Olen alkoholistin puoliso. Ihmetelkää päänsisäistä keskusteluani!

Mies tuli ovesta ja kellähti sängylle nukkumaan. Mahtoi olla rankka saunareissu.

[QUOTE="vieras";26299821]Onko sulla mitään paikkaa (vanhemmat, ystävät..?) minne voit mennä KUN lähdet sieltä?[/QUOTE]

Ei varsinaisesti. Olen äitini omaishoitaja, äiti asuu yksiössä. Isä asuu siivottomasti hankalan matkan päässä. Etsin isälleni asuntoa kaupunkiini, jotta voin hoitaa hänet hautaan (syöpä).

Ystäviä minulla ei ole, paitsi 3, joita en voi tuossa tilanteessa ajatellakkaan... Olen liian nuorena lapseni saanut, jäin siitä ystävyyden kelkasta. Nämä kolme ovat aika uusia, kiireisiä omien elämiensä kanssa.

Minulla on ihana ja rakas sisko, jota vois ajatella sen suhteen, mutta ei vielä, kun on lapsella koulua.

Käytännössä kuitenkin siten, että mun on vaan hankittava asunto ja mentävä sinne.
 
"vieras"
Pakko kommentoida enkä mitenkään puolustele miestäsi. Alkoholi on koukuttava aine, harva siitä pääsee noinvaan naps päättämällä eroon. Riippuvuutta on vaikea katkaista vaikka halua olisikin ja repsahdukset kuuluvat melkein aina lopettamisprosessiin. Ilmeisesti miehesi ei myönnä olevansa alkoholisti eikä hae ulkopuolista tukea juomattomuudelle?

Tärkeä pointti, älä mahdollista miehesi juomista. Näinhän olet aikaisemmin tehnyt, hiljaa kiukusta kihisten katsellut sivusta, korjaillut jälkiä, selitellyt lapsille jne? Ei nyt tarvitse olla mustavalkoinen joko minä tai pullo, mutta älä siedä kotona yhtään pulloa alkoholia, känniä, krapulaa.
 
[QUOTE="vieras";26299871]Pari viikkoa enää ennen koulun loppumista. Käy sosiaalitoimistossa pyytämässä käytännön apua. Jos saisit asunnon, johon isäkin mahtuisi. Tsemppiä.[/QUOTE]

Ei ikinä, isäni on alkoholisti ja kuolemansairas, sekä pirullinen luonne. Voin toiseen asuntoon hoitaa sen hautaan (tai sairaalaan), mutten kyllä ikimaailmassa voisi asua sen kanssa :whistle: Se olis sama kun hyppäis ojasta haialtaaseen.
 
[QUOTE="vieras";26299870]Pakko kommentoida enkä mitenkään puolustele miestäsi. Alkoholi on koukuttava aine, harva siitä pääsee noinvaan naps päättämällä eroon. Riippuvuutta on vaikea katkaista vaikka halua olisikin ja repsahdukset kuuluvat melkein aina lopettamisprosessiin. Ilmeisesti miehesi ei myönnä olevansa alkoholisti eikä hae ulkopuolista tukea juomattomuudelle?

Tärkeä pointti, älä mahdollista miehesi juomista. Näinhän olet aikaisemmin tehnyt, hiljaa kiukusta kihisten katsellut sivusta, korjaillut jälkiä, selitellyt lapsille jne? Ei nyt tarvitse olla mustavalkoinen joko minä tai pullo, mutta älä siedä kotona yhtään pulloa alkoholia, känniä, krapulaa.[/QUOTE]

En mä pysty tähän enää. Mies kuorsaa tuossa takana, ja mulla on hirvittävän väkivaltaisia ajatuksia sitä kohtaan. Ja mun rintakivut on nyt tosi kovat (saan stressistä fyysisiä oireita). Eihän eron tarvitse olla miehen syy, kyllähän ihmiset eroaa ihan vaan siksi, että kyllästyvät. Eihän mun tarvitse perustella sillä, että "kyllä sä nyt mokasit ja mä eroan". Saahan se olla ihan munkin syy.
 
[QUOTE="vieras";26299919]Niin, sitäpaitsi miksi sä ottasit isäsi hoidon kontollesi, kun sitävarten on hoitopaikkoja, ja hoitajia, keille maksetaan siitä?[/QUOTE]

Saa siitä omaishoidontukea. Isä maksaa lisäksi siitä mulle tosi hyvin, ja rahaa mulla ei liiaksi ole. Se ei pure ruokkivaa kättä.
 
No niin, melkoisen ppitkä pätkä selvähköä aikaa takana. Tänään otti reilummin kaljaa ja hajoitti vessan oven suuttuessaan mulle puolisen tuntia sitten. Ilmoitin, että nyt tämä loppui, mun ei tarvi nähdä tuommoista touhua koskaan. Maanantaina etsin asunnon ja tämä on nyt tässä!!!!

Mies lähti kapakoihin. Oli kovasti ihmeissään, attä mitä mä nyt noin, ja kuinka eniten sattuu se, että rakastaa niin paljon. Pah. Itse en rakasta.

Miten mä selitän lapsille? Yritin jo nostaa ne ylös että oltais menty mun äidille, mutta en saanut niitä hereille.
 
"vieras"
Olenkin miettinyt mitä sinulle kuuluu. Kerrot vaan ihan rehellisesti asiat niin kuin ne ovat. Tietävät jo varmasti, että isä ryyppää, niin loputkin jutut sanot vaan suoraan. Viimeinen rutistus edessä. Jaksat nyt ottaa vaan sen ratkaisevan askeleen. Sitten alkaa helpottaa.
 
[QUOTE="vieras";26836934]Olenkin miettinyt mitä sinulle kuuluu. Kerrot vaan ihan rehellisesti asiat niin kuin ne ovat. Tietävät jo varmasti, että isä ryyppää, niin loputkin jutut sanot vaan suoraan. Viimeinen rutistus edessä. Jaksat nyt ottaa vaan sen ratkaisevan askeleen. Sitten alkaa helpottaa.[/QUOTE]

Aloitin uuden ketjun. :)

Mulla on niin hyvä olo! Mä olen kohta vapaa!!!
 

Yhteistyössä