juuri tänä armonpäivänä. En voisi kuvitellakaan, että mun miehellä olisi aikaa tulla jaarittelemaan tänne kuitenkin yleisesti naisten palstaksi mielletylle foorumille.

Mikä armonpäivä nyt on? Mitä tuo sanonta tarkoittaa? Tai minkä viestin haluat antaa käyttämällä sitä sanontaa?