Soitin humalassa ihastukselle ja nyt hävettää...

[ksjdlaskdjlaskdj]

Juon kännit ehkä kaksi kertaa vuodessa ja viime lauantaina nolasin itseni aivan täydellisesti: Olin työkaverin synttäreillä, missä kaikki vetivät aivan perseet olalle, minä myös vahingossa. Menimme baariin ja sain jostain idean soittaa vanhalle ihastukselleni baarin vessasta kahden aikaan aamuyöllä ja tunnustaa hänelle, että vieläkin ajattelen häntä. Hän vastasi ja puhuimme puhelimessa puoli tuntia...(katsoin aamulla puhelutiedoista..) en tosin muista kuin pieniä pätkiä sieltä täältä. Muistan, että hän kuulosti loppuvaiheessa tosi tympääntyneeltä, koska varmaan jankkasin samoja asioita.

Olemme joskus harrastaneet seksiä huppelissa, emmekä olleet sen jälkeen yhteyksissä, ja tivasin tiukkasävyisesti syytä siihen, ettei hän ole soittanut minulle sen jälkeen... tällaisiä pieniä pätkiä palaa mieleen koko ajan. Voi että kun voi ihmistä hävettää. En voi edes keskittyä töihin, kun tekis mieli vaan mennä kotiin peiton alle ja laittaa kädet silmille.

Mua nolotti niin paljon tämän jälkeen, että laitoin selvinpäin eilen pahoittelevan viestin ja kysyin haluaisiko hän nähdä joskus, mutta hän ei koskaan vastannut siihen viestiin.

Onko jollain muilla sattunut tämän kaltaisia kännimokia, nyt ois vertaistuki paikallaan...

 

["Milja"]

On sattunut kännimokia eli tiedän tunteen. Ajan kanssa helpotta! Otan osaa, tuo on kamala tunne vaikkei oikeastaan kovin vakava juttu edes, elämä on :/

 

["aloittaja"]

Tiedän, mutta omassa päässä asia paisuu ihan kivitalon kokoiseksi kauheudeksi. Tekis mieli käpertyä työpöydän alle ja vaikertaa kun muistelen tätä puhelua. Viina on viisasten juoma...

 

[Hiekkalaatikon reunalta]

Heh, mulla olis lohdutuksen sana. Aikoinaan sinkkuaikoina sain muutaman kerran tuollaisen puhelun ja lisäks oli yks on/off -suhteen tyyppi, joka aina off-vaiheessa otti tavaksi soitella kännissä kaihopuheluita. Tän jälkimmäisen suhteen vastasin muutaman kerran ja sitten lopetin vastaamisen, kun jankkaamiseksihan se aina meni. Mutta noiden muutaman muun suhteen voin sanoa, että kyllä se tietyllä tapaa vähän imarteli, että olen vielä mielessä pysyny monen(kin) vuoden jälkeen. Toki se vähän rasittavaakin voi olla kännisen kanssa yömyöhällä juttelu, jos on ite selvin päin, mutta silti päällimmäiseksi jäi sellanen pieni, vähän huvittunu, mutta kuitenki positiivinen fiilis. Että älä tuommosia kauaa märehdi -saatoi olla ukko salaa ihan otettukin!

 

["aloittaja"]

No ehkä tämä naurattaa minua puolen vuoden päästä. Olihan se nyt vähän koomistakin soitella jostain kuppilan vessasta, kun en ole edes mikään teinityttö vaan kolmekymppinen nainen, valitettavasti. Joten ei voi laittaa edes nuoruuden tyhmyyden piikkiin. Vaan ehkä vanhuuden tyhmyyden sitten

 

[bud]

Ai kauhee! On sitä itsekin tullut soiteltua joskus 10v sitten kylläkin.. Mutta mitäs tuosta, kaikille kai noita joskus sattuu ja jos sinkku oot, niin vielä vähemmän tarvii haitata.

 

[Lunatic]

 

["kkkkkkkkkk"]

Mä en ikinä tekisi tuollaista, en kyllä koskaan juokaan niin paljon, että kontrolli pettää.

 

["pop"]

No eipä tarvitse ainakaan enää jahkata asian kanssa. Kiinnostus on nyt varmasti saatettu tietoon, etkä voi enempää asian eteen kai tehdä. Ehkä parempi näin, kuin että olisit vuosikausiksi jäänyt miettimään että oliskohan se toinen ollut vielä kiinnostunut vai ei.

 

[2good2be4gotten]

No ajattele positiivisesti; jos hänestä ei enää kuulu mitään niin tällä kertaa tiedät ainakin syyn siihen.

Lähes jokainen on saanut/tehnyt kännipuheluita ja viestejä. Hetken aikaa ehkä nolottaa mutta äkkiä se siitä unohtuu, kyllä se mieskin ymmärtää missä kunnossa olit. Ja mistä sitä vielä tietää vaikka se haluaisikin tavata.

Pää pystyssä kohti uusia vessapuheluita!

 

["Aloittaja"]

"Pää pystyssä kohti uusia vessapuheluita!"

Tää oli eka kerta kun mua nauratti kahteen päivään. Kiitos vaan piristyksestä!

 

[Lex]

Juon kännit ehkä kaksi kertaa vuodessa ja viime lauantaina nolasin itseni aivan täydellisesti: Olin työkaverin synttäreillä, missä kaikki vetivät aivan perseet olalle, minä myös vahingossa. Menimme baariin ja sain jostain idean soittaa vanhalle ihastukselleni baarin vessasta kahden aikaan aamuyöllä ja tunnustaa hänelle, että vieläkin ajattelen häntä. Hän vastasi ja puhuimme puhelimessa puoli tuntia...(katsoin aamulla puhelutiedoista..) en tosin muista kuin pieniä pätkiä sieltä täältä. Muistan, että hän kuulosti loppuvaiheessa tosi tympääntyneeltä, koska varmaan jankkasin samoja asioita.

Olemme joskus harrastaneet seksiä huppelissa, emmekä olleet sen jälkeen yhteyksissä, ja tivasin tiukkasävyisesti syytä siihen, ettei hän ole soittanut minulle sen jälkeen... tällaisiä pieniä pätkiä palaa mieleen koko ajan. Voi että kun voi ihmistä hävettää. En voi edes keskittyä töihin, kun tekis mieli vaan mennä kotiin peiton alle ja laittaa kädet silmille.

Mua nolotti niin paljon tämän jälkeen, että laitoin selvinpäin eilen pahoittelevan viestin ja kysyin haluaisiko hän nähdä joskus, mutta hän ei koskaan vastannut siihen viestiin.

Onko jollain muilla sattunut tämän kaltaisia kännimokia, nyt ois vertaistuki paikallaan...

Siinähän se tuli, amatöörivirhe! :xmas:

 

[nuusa]

Mä en sitä soittelua ole harrastanut mutta tekstiviestejä sitäkin enemmän. Voi sitä morkkiksen määrää kun niitä luki seuraavana päivänä...

Seurustelin aikoinani erään tyypin kanssa ja kun erosta oli jo hyvän aikaa mennyt alkoi siltä tulemaan noita soittoja ja viestejä, tyyliin "ota takaisin, haluan sinua" yök. En noteerannut niitä mitenkään, kuitenkin ehkä ne hieman jo alkoi ärsyttämään...

No olin sitten yhtenä viikonloppuna liikenteessä ja näin tämän miehen samassa baarissa. Noin 1.5 promilen humalassa käärin hihojani ja menin tekemään lopun niistä soitoista ja viesteistä. Aika kovaänisesti tuli kerrottua että voi lopettaa sen vonkaamisen... Kun sain asiani sanottua, alkoi vierestä kuulua helvetillistä huutoa. Yhtä kovassa humalassa oleva lady kuin minäkin alkoi tenttaamaan milloin tälläista on tapahtunut, olivat kuulemma olleet yhdessä jo hyvän aikaa... En jäänyt kalenterista viikonloppuja tapahtumille etsimään vaan toivotin hyvät illat ja lähdin luikkimaan pois. No mutta kuitenkin soittelut ja viestittelyt loppuivat

 

["northern soul"]

Jep, useammin pitaa tuopin pohjan lapi katsella maailmaa.

 

[jei!]

[QUOTE="kkkkkkkkkk";26399972]Mä en ikinä tekisi tuollaista, en kyllä koskaan juokaan niin paljon, että kontrolli pettää.[/QUOTE]

Hienoa, mitallin ansaitsisit!

 

["vieras"]

Sattuuhan noita

 

["eeden"]

En kiinnostui miehestä, joka mulle soittelis kännissä. Miettisin et sillä on joku ongelma, kun ei voi selvinpäin soittaa. Et antanut itsestä kovinkaan järkevää kuvaa, sori vaan!

 

[Tönt]

mä nolaan itteeni vaan selvinpäin. kännissä osaan onneks olla normaali tai ainakin melkein. harmi vaan että olen useammin selvinpäin kuin kännissä. :kieh: