Neilee harmaana
Mielipiteitä:
Ekaluokkalainen poika tulee sisään ulkoleikeistä, käynyt sitä ennen hakemassa vesi-ilmapalloja ja kertonut kahdesta uudesta kaverista. Tulee sisään ja kysyy missä hänen lompakko on, kerron ja kysyn mihin tarvitsee rahaa. Vastaa että eikun tahtoo vaan tietää. Vaihtaa yhtäkkiä myös toiset sortsit ja kuulen kuinka laittaa rahoja taskuihin.
On lopulta pian eteisessä lähdössä ja sanon, että et voi lähteä, että äidille pitää kertoa miksi otit noin paljon kolikoita taskuun. Tulee keittiöön ja kysyn, että tiedäthän että et saa mennä yksin ostamaan kiskalle mitään. Sanoo, että joo tiiän, en oo ollut menossakaan. Kysyn, että mihin rahat oikein on. Sitten ottaa ne taskusta (3,90) ja alkaa itkeä, että "mä oisin niin tahtonut ostaa niille kivoille tytöille kokista, kun niiden tekee mieli".
Sanon, että kaunis ajatus, mutta mun mielestä et voi tuolla tavalla tulla kotiin, ottaa vähän salaa rahaa kertomatta mihin aiot sen käyttää. Itkee lisää ja sanoo, että arvasin, että et anna ostaa tytöille (siksi siis koetti vaivihkaa toimia). Poika on umpirehellinen eli siitä ei ole epäilystä, että olisi itselleen ollut jotain ostamassa. Poika itse ei saa edes kokista juoda. Kyselen vielä ja selviää, että tosiaan poikani oma-aloitteisesti olisi tahtonut tarjota uusille kavereille kokista. Poikani jakaa aina kaiken muiden kanssa, tähän on siis ihan opetettukin, mutta rahan antaminen on mun mielestä vähän eri juttu. Jos kyse ois 20 sentistä niin ok, mutta 4 euroa on jo mun mielestä eri asia.
Nyt rahat on tässä pöydällä ja poika unohti jo asian, annoin tuc-keksipaketin mukaan ja sanoin, että sanoo tytöille, että äiti ei antanut antaa rahoja, keksejänsä voi jakaa kelle tahtoo. Mutta mä mietin, nyt tätä mun ratkaisua. Mitä te oisitte tehneet?
Ekaluokkalainen poika tulee sisään ulkoleikeistä, käynyt sitä ennen hakemassa vesi-ilmapalloja ja kertonut kahdesta uudesta kaverista. Tulee sisään ja kysyy missä hänen lompakko on, kerron ja kysyn mihin tarvitsee rahaa. Vastaa että eikun tahtoo vaan tietää. Vaihtaa yhtäkkiä myös toiset sortsit ja kuulen kuinka laittaa rahoja taskuihin.
On lopulta pian eteisessä lähdössä ja sanon, että et voi lähteä, että äidille pitää kertoa miksi otit noin paljon kolikoita taskuun. Tulee keittiöön ja kysyn, että tiedäthän että et saa mennä yksin ostamaan kiskalle mitään. Sanoo, että joo tiiän, en oo ollut menossakaan. Kysyn, että mihin rahat oikein on. Sitten ottaa ne taskusta (3,90) ja alkaa itkeä, että "mä oisin niin tahtonut ostaa niille kivoille tytöille kokista, kun niiden tekee mieli".
Sanon, että kaunis ajatus, mutta mun mielestä et voi tuolla tavalla tulla kotiin, ottaa vähän salaa rahaa kertomatta mihin aiot sen käyttää. Itkee lisää ja sanoo, että arvasin, että et anna ostaa tytöille (siksi siis koetti vaivihkaa toimia). Poika on umpirehellinen eli siitä ei ole epäilystä, että olisi itselleen ollut jotain ostamassa. Poika itse ei saa edes kokista juoda. Kyselen vielä ja selviää, että tosiaan poikani oma-aloitteisesti olisi tahtonut tarjota uusille kavereille kokista. Poikani jakaa aina kaiken muiden kanssa, tähän on siis ihan opetettukin, mutta rahan antaminen on mun mielestä vähän eri juttu. Jos kyse ois 20 sentistä niin ok, mutta 4 euroa on jo mun mielestä eri asia.
Nyt rahat on tässä pöydällä ja poika unohti jo asian, annoin tuc-keksipaketin mukaan ja sanoin, että sanoo tytöille, että äiti ei antanut antaa rahoja, keksejänsä voi jakaa kelle tahtoo. Mutta mä mietin, nyt tätä mun ratkaisua. Mitä te oisitte tehneet?