Mikä vituttaa ystävässäsi?

Mua vituttaa ystäväni laiskuus. Kaikkialle pitää mennä autolla vaikka matkaa olisi yksikilometri.

 

Ignooraus.

 

Ignooraus.

Millä tavalla ignooraa sua?

 

Se ettei voi luottaa siihen mitä ollaan sovittu. Erään ystäväni piti tulla meille pariksi päiväksi kyläilemään (asutaan eri paikkakunnilla). Leivoin ja siivosin innoissani, lupasi ilmoittaa millä junalla tulee. Eipä kuulunut muikista mitään, siis ei yhtään mitään. No, onneksi saan sapuskat pakkaseen, painukoon hiiteen koko ns. ystävä. Ärsyttää...olisi edes ilmoittanut ettei jaksakaan tulla. Mitään todellista estettä tuskin hänelle tuli, kuuluupa vain rouvan tapoihin. Silti menen aina halpaan. Jotenkin tuntuu ettei mua arvosteta hevonpaskan vertaa, kun ei edes vaivauduta informoimaan mitään vaihtuvista suunnitelmista.

 

Jatkuva ohareitten tekeminen. Turhauttavaa. Aina, kun sanoo että tulee ens viikolla joku päivä niin ei tasan tule, eikä etukäteen edes ilmota että tuleeko vai ei.

 

Millä tavalla ignooraa sua?

Ei huomioi/vastaa jne.

 

Ei nii mikää, ei ne oo ystäviä jotka käy hermoille, sen takia valikoin tarkasti ystäväni.

 

Jatkuva ohareitten tekeminen. Turhauttavaa. Aina, kun sanoo että tulee ens viikolla joku päivä niin ei tasan tule, eikä etukäteen edes ilmota että tuleeko vai ei.

Tuo ON vittumaista. Ja myös se että kun on sovittu jokin tietty aika jostain syystä niin myöhästytään se kaksi tuntia, vähintään. Ei siinä mitään jos on pätevä syy. Mutta siitä voisi ilmoittaa ettei odota turhaan.

 

Minua vituttaa ystävässäni

- Se, että kun jotain sovitaan, se ei kuitenkaan toteudu. Tapaamiseen jätetään tulematta eikä siitä viitsitä millään tavalla informoida. Puhelimeenkaan ei voi tällöin vastata, ja tieto tapaamisen peruuntumisesta tulee ehkäpä noin viisi tuntia sen jälkeen, kun tapaaminen todellisuudessa olisi ollut.

- Laiskuus; tämänkin tyypin pitää mennä joka paikkaan autolla. Eikä tämä kertomansa mukaan millääään jaksa
a) siivota
b) ulkoilla lasten kanssa
c) käyttää koiraana pihalla
d) kävellä metriäkään

- Saamattomuus; mitään ei muka pysty eikä jaksa tehdä eikä mitään saa aikaiseksi. Muunmuassa näitä edellämainittuja asioita.

- Se, että tyyppi ei opeta vanhemmalle lapselleen, kumpi niistä todellisuudessa on aikuinen; hän itse, vaiko se lapsi. Tämä ilmenee siis siten, että lapsi määrää täysin tahdin siinä familyssä. Jos lapsi haluaa hevosen, niin se ostetaan hänelle. Jos lapsi ei halua mennä kouluun, niin hän saa olla kotosalla, olipa sairas tai ei. Jos lapsi ei halua kävellä pakkasessa kouluun, niin hänet joko viedään tai hän ei mene ollenkaan. Jos lapsi ei halua lähteä johonkin pienemmille suunnattuun tapahtumaan koko perheen voimin (pienempi lapsi siis 3v.) niin perhe on sitten menemättä, koska hitto vie, kun meidän Jezabelille tulee paha mieli.

 

Hmm. Se että mä teen hänen eteensä mitä vain, mutta tuntuu etten saa mitään takaisin. Ihana ystävä on. Ajattelematon vaan

 

Oisit ennemmi kysyny että mikä vituttaa omassa puolisossa

 

[QUOTE="Timppa";26740243]Oisit ennemmi kysyny että mikä vituttaa omassa puolisossa [/QUOTE]

kai se puolisokin voi olla ystävä...

 

mä en kutsu ystäväkseni edellä mainittujen kaltaisia ihmisiä...ne on tuttuja vain. tosiystävä ilmoittaa esteestä ja tosiystävä voi myös sanoa minulle että hän ei nyt vain jaksakkaan lähteä ilman että otan nokkiini. rehellisyys se on sitä mitä arvostan.

 

[QUOTE="Timppa";26740184]Ei nii mikää, ei ne oo ystäviä jotka käy hermoille, sen takia valikoin tarkasti ystäväni. [/QUOTE]

Peesi.

Ja pakko lisätä että tästä syystä niitä ystäviä on nykyään kovin vähän

 

kai se puolisokin voi olla ystävä...

Ei kai tässätapauksessa?

 

[QUOTE="Timppa";26740276]Ei kai tässätapauksessa? [/QUOTE]

Niin missä? Ymmärtäisin, jos voisit olla selvempi?

 

Ei mikään parhaissa ystävissä. Tai no voitaisiin asua lähempänä.

Tutuissa sitten ottaa päähän yks jos toinenkin asia ja siksi he ovatkin vain tuttuja.

 

Ihan kenessä tahansa ärsyttää toistuva MYÖHÄSTELY. Kun sovitaan jotain tapahtuvaksi tiettyyn kellonaikaan niin sen pitää tapahtua juuri siihen kellonaikaan, tasan! Ei kolme varttia myöhässä eikä edes viittä minuuttia. NII!

 

Ihan kenessä tahansa ärsyttää toistuva MYÖHÄSTELY. Kun sovitaan jotain tapahtuvaksi tiettyyn kellonaikaan niin sen pitää tapahtua juuri siihen kellonaikaan, tasan! Ei kolme varttia myöhässä eikä edes viittä minuuttia. NII!

Aamen! :flower:

 

Paskan puhuminen. Kun tavattiin pitkästä aikaa, kerroin, että en ole juonut pisaraakaan alkoholia kohta kolmeen vuoteen. Niin juu, ei hänkään, siis hänkin on ihan raitistunut. Välillä tosin saattaa ihan vähän vaan ottaa, mutta muuten siis ei juo ollenkaan :headwall: Ja kehuu laihtuneensa niin ja niin paljon, todellisuudessa näyttää ihan samalta kuin ennenkin. Ja sitten lääkkeistä jauhaminen, kun minä pääsin eroon rauhoitavista jo viisi vuotta sitten, niin HÄN kyllä niitä saa ihan niin paljon syödä kuin haluaa, kun lääkäri on perhetuttu niin se ei kehtaa olla kirjoitamatta sille niitä.

Sanoin että olen tyytyväinen kun pääsin niistä eroon, mutta hitto miten paljon niistä pitääkään vielä jauhaa :headwall. Sitä asiaa on puitu vuosien ajan, eikä loppua näy. Aina kun yritän vaihtaa puheenaihetta, niin eikös se kohta ota ne lääkkeet taas esille. Äh, en jaksa. Ja se ei siis todellakaan ole enää mikään ystävä edes.

 

Ystävän syömishäiriö. Tiedän, että se on suuri ongelma hänellekin ja yritän tukea, mutta aina ei jaksa. Ei jaksa puhua vaan ruuasta, ruuasta, siitä miten vähän sitä on syöty, tai kauhistella miten (muka) paljon sitä on syöty. Vaatekoot, paino, väsymys, liikunta... Välillä tuntuu ettei mistään muusta edes voi puhua.

 

Se, ettei hän kasvata lastaan. Muuten ihana ihminen, mutta se, millainen heidän lapsensa on :kieh:

 

Se ettei voi luottaa siihen mitä ollaan sovittu. Erään ystäväni piti tulla meille pariksi päiväksi kyläilemään (asutaan eri paikkakunnilla). Leivoin ja siivosin innoissani, lupasi ilmoittaa millä junalla tulee. Eipä kuulunut muikista mitään, siis ei yhtään mitään. No, onneksi saan sapuskat pakkaseen, painukoon hiiteen koko ns. ystävä. Ärsyttää...olisi edes ilmoittanut ettei jaksakaan tulla. Mitään todellista estettä tuskin hänelle tuli, kuuluupa vain rouvan tapoihin. Silti menen aina halpaan. Jotenkin tuntuu ettei mua arvosteta hevonpaskan vertaa, kun ei edes vaivauduta informoimaan mitään vaihtuvista suunnitelmista.

Tosi ärsyttävää! Tiedän niin tuon tilanteen kun on itse siivonnut ja laittanut tarjottavat valmiiksi ja sitten ei edes voi ilmoittaa ettei tulekaan |O

Nykyisin ei tuollaisia ystäviä olekaan, väkisinkin se yhteydenpito jää kun pari kertaa on noin tehty. Joistakin tiedän että tulee myöhässä ja sekin kieltämättä ärsyttää, mutta koska sen tietää etukäteen niin siihen osaa asennoitua.

 

Se, että kaikki menee toisen ehdoilla. Hänen aikataulunsa ehdoilla,jne...

Ja se, että lasta ei koskaan kielletä. Täysi helvetti irti aina kun tulevat kylään.

 

No ainut asia mikä rassaa joskus, on että luottaa liikaa siihen että voijaan aina käydä kissaa ruokkimassa.