Minkäslaista menoa teillä?
Meillä on perussärmän lisäksi alkanut uhma nostaa päätään, poika täyttää 1 v. 10 kk ensi viikolla. Kaikki on kokoajan lähtökohtaisesti "EI!"
Tänään ajettiin mökiltä, oli kieltäytynyt välipalasta ennen lähtöä, sitten puolen tunnin ajon jälkeen alkoi olla ihan että "Mennään syömään! Autolla syömään. Saisinko syömään?" No, siinä sitten pysähdyttiin ja tilattiin ruokaa, lapsi sai lasten listalta jauhelihapitsaa kun ei oikein järkevämpääkään ollut tarjolla. Kotitekoisia pitsoja ja piirakoita on maistellut hyvällä halulla. Nyt iski jarrut pohjaan "Ei tätä ei tätä! Ei syömään, mennään pois! Saisinko nakkia? Saisinko mehua? Mennään pois!" Sapuskat lensi lattialle ja meno oli aikas äänekästä. Eipähän sitten syönyt taaskaan. Jep jep...
Kotona nousi taas pöydälle ja sanoi itselleen "HETI pois pöydältä!" Minäpä en reagoinut mitenkään tällä kertaa kun tästä on väännetty niin kauan kun oppi kiipeämään, lusikoin rauhassa puuroa suuhun. Se tepsi, kyllästyi ja palasi itse tuolille.
Innokas pottailu on nykyään "Ei potalle! Ei vaihtaa vaippaa!" Ja siitä tietää että kakka on tullut kun alkaa itse tuon "Ei vaihtaa vaippaa, ei oo kakka!"
Otsatukkaa erehdyin vielä illalla leikkaamaan, nosti ihan hirveän äläkän ja huitoi niin pahoin että nyt sillä on sitten puoliksi leikattu tukka Edellinen tukanleikkuu sujui vielä ihan hienosti, nyt pari irtokarvaa oli maailman kauhein juttu.
Koko päivä oli yhtä miumauta ja karjumista, se on aika rasittavaa, mutta tuo tiukka EI kaikkeen alkaa jo naurattaa. Etenkin kun yksi ja sama asia on yhtäaikaa "Anna anna... EITÄTÄ!" <3
Olen kehittänyt kaikenlaisia konsteja, joista toimivin on kuin onkin halaus ("EI HALATA!") ja pahan mielen häätölaulu jonka olen ihan itse keksinyt.
Meillä on perussärmän lisäksi alkanut uhma nostaa päätään, poika täyttää 1 v. 10 kk ensi viikolla. Kaikki on kokoajan lähtökohtaisesti "EI!"
Tänään ajettiin mökiltä, oli kieltäytynyt välipalasta ennen lähtöä, sitten puolen tunnin ajon jälkeen alkoi olla ihan että "Mennään syömään! Autolla syömään. Saisinko syömään?" No, siinä sitten pysähdyttiin ja tilattiin ruokaa, lapsi sai lasten listalta jauhelihapitsaa kun ei oikein järkevämpääkään ollut tarjolla. Kotitekoisia pitsoja ja piirakoita on maistellut hyvällä halulla. Nyt iski jarrut pohjaan "Ei tätä ei tätä! Ei syömään, mennään pois! Saisinko nakkia? Saisinko mehua? Mennään pois!" Sapuskat lensi lattialle ja meno oli aikas äänekästä. Eipähän sitten syönyt taaskaan. Jep jep...
Kotona nousi taas pöydälle ja sanoi itselleen "HETI pois pöydältä!" Minäpä en reagoinut mitenkään tällä kertaa kun tästä on väännetty niin kauan kun oppi kiipeämään, lusikoin rauhassa puuroa suuhun. Se tepsi, kyllästyi ja palasi itse tuolille.
Innokas pottailu on nykyään "Ei potalle! Ei vaihtaa vaippaa!" Ja siitä tietää että kakka on tullut kun alkaa itse tuon "Ei vaihtaa vaippaa, ei oo kakka!"
Otsatukkaa erehdyin vielä illalla leikkaamaan, nosti ihan hirveän äläkän ja huitoi niin pahoin että nyt sillä on sitten puoliksi leikattu tukka Edellinen tukanleikkuu sujui vielä ihan hienosti, nyt pari irtokarvaa oli maailman kauhein juttu.
Koko päivä oli yhtä miumauta ja karjumista, se on aika rasittavaa, mutta tuo tiukka EI kaikkeen alkaa jo naurattaa. Etenkin kun yksi ja sama asia on yhtäaikaa "Anna anna... EITÄTÄ!" <3
Olen kehittänyt kaikenlaisia konsteja, joista toimivin on kuin onkin halaus ("EI HALATA!") ja pahan mielen häätölaulu jonka olen ihan itse keksinyt.
Viimeksi muokattu: