NinaTT,haluan kertoa sinulle jotain....

Tuossa noin puolitoista vuotta sitten sain esikoiseni. Innoissani imetin kun se alko luistamaan,kunnes ei sitten enään luistanutkaan. Kaikki meni pieleen. Lapsi itki,oli kipeä,minä mietin ja mietin ja koitin ja yritin. No sittenpä keksin kysyä kaksplussalta apua.

Sain paljon apua,jotkut ehdotteli refluksia,jotkut väärää ruokavaliota. Sinä haukuit minut pystyyn,kehoitit jatkamaan vaikka me molemmat itkimme joka kerta kun imetin.

Olin hormonihuuruinen esikoisen äiti,aivan pihalla kaikesta ja koin kauheaa syyllisyyttä siitä etten osannut tai onnistunut imettämään. Ja joka kerta sinä tulit ja haukuit. Sanoit etten saa lapsen edun nimessä lopettaa imetystä.

Arvaas kuin kävi... minä masennuin. Imetyksen lopetaminen oli mulle kova paikka. Itkin ja paljon ja päässä hakkas palstan ilkeät sanat. Normaalisti en moisiin reagoisi,mutta olin herkillä. En ole vieläkään unohtanut sinun sanojasi ja painostustasi. VAsta nyt lopetin lääkityksen ja terapian avulla ymmärsin ettei imetys ole äitiyteni mittari.

Ja muille jotka minua kannusti,kiitos. Lapsellani oli refluksi ja paksunnettu korvikemaito auttoi.

Joskus vois miettiä miten ne mielipiteet ilmaisee. Ei mulla muuta. Ajatteln vaan kun olet niin hieno kasvattaja ja kaikkea,et joskus sinunkin sanasi voi satuttaa...

 

Huh, onpa sinulla ollut rankkaa! Olen todella pahoillani puolestasi, moni ei todellakaan ajattele, mitä täällä laukoo

Hienoa, että olet toipunut. Toivon sinulle ja perheellesi kaikkea hyvää. Olet hyvä äiti, sanoipa joku tuntematon palstalainen mitä tahansa.

 

kiitos kaikki on nyt todella hyvin. Ja en minä normaalisti reagoi kenenkään mielipiteisiin,mutta tuoreena esikoisen äitinä olin iha kujalla. Masennus iski salaa. Onneksi se on nyt ohi ja perheeseemme saa tulla uusi pieni ihminen,kun on tullakseen. Ja silloin se imetys joko sujuu tai sitten ei. Olen silti paras äiti lapsilleni.

 

Kuulostaa tosi todennäköseltä, joopa joo. Ihan varmasti tulin joka kerta haukkumaan sinua siitä, että olet yrittänyt imettää lastasi. Kuulostaa just sellaselta asialta, että aivan varmasti haukun pystyyn kaikki jotka kysyvät neuvoja, että miten imetystä voisi jatkaa tai mikä lapsella on hätänä.

Toivottavasti elämä kuitenkin näyttää valoisammalta nykyään.

 

[QUOTE="ninaTT";26353848]Kuulostaa tosi todennäköseltä, joopa joo. Ihan varmasti tulin joka kerta haukkumaan sinua siitä, että olet yrittänyt imettää lastasi. Kuulostaa just sellaselta asialta, että aivan varmasti haukun pystyyn kaikki jotka kysyvät neuvoja, että miten imetystä voisi jatkaa tai mikä lapsella on hätänä.

Toivottavasti elämä kuitenkin näyttää valoisammalta nykyään.[/QUOTE]

No et tosiaan sanonut et olen paskamutsi. Mutta ei paljoa puuttunut. Tiedätkö miltä se tuntuu kun tosissaan yrittää ja joku aivan rändom kasvattaja kertoo että en yritä tarpeeksi? että asetan oman etuni lapseni edun edelle?

Sinällään sama se enää on,mutta mieti oikeasti joskus noita sun neuvojas. Ne ei vain istu kaikille. JA pahimmassa tapauksessa masentaa,niinkuin mulle kävi. JA miksikö muistan sinut? no toi nimimerkki jää helposti mieleen...

Hyvää jatkoa sinulle,mutta opettele hillitsemään neuvojasi.

 

[QUOTE="ninaTT";26353848]Kuulostaa tosi todennäköseltä, joopa joo. Ihan varmasti tulin joka kerta haukkumaan sinua siitä, että olet yrittänyt imettää lastasi. Kuulostaa just sellaselta asialta, että aivan varmasti haukun pystyyn kaikki jotka kysyvät neuvoja, että miten imetystä voisi jatkaa tai mikä lapsella on hätänä.

Toivottavasti elämä kuitenkin näyttää valoisammalta nykyään.[/QUOTE]

Vaikka en muista juuri ap:n tapausta, niin olet sinä kyllä sen verran suorin sanoin täällä ihmisiä haukkunut, että en ihmettele, jos joku hormonihuuruissaan sanomisistasi liiaksi itseensä ottaakin.

Onneksi itse olin päässyt - sinua lainatakseni - "epäonnistuneen" synnytykseni ja imetykseni yli kun asia tuli puheeksi.

 

Ei kukaan normaalijärkinen ota noin itseensä joistain tyhmistä kommenteista. Jos et syyttäisi NinaTT:n kommentteja masennuksestasi, syyttäisit jotain muuta asiaa. Eli otapa nyt vastuu omasta elämästäsi.

 

Hienoa ap että olet selvinnyt masennuksesta! Ensimmäisen lapsen kanssa sitä on ihan pallo hukassa, tokan kanssa on jo niin paljon helpompaa. Hyvä että jaoit kokemuksesi. Vaikka imetys onkin tärkeää, ei se ole tärkeintä, ei lähellekkään.

 

Ei kukaan normaalijärkinen ota noin itseensä joistain tyhmistä kommenteista. Jos et syyttäisi NinaTT:n kommentteja masennuksestasi, syyttäisit jotain muuta asiaa. Eli otapa nyt vastuu omasta elämästäsi.

Joku asia on aina se viimeinen korsi, joka katkaisee kamelin selän.

Eihän se niin mene, että NinaTT:n sanat olisivat suoranainen syy masennukseen, mutta jos ongelmia on ja äiti on herkillä, niin siinä tilanteessa sitä kaipaa ihan jotakin muuta kuin haukkumista ja syyllistämistä.

 

Ensinnäkin A) olet hakenut aivan väärästä paikasta apua, kaksplussan palsta on harvinaisen epäsympaattinen paikoin, ja mikä pahinta täällä saa todellakin VÄÄRÄÄ infoa imetyksestä ja paljon. Jos joskus tulee vastaavia pulmia eteen, mene maitolaituri.fi foorumille, siellä saa apua ja tietoa kaikkeen imetysongelmista vieroittamiseen ilman syyllistystä.

B) NinaTT kuten monet muutkin täällä ovat hyvin kärkkäitä mielipiteineen, sympatiasta puhumattakaan. Sitä on turha henkilöidä yhteen tyyppiin, tässä nyt koetat itse satuttaa sanoillasi.

Olen itse käynyt läpi jonkinasteisen imetyshelvetin ja toiminkin nyt imetystukihenkilönä. Tunne huonosta äitiydestä on hyvin tuttu, mutta se lähtee kyllä ajan kanssa, kunhan tunnemyrskyt lakkaavat ja ehdit nauttimaan vauvastakin.

Imetys on monesti hyvin arka paikka, etenkin silloin kun se ei suju, joskus silloinkin kun se sujuu. Se on vauvalle hyvin tärkeää, mutta ina ei kaikki mene, itseasiassa mitä imetykseen tulee, yleensä ei kaikki mene ihan niinkuin elokuvissa. Äidinmaito on parasta ruokaa, mutta joskus se ei ole vaihtoehto, silloin on annettava sitä ruokaa mitä on tarjolla. Täkeintähän on, että vauva saa ruokaa, imetyksellä tai muuten.

Yritit parhaasi, enempää ei kukaan äiti voi tehdä.

 

...ikävistä kokemuksistasi, mutta millä todennäköisyydellä tällä palstalla voi olettaa/odottaa, että joku ninaTT olisi vastaamassa viesteihisi, ellei hän ole kirjautunut?

 

...ikävistä kokemuksistasi, mutta millä todennäköisyydellä tällä palstalla voi olettaa/odottaa, että joku ninaTT olisi vastaamassa viesteihisi, ellei hän ole kirjautunut?

no kyllähän se nytkin näytti nopeasti tähän ketjuun löytävän.

 

En todella syytä ninaTT:tä yksin masennuksestani,se varmasti piili jo jossain pinnan alla,mutta tunne epäonnistumisesta imetyksessä (vrt. äitiydessä) ja hänen sanansa jossa painotti että on ehdottoman tärkeää jatkaa imetystä tosiaan katkas sen kamelin selän. Muistan vieläkin kuinka itkin huutava lapsi sylissäni makuuhuoneessa,kun yritin imettää ja lapsi ei halunnut,häntä sattui. Ja kokoajan päässä hakkaa "tämän on onnistuttava jotta lapseni saa parhaan alun".... jos olisin tiennyt että lastani sattui,olisin lopettanut siihen paikkaan. Luojalle kiitos tajusin palstan vihjeitten perusteella tutkia refluksia,ja sain kuin sainkin lapseni terveeksi. En halua tällä mitenkään suututtaa ketään,halusin vain kertoa,että vaikka ajatus mielipiteen takana on hyvä,voi väärin ilmaistut asiat olla se joka katkaisee kamelin selän.

 

no kyllähän se nytkin näytti nopeasti tähän ketjuun löytävän.

Näytti joo. Mutta kellä oikeesti olisi aikaa kytätä joka aloitusta joka mahdollisesti hänen harmaata nikkiään koskee?

 

Ei kukaan normaalijärkinen ota noin itseensä joistain tyhmistä kommenteista. Jos et syyttäisi NinaTT:n kommentteja masennuksestasi, syyttäisit jotain muuta asiaa. Eli otapa nyt vastuu omasta elämästäsi.

Ei ehkä normaalijärkinen, mutta herkillä masennuksen partaalla heiluvalle äidille hormonihuuruissa tuon tyttösen sanat voivat ihan oikeasti tuntua tosi pahalta.
Kyllä minäkin muistan kun itkin täällä imetyksen epäonnistumista jane sanat sattui, vaikka normaalisti en korviani hetkauta palstamammoille. Sitä vaan on todella huteralla mielellä silloin, niin herkillä.

 

[QUOTE="huh";26354125]Ei ehkä normaalijärkinen, mutta herkillä masennuksen partaalla heiluvalle äidille hormonihuuruissa tuon tyttösen sanat voivat ihan oikeasti tuntua tosi pahalta.
Kyllä minäkin muistan kun itkin täällä imetyksen epäonnistumista jane sanat sattui, vaikka normaalisti en korviani hetkauta palstamammoille. Sitä vaan on todella huteralla mielellä silloin, niin herkillä.[/QUOTE]

Juuri tätä tarkoitin. Kirjoitit ajatukset puolestani.

 

[QUOTE="a.p";26354112]En todella syytä ninaTT:tä yksin masennuksestani,se varmasti piili jo jossain pinnan alla,mutta tunne epäonnistumisesta imetyksessä (vrt. äitiydessä) ja hänen sanansa jossa painotti että on ehdottoman tärkeää jatkaa imetystä tosiaan katkas sen kamelin selän. Muistan vieläkin kuinka itkin huutava lapsi sylissäni makuuhuoneessa,kun yritin imettää ja lapsi ei halunnut,häntä sattui. Ja kokoajan päässä hakkaa "tämän on onnistuttava jotta lapseni saa parhaan alun".... jos olisin tiennyt että lastani sattui,olisin lopettanut siihen paikkaan. Luojalle kiitos tajusin palstan vihjeitten perusteella tutkia refluksia,ja sain kuin sainkin lapseni terveeksi. En halua tällä mitenkään suututtaa ketään,halusin vain kertoa,että vaikka ajatus mielipiteen takana on hyvä,voi väärin ilmaistut asiat olla se joka katkaisee kamelin selän.[/QUOTE]

...miten imetys voi sattua lasta? Vaikka siis refluksitaudissa? Miten korvike siihen auttaa, että ei satu?

En siis ollenkaan väheksy asiaa, varmasti on ollut raskas koettelemus mutta mietin vain lähinnä sitä ajatellen, miten on ollut kautta historian. Jos silloin ei ole ollut korviketta, mitä äisit ovat tehneet? Opettaneet vauvalleen kiinteiden syömistä aikaisemmin? Mutta mten se auttaa refluksiin, jossa kaikki tahtoo tulla ylös...

 

Näytti joo. Mutta kellä oikeesti olisi aikaa kytätä joka aloitusta joka mahdollisesti hänen harmaata nikkiään koskee?

ninalla on kuulemma joku sellainen systeemi että tulee ilmoitus sähköpostiin jos hänen nikistään keskustellaan tms. selitti sitä tässä joku päivä. ja onhan ninalla toi nikki ollut musta ainakin ennen.

 

...miten imetys voi sattua lasta? Vaikka siis refluksitaudissa? Miten korvike siihen auttaa, että ei satu?

En siis ollenkaan väheksy asiaa, varmasti on ollut raskas koettelemus mutta mietin vain lähinnä sitä ajatellen, miten on ollut kautta historian. Jos silloin ei ole ollut korviketta, mitä äisit ovat tehneet? Opettaneet vauvalleen kiinteiden syömistä aikaisemmin? Mutta mten se auttaa refluksiin, jossa kaikki tahtoo tulla ylös...

no eiköhän niitä vauvoja ole kuollut silloin aika paljon enemmän jos mikään ruoka ei pysy sisällä..

 

...miten imetys voi sattua lasta? Vaikka siis refluksitaudissa? Miten korvike siihen auttaa, että ei satu?

En siis ollenkaan väheksy asiaa, varmasti on ollut raskas koettelemus mutta mietin vain lähinnä sitä ajatellen, miten on ollut kautta historian. Jos silloin ei ole ollut korviketta, mitä äisit ovat tehneet? Opettaneet vauvalleen kiinteiden syömistä aikaisemmin? Mutta mten se auttaa refluksiin, jossa kaikki tahtoo tulla ylös...

En ole tohtori,mutta minua kehoitettiin jättämään imetys ja aloittamaan paksunnettu korvikemaito. Ja tottakai soseet aloitettiin kans. Sain hyvät kotihoitohjeet Tottakai olisin voinut lypsää ja paksuntaa sitä maitoa,mutta itse katoin olevani jo sen verran huteralla pohjalla että lopetin. Pelkäsin joka imetyskertaa. Se maito jotekin nyt vain pysyi pojan mahassa,samoin kun soseet, En siis nyt oikein osaa vastata, Sen vain tiedän että ei lasta sen jälkeen niissä määrin sattunut.

 

no eiköhän niitä vauvoja ole kuollut silloin aika paljon enemmän jos mikään ruoka ei pysy sisällä..

)

Juu...mutta uskon että refluksivaivat on hoidettavissa, ja jos korvikkeen antaminen edesauttaa sitä, näin on hyvä. (Ennenvanhaan keitettiin lehmän maidosta ja kaura/vehnähiutaleista ohutta velliä esim. jos äidin maito ei riittänyt)

 

ja anteeksi oma typeryyteni mutta pojalla oli siis silent refluksi versio,missä se ruoka seilaa eestaas eestaas. Ei se virallinen versio missä kaikki tulee pihalle. Kirjoitin alkuun siis väärin.PAhoittelut. Puhun itse vaan aina refluksista.... siitä siis tämä moka

 

[QUOTE="a.p";26354179]En ole tohtori,mutta minua kehoitettiin jättämään imetys ja aloittamaan paksunnettu korvikemaito. Ja tottakai soseet aloitettiin kans. Sain hyvät kotihoitohjeet Tottakai olisin voinut lypsää ja paksuntaa sitä maitoa,mutta itse katoin olevani jo sen verran huteralla pohjalla että lopetin. Pelkäsin joka imetyskertaa. Se maito jotekin nyt vain pysyi pojan mahassa,samoin kun soseet, En siis nyt oikein osaa vastata, Sen vain tiedän että ei lasta sen jälkeen niissä määrin sattunut.[/QUOTE]

Hyvä juttu!!!! <3

 

no kyllähän se nytkin näytti nopeasti tähän ketjuun löytävän.

Jos minua tarkoitat, niin en ole NinaTT. Olen joistakin asioista ninan kanssa samaa mieltä, toisista en, ilmaisutavasta harvoin.

 

[QUOTE="a.p";26353738]kiitos kaikki on nyt todella hyvin. Ja en minä normaalisti reagoi kenenkään mielipiteisiin,mutta tuoreena esikoisen äitinä olin iha kujalla. Masennus iski salaa. Onneksi se on nyt ohi ja perheeseemme saa tulla uusi pieni ihminen,kun on tullakseen. Ja silloin se imetys joko sujuu tai sitten ei. Olen silti paras äiti lapsilleni.[/QUOTE]

Eipä kestä! Olen iloinen puolestasi. Muistan kyllä hyvin, miten herkkä sitä oli ensimäisen vauvan syntymän jälkeen, ja se on ihan ymmärrettävää.

Onnea tulevaan!