OLen tullut siihen tulokseen, että minulle kaikkein järkevin valinta olisi lapsen hankinta

Tatuoinnit ja mustelmat ovat ehkä vähän eri asia..

niin kauan kunnes joku "hyväksytty" henkilö tekee mustelmistakin "cooleja"....

 

Vauva-aika oli mun mielestä helpointa, ja se on hetkessä ohi.. siitä ne hankalemmat ajat alkaa. Lapsen kanssa tarvitsee kyllä sellaisia ihmissuhdetaitoja ja elämäntaitoja, että kannattaa miettiä, miten voisit niitä nyt etukäteen hankkia. Jos sulla loppuu lapsen kiukutellessa hermot ja jaksaminen, niin miten sä osaat siitä tilanteesta mennä järkevästi eteenpäin, kun aikuisten kanssakaan et osaa? Aikuisten, jotka eivät ole sinusta jatkuvasti riippuvaisia - toisin kuin lapsi.

En usko, että lapsen kanssa hermostuisin. Muiden kanssa tulen kyllä aina hyvin toimeen, tuossa asiassa oli kyseessä pari ihmistä. Itseasiassa en usko, että kukaan edes uskoisi minusta, että voin hermostua. =) Tuskinpa sinäkään jaksaisit kuunnella jatkuvaa valitusta pukeutumisestasi. Lapselle en hermostuisi. Minua ei nimenomaan lapsen itku häiritse.

 

Joku muu taitaa vaivata pientä päätään tällä hieman liikaa...

juu selaappa tosiaan nuo 6 sivua ja laskes piruuttas viestisi.

 

[QUOTE="ellinoora";26677044]En tiedä mitä ajatella.Olet jotenkin todella erikoinen ihminen.Toivon todella,että ymmärrät ettet ole kunnossa.Sinun aurinkolasiketjusi ja mustelmien teko juttusi ovat ihan sairaita.En kirjoita tuomitakseni sinua,mutta kyllä sinun apua pitää saada.Juttusi eivät ole normaalin aikuisen ihmisen juttuja.Lapsen saamisesta ajattelet eniten rahallista hyötyä ja olet jo valmiiksi miettinyt sektiota ja pulloruokintaa.Olet aivan väärin perustein "hankkimassa" lasta.Toivon todella,että saat apua ongelmiisi ja ettet last saisi.Sinun lähtökohtasi ovat vain totaalisen väärät.Etkä voi pientä ihmistä hoitaa,kun et pysty edes itseäsi hoitamaan kuntoon.Sydämeni pohjasta toivon sinulle kaikkea hyvää,mutta en toivo sinulle lasta.[/QUOTE]

Ehkä kirjoituksissani korostuu rahallinen hyöty, mutta se on vain osa asiasta. Harva kai lapsista haaveilisi jos siihen ei olisi taloudellista mahdollisuutta tai tekisi lapsia jos joutuisi kadulle asumaan.

 

Reborn-nuken kyllä haluaisin. =) Mutta oikea vauva olisi varmasti parempi vaihtoehto.

Tajuatko sä ollenkaan, että se vauva on oikea elävä ihminen? Ihminen, josta sinä olet vastuussa seuraavat 18 vuotta. Ihminen jolla on oma persoonansa. Ihminen jota ei vaan voi sysätä syrjään kun et jaksa enää leikkiä sen kanssa.

Ei kukaan järkevä ihminen voi verrata Reborn-nukkea lapseen. Että ois se lapsi vähäsen kivempi kuin Reborn-nukke. Ei jeesus.

 

En usko, että lapsen kanssa hermostuisin. Muiden kanssa tulen kyllä aina hyvin toimeen, tuossa asiassa oli kyseessä pari ihmistä. Itseasiassa en usko, että kukaan edes uskoisi minusta, että voin hermostua. =) Tuskinpa sinäkään jaksaisit kuunnella jatkuvaa valitusta pukeutumisestasi. Lapselle en hermostuisi. Minua ei nimenomaan lapsen itku häiritse.

Ne vanhemmat, jotka ei koskaan hermostu lapsiinsa, on todella harvassa. Sä et varmasti kuulu siihen porukkaan. Ei siinä mitään jos hermostuu, mutta miten sen tekee, mitä sanoo, miten käyttäytyy, miten siitä pääsee eteenpäin..

Helppo etukäteen sanoa, että lapsen itku ei häiritse, mutta entäs kiukuttelu, mariseminen, uhmaraivarit?

 

[QUOTE="vieras";26677075]Tajuatko sä ollenkaan, että se vauva on oikea elävä ihminen? Ihminen, josta sinä olet vastuussa seuraavat 18 vuotta. Ihminen jolla on oma persoonansa. Ihminen jota ei vaan voi sysätä syrjään kun et jaksa enää leikkiä sen kanssa.

Ei kukaan järkevä ihminen voi verrata Reborn-nukkea lapseen. Että ois se lapsi vähäsen kivempi kuin Reborn-nukke. Ei jeesus.[/QUOTE]

Ei tarvitse myöskään sinun tehdä kaikenlaisia johtopäätöksiä. En ikinä ole ymmärtänyt sitä, että kaikkea pitää verrata heti toisiinsa, en tuossakaan verrannut oikeaa vauvaa nukkeen. Nukkeharrastuskin lienee sitten kielletty kaikilta maailman ihmisiltä. Aivan kuin ei saisi kirjoittaa mistään, kun heti joku luulee, että vertailen kahta asiaa keskenään. Lisäksi minulle tulee usein tällä palstalla tunne, että moni kuvittelee minun olevan aivan kuin joku vammainen (anteeksi vammaiset jos tämä nyt loukkasi teitä), mutta pidetään kuin jonakin vähä-älyisenä. Minä en ole ikinä myöskään ymmärtänyt sellaista "ajokorttimaista" vanhemmuutta. Että lapsen voisi hankkia vain tietyssä iässä, tiettyjen elämänkokemusten jälkeen, kun on tarpeeksi rahaa tai tarpeeksi suuri asunto ym. Itse ajattelen, ettei ole olemassa mitään yhtä sopivaa ajankohtaa kaikille, vaan ihmisillä voi olla erilainen tarve ja ajankohta saada lapsi.

 

Ne vanhemmat, jotka ei koskaan hermostu lapsiinsa, on todella harvassa. Sä et varmasti kuulu siihen porukkaan. Ei siinä mitään jos hermostuu, mutta miten sen tekee, mitä sanoo, miten käyttäytyy, miten siitä pääsee eteenpäin..

Helppo etukäteen sanoa, että lapsen itku ei häiritse, mutta entäs kiukuttelu, mariseminen, uhmaraivarit?

Akaatti on ennenkin sisarensa säestämänä kirjoittanut asioita, joissa on korostanut tietävänsä todeksi monia perheellisiä koskevia asioita, vaikka sivutolkulla perheelliset ovat sanoneet muuta. Siis että hän on jankuttanut, vaikka perheelliset ovat todistaneet muuta, kun on kyse heidän kokemuksistaan.

 

Ne vanhemmat, jotka ei koskaan hermostu lapsiinsa, on todella harvassa. Sä et varmasti kuulu siihen porukkaan. Ei siinä mitään jos hermostuu, mutta miten sen tekee, mitä sanoo, miten käyttäytyy, miten siitä pääsee eteenpäin..

Helppo etukäteen sanoa, että lapsen itku ei häiritse, mutta entäs kiukuttelu, mariseminen, uhmaraivarit?

Kuten jo ylempänä kirjoitin, mielestäni hermostumisessa on eri syitä. Mielestäni ei ole millään tavalla hyväksyttävää, että muut ihmiset puuttuvat toisten pukeutumiseen ja jatkavat siitä valittamista, vaikka on pyydetty useaan otteeseen, usean vuoden aikana, useamman kerran lopettamaan. Jos minulla olisi lapsi, joka vuosikausia valittaisi jostain aurinkolaseista niin veisin lapsen hoitolaitokseen.

 

Akaatti on ennenkin sisarensa säestämänä kirjoittanut asioita, joissa on korostanut tietävänsä todeksi monia perheellisiä koskevia asioita, vaikka sivutolkulla perheelliset ovat sanoneet muuta. Siis että hän on jankuttanut, vaikka perheelliset ovat todistaneet muuta, kun on kyse heidän kokemuksistaan.

Jos tässä tarkoitetaan taas niitä yh-perheiden tukia, niin olen kirjoittanut omista kokemuksistani. Palstallahan siihen kyseiseen ketjuun kirjoitettiin kaikkea, että lapsilla pitää olla iPhonet, lapsiperheellä, varsinkaan yh:lla ei ole ikinä varaa mihinkään, matkoista puhumattakaan jne. Kai siihen saa omia kokemuksia kirjoittaa, äitini on ollut pienituloinen yh ja silti ei ole ollut pulaa rahasta. Mutta kaipa nykyaikana lapset on opetettu niin vaativiksi, että pitää jo 4-vuotiaana olla 40 tuuman TV omassa huoneessa ja iPhone taskussa.

 

Että lapsen voisi hankkia vain tietyssä iässä, tiettyjen elämänkokemusten jälkeen, kun on tarpeeksi rahaa tai tarpeeksi suuri asunto ym. Itse ajattelen, ettei ole olemassa mitään yhtä sopivaa ajankohtaa kaikille, vaan ihmisillä voi olla erilainen tarve ja ajankohta saada lapsi.

Akaatti hyvä, tästä ei ole kyse. Kyse on siitä, että olet kertonut niin monista asioista, jotka eivät ole elämässäsi ihan normaaleja, joten ne eivät anna sellaista kuvaa, että sinulla olisi edellytykset tarjota tasapainoinen elämä lapselle. Ei millään pahalla. Kuten aikaisemmin kirjoitettiin, sinun pitäisi ensin olla sinut itsesi kanssa, hankkia itseluottamusta, ja sitten vasta miettiä jälkikasvua.

 

Jos tässä tarkoitetaan taas niitä yh-perheiden tukia, niin olen kirjoittanut omista kokemuksistani. Palstallahan siihen kyseiseen ketjuun kirjoitettiin kaikkea, että lapsilla pitää olla iPhonet, lapsiperheellä, varsinkaan yh:lla ei ole ikinä varaa mihinkään, matkoista puhumattakaan jne. Kai siihen saa omia kokemuksia kirjoittaa, äitini on ollut pienituloinen yh ja silti ei ole ollut pulaa rahasta. Mutta kaipa nykyaikana lapset on opetettu niin vaativiksi, että pitää jo 4-vuotiaana olla 40 tuuman TV omassa huoneessa ja iPhone taskussa.

Ei, lähinnä mieleeni muistui se kirjoitus matkustamisesta ja matkojen hinnoista.

On totta, että nykyaikana monet nuoret aikuiset (en lukeudu siihen joukkoon) haluavat hankkia itselleen kaikki viimeisimmät elektroniikan uutuudet ja samoja ostellaan sitten lapsillekin, mutta yllä oleva vertauksesi oli hieman liioiteltu.

Toisaalta kirjotit itsekin alussa, miten sinusta olisi kiva ostella lapselle kaikenlaista ja itse tyytyä vähempään. Tulee hieman ristiriitainen vaikutelma.

 

Akaatti hyvä, tästä ei ole kyse. Kyse on siitä, että olet kertonut niin monista asioista, jotka eivät ole elämässäsi ihan normaaleja, joten ne eivät anna sellaista kuvaa, että sinulla olisi edellytykset tarjota tasapainoinen elämä lapselle. Ei millään pahalla. Kuten aikaisemmin kirjoitettiin, sinun pitäisi ensin olla sinut itsesi kanssa, hankkia itseluottamusta, ja sitten vasta miettiä jälkikasvua.

Minä uskon siihen, että itse saisin lapselle annettua tasapainoisen elämän. Todellisuudessa esimerkiksi tuo mustelmien ihannointi ei näy millään tavalla elämässäni. Mutta moni kuvittelee palstan perusteella, etten muuta sitten teekään. Pitäisikin joskus oikein kuvata kädet. =) Tuosta aurinkolasistakaan ei ole enää kuin haalea arpi jäljellä ja sekin lienee jossain vaiheessa haalistuu kokonaan.

 

Ei, lähinnä mieleeni muistui se kirjoitus matkustamisesta ja matkojen hinnoista.

On totta, että nykyaikana monet nuoret aikuiset (en lukeudu siihen joukkoon) haluavat hankkia itselleen kaikki viimeisimmät elektroniikan uutuudet ja samoja ostellaan sitten lapsillekin, mutta yllä oleva vertauksesi oli hieman liioiteltu.

Toisaalta kirjotit itsekin alussa, miten sinusta olisi kiva ostella lapselle kaikenlaista ja itse tyytyä vähempään. Tulee hieman ristiriitainen vaikutelma.

Tarkoitin sitä, että mieluummin ostaisin lapselle kuin itselleni. Ihan vaatteita ja muuta, en kuitenkan hemmottelisi lasta liikaa. Tuskin olisi kuitenkaan rahaa ostaa satasilla kuukaudessa kaikkea "turhaa", mutta vaatteita, matkoja silloin tällöin, tällaisia voisi ostaa. Hienoa puhelinta en ostaisi pienelle lapselle, korkeintaan teini-ikäiselle jos senkään ikäiselle vielä.

 

Hienoa puhelinta en ostaisi pienelle lapselle, korkeintaan teini-ikäiselle jos senkään ikäiselle vielä.

No pieni lapsi ei tarvitse puhelinta oikeastaan ollenkaan.

Mutta hienoa, että tunnet olevasi tasapainossa, vaikka viestisi antavat muuta ymmärtää.

Kaikkea hyvää

 

Tämä henkilö on malliesimerkki henkisesti tasapainottomasta yksilöstä jolle en antaisi edes lasta hoitoon hetkeksi.

 

Mitäs annat rahojasi muille.

Eikä lasta hankita tekemään elämästä mielekästä, antamaan elämälle sisältöä jos sitä ei ennestään ole...

Minä taisin tehdä näin. Elämällä ei ollut mitään muuta antaa, tai kaipasin jotain enemmän. Sain lapsen, sairaan lapsen, mutta rakkaan. Ja hänen jälkeen sain kolme lisää.. Ja ihan vaan siksi, että sain elämästä mielekkään..

Nyt on ihana seurata lasten kasvua, olla tukena karikoissa, iloita onnistumisista..

Miksi niitä lapsia sitten tehdään?

 

Tämä ketju oli kyllä malliesimerkki taas. Akaatilla olikin hiljainen kausi tässä, mutta ilmeisesti hänelle tuli nyt ylitsepääsemätön huomiopula ja hän kehitti tällaisen keitoksen. Olen aivan varma, että hän on jonkun nokkelan keksimä palstahahmo, mutta jos näin ei olisikaan, olisi se melkoisen huolestuttavaa. Ilmeisesti viime viikkojen huomio on keskittynyt palstalla liikaa kahteen muuhun henkilöön ja nyt Akatiille riitti. Palsta toimii takuuvarmasti. Sitä saa mitä tilaa. Mutta oikeasti, Akaatti, eikö riittäisi jo?

 

[QUOTE="vieras";26677383]Tämä ketju oli kyllä malliesimerkki taas. Akaatilla olikin hiljainen kausi tässä, mutta ilmeisesti hänelle tuli nyt ylitsepääsemätön huomiopula ja hän kehitti tällaisen keitoksen. Olen aivan varma, että hän on jonkun nokkelan keksimä palstahahmo, mutta jos näin ei olisikaan, olisi se melkoisen huolestuttavaa. Ilmeisesti viime viikkojen huomio on keskittynyt palstalla liikaa kahteen muuhun henkilöön ja nyt Akatiille riitti. Palsta toimii takuuvarmasti. Sitä saa mitä tilaa. Mutta oikeasti, Akaatti, eikö riittäisi jo?[/QUOTE]

Ei, en ole mikään palstahahmo tai keksitty henkilö. Enkä asu tällä palstalla tai hae jotain huomiota. En myöskään ole ainoa, joka tänne kirjoittelee aloituksia.

 

Ei, en ole mikään palstahahmo tai keksitty henkilö. Enkä asu tällä palstalla tai hae jotain huomiota. En myöskään ole ainoa, joka tänne kirjoittelee aloituksia.

Sinulla on toinenkin hahmo, kirjoitustapanne ovat aivan identtiset. Joskus sinulta menee sekaisin ne aihepiirit. Mutta eihän se ole vakavaa.

 

Edelleenkin ihmetyttää miksi minua aina luullaan keksityksi ihmiseksi. Mitä todisteita kaippaatte, että olen oikeasti olemassa? Tulen illemmalla takaisin palstalle. Nyt ei ole aikaa kirjoitella enempää.

 

[QUOTE="vieras";26677389]Sinulla on toinenkin hahmo, kirjoitustapanne ovat aivan identtiset. Joskus sinulta menee sekaisin ne aihepiirit. Mutta eihän se ole vakavaa.[/QUOTE]

Ei ole toista hahmoa. Ihan yhdellä nimimerkillä kirjoittelen.

 

Ei ole toista hahmoa. Ihan yhdellä nimimerkillä kirjoittelen.

Juu juu, ei uskota

 

Edelleenkin ihmetyttää miksi minua aina luullaan keksityksi ihmiseksi. Mitä todisteita kaippaatte, että olen oikeasti olemassa? Tulen illemmalla takaisin palstalle. Nyt ei ole aikaa kirjoitella enempää.

Minä en epäile, minä toivon.

 

ai no joo
voishan se olla pikkasen jäätävä tilanne,

Vau, ollaanko me vielä vuodessa 2005? En tiennyt, että kukaan enää käyttää tuota ilmaisua...