Musta tuntuu että mies ei arvosta mua pätkänkään vertaa :(((

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Vierailija"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"Vierailija"

Vieras
Ja kun yritän puhua asiasta hänelle hän vain kieltää asian ja on kiukkuinen kun sanon noin. Käyn töissä ja hoidan lapsia ja kotia ja tällä hetkellä mulla ei muuta olekkaan kun lasten ja kodinhoitoa (pitkällä kesälomalla). Mulle vaan kerrotaan ilmoitusluontoisia asioita: Ai niin, menen esim. perjantaina sinna ja sinne (työjuttuja) ja olen yön ylitse. Kun minusta on KIVA mennä. Ja heinäkussa menen poikien kanssa sinne ja tänne, kun se on KIVAA.

Kiva kun miehellä on kivaa. Mun pitää vaan kestää tätä paskaa, pääasia että hänellä on kivaa. Sanoo tietenkin että mene sinäkin, mutta helppo sanoa. Mulla ei ole rahaa, ei luottokorttia joten mihin mä rahattomana lähtisin. Mua ei tarvitse huomioida, ei halata, ei antaa suudelmia ymym. Tää on ihan paskaa :(
 
Meillä on vähän samaa. Mies ei kosketa oma-aloitteisesti, mun pitää kiehnätä. Mies ei juttele oikein mistään mun kanssa, mutta jauhaa puhelimessa tuntikausia muitten kanssa. Mies vaan ilmoittaa että lähtee jonnekin, harvoin kotona viihtyy pitempiä aikoja.
 
Anna potut pottuina, eli ilmoita joku perjantai-ilta että huomenaamuna muuten lähden xx, ja pidät siitä kiinni vaikkei rahaa oliskaan. Lähdet vaan kylille vaikka eväiden kanssa ja vietät siellä koko päivän, ja annat miehen hoitaa lapset. Ja joku kerta järjestät itsellesi yökylän jonkun tuttavan luo tms. Tulee itselle vaihtelua! Mutta paras neuvo on kuitenkin alkaa keskustelu aiheesta miehen kanssa - että sinäkin tarvitset omaa aikaa, ja toisaalta toivot että mies viettää aikaansa myös perheen kanssa.
 
  • Tykkää
Reactions: niukinnaukin
Mun rahat menee sihhen että maksan asuntolainan ja vaatetan lapset. Mies hoitaa laskut ja ruokaostokset. Mulle ei jää tilistä mitään käteen. Miehellä on melkein kolme kertaa paremmat tulot kun minulla, mutta mihinkään muuhun ei rahaa tipu. No, hyvä että on katto pään päällä ja ruokaa, mutta kuitenkin... Nytkin odotan huomisia lapsilisiä kun kuuta nousevaa että voimme esim. lasten kanssa hypätä bussiin ( Juu, lyhyt matka, vain 4km mutta linja-auto on elämys lapsille) Ja käydä ostamassa torilta mansikoita. Turha odottaa että mies antaisi rahaa vaikka hänellä sitä olisikin :(

Mies vaan on oikeassa kaikissa asioissa ja minussa on vika. Hän itse tuntuu olevan varsin täydellinen. Mulla on näin pienestä asiasta tosi paha olo ja suru puserossa. Haluaisin joskus halauksia ja huomiota (joo! itsekästä!) Kun joudun niitä PYYTÄMÄÄN sanoo mies että ei pidä paikkaansa tämäkään asia :( Kaipaan läheisyyttä. Seksi miehelle kelpaa aina mutta mua on lakannut huvittamasta, ihan sen takia että siinä on se läheisyys jota saan. Mies on aina oikeassa joka asiasssa :(
 
Anna potut pottuina, eli ilmoita joku perjantai-ilta että huomenaamuna muuten lähden xx, ja pidät siitä kiinni vaikkei rahaa oliskaan. Lähdet vaan kylille vaikka eväiden kanssa ja vietät siellä koko päivän, ja annat miehen hoitaa lapset. Ja joku kerta järjestät itsellesi yökylän jonkun tuttavan luo tms. Tulee itselle vaihtelua! Mutta paras neuvo on kuitenkin alkaa keskustelu aiheesta miehen kanssa - että sinäkin tarvitset omaa aikaa, ja toisaalta toivot että mies viettää aikaansa myös perheen kanssa.

Olen yrittänyt keskustella mutta vastaus on aina että narisen turhasta :( Hän on täydellinen, ei pysty myöntämään että voisi olla parantamisen varaa. Ja lähtisin kyllä yöksi jonkun kaverin luo, mutta lähimmät ystävät asuvat eri kaupungissa, eipä sinne lähdetä kun taskussa on 5 euroa :( Perhana, mitä mä teen???? Pahin ongelma on ehkä se että hän ei näe itsessään mitään vikaa, joten tuntuu kun puhuisin pukille...
 
[QUOTE="vieras";26544684]No miten sulla ei ole rahaa jos miehellä on rahaa käydä missä vaan?
Vie siltä mieheltä rahaa ja lähde tyttöjen kesken Eurooppaan viikoksi?[/QUOTE]

Kuulostaa hyvältä mutta kuinka mä putsaan siltä rahat? :)
 
[QUOTE="Vierailija";26544673]Mun rahat menee sihhen että maksan asuntolainan ja vaatetan lapset. Mies hoitaa laskut ja ruokaostokset. Mulle ei jää tilistä mitään käteen. Miehellä on melkein kolme kertaa paremmat tulot kun minulla, mutta mihinkään muuhun ei rahaa tipu. No, hyvä että on katto pään päällä ja ruokaa, mutta kuitenkin... Nytkin odotan huomisia lapsilisiä kun kuuta nousevaa että voimme esim. lasten kanssa hypätä bussiin ( Juu, lyhyt matka, vain 4km mutta linja-auto on elämys lapsille) Ja käydä ostamassa torilta mansikoita. Turha odottaa että mies antaisi rahaa vaikka hänellä sitä olisikin :( [/QUOTE]

En ole koskaan ymmärtänyt tätä :( Että toisella ei ole mitään mahdollisuutta mihinkään omaan, kun on pienemmät tulot. Mun mielestä yhteinen perhe ja yhteiset rahat on ihan itsestäänselvyys.

Voimia ap! :hug:
 
[QUOTE="Vierailija";26544673]Mun rahat menee sihhen että maksan asuntolainan ja vaatetan lapset. Mies hoitaa laskut ja ruokaostokset. Mulle ei jää tilistä mitään käteen. Miehellä on melkein kolme kertaa paremmat tulot kun minulla, mutta mihinkään muuhun ei rahaa tipu. No, hyvä että on katto pään päällä ja ruokaa, mutta kuitenkin... Nytkin odotan huomisia lapsilisiä kun kuuta nousevaa että voimme esim. lasten kanssa hypätä bussiin ( Juu, lyhyt matka, vain 4km mutta linja-auto on elämys lapsille) Ja käydä ostamassa torilta mansikoita. Turha odottaa että mies antaisi rahaa vaikka hänellä sitä olisikin :(

Mies vaan on oikeassa kaikissa asioissa ja minussa on vika. Hän itse tuntuu olevan varsin täydellinen. Mulla on näin pienestä asiasta tosi paha olo ja suru puserossa. Haluaisin joskus halauksia ja huomiota (joo! itsekästä!) Kun joudun niitä PYYTÄMÄÄN sanoo mies että ei pidä paikkaansa tämäkään asia :( Kaipaan läheisyyttä. Seksi miehelle kelpaa aina mutta mua on lakannut huvittamasta, ihan sen takia että siinä on se läheisyys jota saan. Mies on aina oikeassa joka asiasssa :([/QUOTE]
Jos puolisoiden tulotaso on hyvin erilainen, niin fifty-fifty kustannusten jakaminen ei ole kovin järkevää. Tällöinhän käy niin, että toisella on käytettävissään rahaa ja toisella ei. Onnistuisiko teillä sellainen järjestely (oletan siis, että yhteiset rahat ei teillä onnistu), että lumpikin laittaisi esim 70% tuloistaan yhteiselle tilille ja siltä tililtä maksettaisiin niin lainat, laskut, ruoka kuin lasten menotkin? Kummallekin jäisi 30% tuloistaa, jonka voisi sitten käyttää miten itse haluaa. Näin sullekin kertyisi rahaa, jolla voisit tehdä haluamiasi asioita.
 
Olet palstan ainoa nainen joka maksaa asumisestaan. Iso käsi sille.
OTE="Vierailija";26544673]Mun rahat menee sihhen että maksan asuntolainan ja vaatetan lapset. Mies hoitaa laskut ja ruokaostokset. Mulle ei jää tilistä mitään käteen. Miehellä on melkein kolme kertaa paremmat tulot kun minulla, mutta mihinkään muuhun ei rahaa tipu. No, hyvä että on katto pään päällä ja ruokaa, mutta kuitenkin... Nytkin odotan huomisia lapsilisiä kun kuuta nousevaa että voimme esim. lasten kanssa hypätä bussiin ( Juu, lyhyt matka, vain 4km mutta linja-auto on elämys lapsille) Ja käydä ostamassa torilta mansikoita. Turha odottaa että mies antaisi rahaa vaikka hänellä sitä olisikin :(

Mies vaan on oikeassa kaikissa asioissa ja minussa on vika. Hän itse tuntuu olevan varsin täydellinen. Mulla on näin pienestä asiasta tosi paha olo ja suru puserossa. Haluaisin joskus halauksia ja huomiota (joo! itsekästä!) Kun joudun niitä PYYTÄMÄÄN sanoo mies että ei pidä paikkaansa tämäkään asia :( Kaipaan läheisyyttä. Seksi miehelle kelpaa aina mutta mua on lakannut huvittamasta, ihan sen takia että siinä on se läheisyys jota saan. Mies on aina oikeassa joka asiasssa :([/QUOTE]
 
En ole koskaan ymmärtänyt tätä :( Että toisella ei ole mitään mahdollisuutta mihinkään omaan, kun on pienemmät tulot. Mun mielestä yhteinen perhe ja yhteiset rahat on ihan itsestäänselvyys.
Voimia ap! :hug:
Mutta tämä edellyttää myös samanlaista rahankäyttötapaa puolisoilta. Tuossakin voi nimittäin syntyä ongelmia - ja vieläpä suuria sellaisia - jos toinen on huomattavasti vastuuttomampi rahankäytössä kuin toinen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;26544838:
Jos puolisoiden tulotaso on hyvin erilainen, niin fifty-fifty kustannusten jakaminen ei ole kovin järkevää. Tällöinhän käy niin, että toisella on käytettävissään rahaa ja toisella ei. Onnistuisiko teillä sellainen järjestely (oletan siis, että yhteiset rahat ei teillä onnistu), että lumpikin laittaisi esim 70% tuloistaan yhteiselle tilille ja siltä tililtä maksettaisiin niin lainat, laskut, ruoka kuin lasten menotkin? Kummallekin jäisi 30% tuloistaa, jonka voisi sitten käyttää miten itse haluaa. Näin sullekin kertyisi rahaa, jolla voisit tehdä haluamiasi asioita.

Kiitos hyvästä ideasta :) Täytyy ottaa puheeksi. Vaikka vähän epäilen ettei onnistu. Mun tulot on selkeästi pienemmät kuin miehen ja pienemmät vielä sen takia että teen lyhennettyä työviikkoa jotta meillä järjestyy lastenhoito. Tämä mahdollistaa miehen epäsäännöllisen työn...
 
[QUOTE="vieras";26544866]Menot pitää tasata tulojen suhteessa. Pitää maksaa tulojen suhteessa.[/QUOTE]

Ei tuo mikään itsestäänselvyys ole. Jos toinen on vaikka opiskellut kaksi tutkintoa ja ottanut suuria taloudellisia riskejä saavuttaakseen paremman tulotason, niin miksi sen toisen pitäisi automaattisesti niistä hyötyä?
 
[QUOTE="Vierailija";26544909]Kiitos hyvästä ideasta :) Täytyy ottaa puheeksi. Vaikka vähän epäilen ettei onnistu. Mun tulot on selkeästi pienemmät kuin miehen ja pienemmät vielä sen takia että teen lyhennettyä työviikkoa jotta meillä järjestyy lastenhoito. Tämä mahdollistaa miehen epäsäännöllisen työn...[/QUOTE]
No eikös tuo ole ihan hyvä perustelu sille, että miehen olisi syytä suostua? Toki hän voi alkaa etsimään säännöllisempää työtäkin, jotta sinä voit tehdä kokopäivätyötä ;)
 
Mielestäni sekään ei ole reilua, että laitetaan esim. 70% tuloista yhteisiin menoihin ja loput jää itselle.

Jos eletään yhdessä, niin molemmilla pitäisi olla saman verran käyttörahaa riippumatta siitä millaista työtä päiväsaikaan tekeekään. Jos tuo taloustili on huomattu perheessä käteväksi, niin molemmat laittaa rahapäivänä rahaa sinne, niin että loppukuuksi jää esim. 100€ omaan käyttöön.
 
En voisi kuvitellakaan että puolisollani ja minulla olisi erilainen elämisen taso. Se olisi todella epäkunnioittavaa toista kohtaan. Tienaan tuplasti mitä vaimoni, mutta laskujen jälkeen molemmille jää suurinpiirtein saman verran. Taitaa minulle jäädä jopa vähemmän, mutta mitä sitten.
 
[QUOTE="vieras";26544930]Ei tuo mikään itsestäänselvyys ole. Jos toinen on vaikka opiskellut kaksi tutkintoa ja ottanut suuria taloudellisia riskejä saavuttaakseen paremman tulotason, niin miksi sen toisen pitäisi automaattisesti niistä hyötyä?[/QUOTE]
Usein vaan se toinen on silloin rahoittanut suuremman osan yhteisistä kuluista, kun toinen on niitä tutkintojaan opiskellut. Mun mielestä on ihan ok, että enemmän tienaavalla on enemmän rahaa omiin humputuksiinsa, mutta se ei saa tapahtua toisen puolison kustannuksella ts siten, että toisella ei ole koskaan varaa mihinkään omaan humputukseen. Perheen yhteisissä kuluissa (eli asuminen, ruoka, lapsista aiheutuvat kustannukset, yhteiset lomareissut jne) mun mielestä on ihan kohtuullista, että enemmän tienaava maksaa enemmän.
 
[QUOTE="vieras";26544930]Ei tuo mikään itsestäänselvyys ole. Jos toinen on vaikka opiskellut kaksi tutkintoa ja ottanut suuria taloudellisia riskejä saavuttaakseen paremman tulotason, niin miksi sen toisen pitäisi automaattisesti niistä hyötyä?[/QUOTE]

Mitähän teille ihmisille sitoutuminen oikein merkitsee? Eikä lisäopinnot välttämättä tarkoita suurempia ansioita edes. Jos ei ees lapset voi "taloudellisesti" hyötyä kesälomalla vanhempansa rahoista parin kilsan bussireissun verran niin täytyy sanoa, että ihmettelen suuresti.
 

Yhteistyössä