Mitä tekisitte? Lapsi haluaa antaa rahansa toisille lapsille

Heh, poika tuli nyt kotiin. Kysyin, että söittekö keksit? (Suolakeksejä ei siis ollut täyttä pakettia vaan ehkä puolikas.) Vastasi, että joo, me kaikki syötiin, tarkentaa, että oli neljä tyttöä "mut yks tuli niin myöhään, että ei ollut enää jäljellä, mut mä annoin sit omani vaikka olin jo haukannut siitä, se kelpas sille ihan hyvin". Kysyin vielä että ai joku neljäs tyttö vai? " Eikun yks Onni, se tuli kysyy saako sekin keksin? Mä sanoin että ei oo enää mutta tämän saat josta mä oon jo haukannut jos se kelpaa."

 

No, minkäs ikäisiä nämä eri kulttuuritaustasta olevat tytöt ovat, jos kerran ovat niin ovelia ja keksiviä, että huomaavat jostain ekaluokkalaisesta, että hän on helposti huijattavissa?

En mä ajatellut, että olisivat olleet ovelia :/ Joku sitä ehdotti niin sanoin, että voihan sekin olla vaihtoehto. Kysyin pojalta, tytöt olivat kolmosella ja nelosella ja yksi oli nuorempi, mun poikaa vuoden tai pari nuorempi. Näin itse arvioi.

En myöskään tiedä kulttuuritaustastaan tms enkä ole kysynyt minkänäköisiä tms kun ei se ole oleellista. Arvelin PELKÄN nimen perusteella että EHKÄ. Jostain syystä sillä pihalla vain ei-kantasuomalaisilla lapsilla on mukanaan joskus sipsipussi tai limua ja sen takia arvelin myös näiden tyttöjen tai jonkun heistä ehkä olevan.

(En ole tippaakaan rasisti, jos sitä siis jotenkin luulit.)

 

Minä lapsena (alle kouluikäisenä) möin lelujani pihalla. Kotona annoin äidille rahat, sanoin että laittaa ne kehitysmaan lapsille. Äiti suuttui ja pakotti sanomaan kuka osti mitäkin ja jouduttiin hakemaan myymäni lelut pois. En myynnyt joka ainoaa leluani ja vanhemmat ne mulle ne kehitysmaan köyhät lapset olivat opettaneetkin.

Edelleen avustan kehitysmaan lapsia.

Miten liittyy sinun tarinaasi, niin jos hommassa ei olut selvää vedätystä (eli isommat tytöt haistoivat pienen pojan rahat) niin olisin ehkä antanut tarjota, mutta päästänyt itse mukaan (jos siis sinne kioskille saa mennä noin luvan kanssa). Hyväsydäminen poika.

 

Minä lapsena (alle kouluikäisenä) möin lelujani pihalla. Kotona annoin äidille rahat, sanoin että laittaa ne kehitysmaan lapsille. Äiti suuttui ja pakotti sanomaan kuka osti mitäkin ja jouduttiin hakemaan myymäni lelut pois. En myynnyt joka ainoaa leluani ja vanhemmat ne mulle ne kehitysmaan köyhät lapset olivat opettaneetkin.

Edelleen avustan kehitysmaan lapsia.

Miten liittyy sinun tarinaasi, niin jos hommassa ei olut selvää vedätystä (eli isommat tytöt haistoivat pienen pojan rahat) niin olisin ehkä antanut tarjota, mutta päästänyt itse mukaan (jos siis sinne kioskille saa mennä noin luvan kanssa). Hyväsydäminen poika.

Voi, mun mielestä sun äiti ei tehnyt oikein. Mä tossa tilanteessa todellakin kunnioittaisin lapseni oma-aloitteisuutta ja lapsi saisi antaa rahat hyväntekeväisyyteen.

 

Meilläkin oli jossain vaiheessa tuollaista. Naapurin pojalla oli samaan aikaan samanlaista ja lapset jakoivat karkkeja, leluja, keksejä, milloin mitäkin. Rahan antamisen kielsimme molempien vanhempien toimesta ja käytiin lasten kanssa läpi, miksi ei rahaa jaeta. Molemmat lapsista ovat kyllä vieläkin jotenkin empaattisia ja omastaan jakavia. Meillä ei muilla lapsilla ole ihan vastaavaa ollut, joten on varmasti tyyppikysymyskin.

Jossain vaiheessa isommat lapset huomasivat noiden pienempien karkkien jakamiset, joten on meillä tuohon hyväksikäyttöpuoleenkin törmätty. Ollaan siis juteltu lapsen kanssa myös siitä, ettei karkilla osteta kavereita ja ostettu kaveri ei ole kaveri. Säpäkkänä ihmisenä olen kyllä jutellut tuosta isommille naapurin lapsillekin, joten eivät ainakaan mun nähden enää kinua pienemmiltään karkkeja.

 

Minä lapsena (alle kouluikäisenä) möin lelujani pihalla. Kotona annoin äidille rahat, sanoin että laittaa ne kehitysmaan lapsille. Äiti suuttui ja pakotti sanomaan kuka osti mitäkin ja jouduttiin hakemaan myymäni lelut pois. En myynnyt joka ainoaa leluani ja vanhemmat ne mulle ne kehitysmaan köyhät lapset olivat opettaneetkin.

Edelleen avustan kehitysmaan lapsia.

Miten liittyy sinun tarinaasi, niin jos hommassa ei olut selvää vedätystä (eli isommat tytöt haistoivat pienen pojan rahat) niin olisin ehkä antanut tarjota, mutta päästänyt itse mukaan (jos siis sinne kioskille saa mennä noin luvan kanssa). Hyväsydäminen poika.

Meillä on lapsi on pari kertaa tuonut omia leluja ja vaatteita mulle, että ne voisi antaa lapsille, jotka eivät saa joululahjoja tai synttärilahjoja. Yhdessä ollaan pakattu ja olen yrittänyt löytää jonkin kohteen, josta saisi edes vähän kuvia tai tietoa.

 

[QUOTE="vieras";26825188] Meillä ei muilla lapsilla ole ihan vastaavaa ollut, joten on varmasti tyyppikysymyskin.

[/QUOTE]

Meilläkin vain tämä toinen lapsi on tällainen, ollut aina eli selkeästi ei ole täysin mikään opittu juttu vaan pojan persoonassa.

 

[QUOTE="vieras";26825206]Meillä on lapsi on pari kertaa tuonut omia leluja ja vaatteita mulle, että ne voisi antaa lapsille, jotka eivät saa joululahjoja tai synttärilahjoja. Yhdessä ollaan pakattu ja olen yrittänyt löytää jonkin kohteen, josta saisi edes vähän kuvia tai tietoa.[/QUOTE]

Meillä samaa, viimeksi keväällä oli innoissaan valitsemassa huoneestaan kaikkea annettavaksi Viroon erääseen kylään, johon toimitimme autollisen muutakin tavaraa ja vaatetta.

 

Me miehet yitämme tuota vielä aikuisenakin. Ostaa naisen suosio vaikkapa tarjoamalla päivällinen...

 

Ymmärrän yskän, minulla eskarilainen jota huolettaa kavereiden huono taloustilanne ja olisi antanut säästönsä jo kymmeneen kertaan, elleivät ne olisi pankissa tallessa. Veikkaan tämän johtuvan siitä, että hän on kasvanut jakamaan lähes kaiken; karkkipäivänä pitää antaa yksi karkki muille perheenjäsenille, vanhat vaatteet viedään myyntiin yhdessä/annetaan kavereille, lelut joilla ei enää leiki, menevät nekin kavereiden pikkusisaruksille.

 

[QUOTE="mmmm";26825421]Ymmärrän yskän, minulla eskarilainen jota huolettaa kavereiden huono taloustilanne ja olisi antanut säästönsä jo kymmeneen kertaan, elleivät ne olisi pankissa tallessa. Veikkaan tämän johtuvan siitä, että hän on kasvanut jakamaan lähes kaiken; karkkipäivänä pitää antaa yksi karkki muille perheenjäsenille, vanhat vaatteet viedään myyntiin yhdessä/annetaan kavereille, lelut joilla ei enää leiki, menevät nekin kavereiden pikkusisaruksille.[/QUOTE]

Kiva, että on kasvamassa paljon uusia ihmisiä, joille yhteisöllisyys ja muista huoltapitäminen on tärkeä asia.

 

Mua kyllä jäi eniten kaivelemaan miksi poika ei saa juoda kokista??

Miksi pilata lapsen hamapaat ja tehdä lapsesta kofeiiniaddiksti?

 

Miksi pilata lapsen hamapaat ja tehdä lapsesta kofeiiniaddiksti?

On muuten itselleni vieläkin hämmästyksen aihe kun näen, että jo parivuotiaat saa juoda limuja. Mutta colajuomissa toi kofeiini on vielä sellainen lisäjuttu, mitä en voi ymmärtää, miksi antaa kellekään lapselle, ei mun oma esiteinikään sellaista saa. Ja ihan testattu on miten vaikuttaa, ei nukahda illalla.

 

Sulla on kyllä ihanan empaattisen oloinen lapsi. Varmaan saanut äidiltäkin vaikutteita. Toivottavasti säilyy tuollaisena. :heart: Onko sun esikoinen yhtään samantyylinen?

 

Sulla on kyllä ihanan empaattisen oloinen lapsi. Varmaan saanut äidiltäkin vaikutteita. Toivottavasti säilyy tuollaisena. :heart: Onko sun esikoinen yhtään samantyylinen?

Ei esikoinen ole samanlainen, ovat oikeastaan todella erilaisia kaikissa asioissa. On vanhempikin lapsi kyllä empaattinen, mutta ei niin paljon mieti, miten voisi muita ilahduttaa tai huomaa sellaisia asioita.

 

Omasta tytöstänikin on kasvanut samanlainen. Haluaa auttaa kun tv:ssä puhutaan että joku lapsi ei saa lahjanlahjaa. On nyt 6 v. Tarjoaa omastaan toiselle jossain muissakin tilanteissa.

Voi, mun mielestä sun äiti ei tehnyt oikein. Mä tossa tilanteessa todellakin kunnioittaisin lapseni oma-aloitteisuutta ja lapsi saisi antaa rahat hyväntekeväisyyteen.