Mitä sinä whitesnow nyt sitten ajat tässä takaa, minä en ole siihen syylinen, jos sinun entisen uskonnon takia on sinua tai uskontoasi haukuttu.
Ja mistä ihmeestä ihmiset vääntää sen tuomitsevuuden? Ja kapeamielisyyden ym? Meitä uskovia saa kyllä haukkua ja solvata, mutta kun sanomme jotain joskus vastaan niin kyllä noustaan kovaan vastarintaan. Minä haluan noudattaa niitä asioita mitä raamatussa sanotaan ja yksi kohta on siellä Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Älä pidä muita jumalia. Mutta en myöskään tuomitse, mutta en voi itse myöntää ketään muuta Jumalaa omaksi Jumalakseni.
Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.
Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.
Mutta uudessa testamentissa on annettu meille vain yksi käsky, jota pitää noudattaa.
30 ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi'.
31 Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä."
32 Niin kirjanoppinut sanoi hänelle: "Oikein sanoit, opettaja, totuuden mukaan, että yksi hän on, ja ettei ketään muuta ole, paitsi hän.
33 Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestään ja kaikesta ymmärryksestään ja kaikesta voimastaan, ja rakastaa lähimmäistään niinkuin itseänsä, se on enemmän kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit."
Eli kun rakastamme toisiamme niin kuin itseämme, emme haluaisi kenenkään "eksyvän", eli siksikin on saattanut joskus tuntua että tuomitsemme vaikka se onkin vain rakkautta lähimmäistä kohtaan. Ja ehkä vähän selkeämmin selitettynä:
Jos tietäisit ennakkoon, että joku lähimmäisesi ajaa kolarin jossa kuolee, tietenkin yrittäisit kaikkesi ettei lähimmäinen nyt vaan lähtisi kumminkin sillä autolla ja ajaisi sitä kolaria...