Kummassa tilanteessa mielestäsi on koiranpennulle enemmän aikaa,

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
jos perheessä on ihan pieni vauva ja lisäksi kouluikäisiä lapsia ja toinen vanhemmista kotona päivät tai jos perheessä kaikki lapset alle kouluikäisiä ja molemmat vanhemmat töissä ja koko perhe poissa päivittäin 8-9 tuntia töissä ja hoidossa?
 
Onpa tyhmä kysymys. koiralle on aina hyväksi, jos kotona ei joudu yksin olemaan koko päivää. Se, millaisia kyseiset omistajat olisivat muuten, on vaikea sanoa. Todennäköisesti kummassakaan tilanteessa olevalle en koiraa antaisi.
 
Onpa tyhmä kysymys. koiralle on aina hyväksi, jos kotona ei joudu yksin olemaan koko päivää. Se, millaisia kyseiset omistajat olisivat muuten, on vaikea sanoa. Todennäköisesti kummassakaan tilanteessa olevalle en koiraa antaisi.
Juuri viime viikonloppuna käytiin esikoistaan odottavalle äidille hakemassa pentu. Laskettu aika on elokuun loppupuolella, että tässä on vielä hyvässä lykyssä koirakin sisäsiisti ennen vauvan tuloa. :) Niin ja heilläkin on ennestään koira, joten ihan täysin vierasta olo pennun kanssa ei ole.
 
Alkuperäsessä viestissä oli mainittu se, että vauvan lisäksi on myös niitä alle kouluikäisiä lapsia (yli 2, koska monikko ja toisessa tapauksessa vauvakin). Ellen paremmin tuntisi kys tapauksia, olisin varma, ettei pennulle riitä aikaa tarpeeksi.
 
Alkuperäsessä viestissä oli mainittu se, että vauvan lisäksi on myös niitä alle kouluikäisiä lapsia (yli 2, koska monikko ja toisessa tapauksessa vauvakin). Ellen paremmin tuntisi kys tapauksia, olisin varma, ettei pennulle riitä aikaa tarpeeksi.

Jos kyseessä ei ole yksinhuoltaja, niin silloin taloudessa on kaksi aikuista. Tai no, joillakin se puoliso menee ylimääräisestä passattavasta, mutta normaalitilanteessa kaksi aikuista mahdollistaa sen, että kaikille on tasapuolisesti aikaa. Tietty eri, jos niitä lapsia tehdään oikein tekemällä ja siihen sitten hankitaan vielä joku koira.

On niitä sellaisiakin, joilla ei ole enää lapsia huollettavanaan ja silti se koira hylätään pihan perälle koirahäkkiin. Häkissäkin pyöreä reikä ihan sitä varten, ettei tarvitsisi koiran häkkiin sisälle mennä antamaan toiselle ruokaa. :O

Sanoisinpa, että melkoista arpapeliä se on joka tapauksessa luovuttaa yhtään kenellekään koiranpentua.
Itse en varmaan luovuttaisi yhdellekään alle 2-kymppiselle koiraa, koska monessa tapauksessa:
- Koiralle ei riitä biletykseltä aikaa
- koiran ravinto ja terveydenhuolto voi olla mitä sattuu jos ei olekaan varaa

Lisäksi joku vaativampi koirarotu vaatii vieläkin tiukemmat kriteerit luovuttamiselle. :D
 
Jos kyseessä ei ole yksinhuoltaja, niin silloin taloudessa on kaksi aikuista. Tai no, joillakin se puoliso menee ylimääräisestä passattavasta, mutta normaalitilanteessa kaksi aikuista mahdollistaa sen, että kaikille on tasapuolisesti aikaa. Tietty eri, jos niitä lapsia tehdään oikein tekemällä ja siihen sitten hankitaan vielä joku koira.

On niitä sellaisiakin, joilla ei ole enää lapsia huollettavanaan ja silti se koira hylätään pihan perälle koirahäkkiin. Häkissäkin pyöreä reikä ihan sitä varten, ettei tarvitsisi koiran häkkiin sisälle mennä antamaan toiselle ruokaa. :O

Sanoisinpa, että melkoista arpapeliä se on joka tapauksessa luovuttaa yhtään kenellekään koiranpentua.
Itse en varmaan luovuttaisi yhdellekään alle 2-kymppiselle koiraa, koska monessa tapauksessa:
- Koiralle ei riitä biletykseltä aikaa
- koiran ravinto ja terveydenhuolto voi olla mitä sattuu jos ei olekaan varaa

Lisäksi joku vaativampi koirarotu vaatii vieläkin tiukemmat kriteerit luovuttamiselle. :D


Hieno vastaus. Paljon parempi ku mun. ;D
 
Jos kyseessä ei ole yksinhuoltaja, niin silloin taloudessa on kaksi aikuista. Tai no, joillakin se puoliso menee ylimääräisestä passattavasta, mutta normaalitilanteessa kaksi aikuista mahdollistaa sen, että kaikille on tasapuolisesti aikaa. Tietty eri, jos niitä lapsia tehdään oikein tekemällä ja siihen sitten hankitaan vielä joku koira.

On niitä sellaisiakin, joilla ei ole enää lapsia huollettavanaan ja silti se koira hylätään pihan perälle koirahäkkiin. Häkissäkin pyöreä reikä ihan sitä varten, ettei tarvitsisi koiran häkkiin sisälle mennä antamaan toiselle ruokaa. :O

Sanoisinpa, että melkoista arpapeliä se on joka tapauksessa luovuttaa yhtään kenellekään koiranpentua.
Itse en varmaan luovuttaisi yhdellekään alle 2-kymppiselle koiraa, koska monessa tapauksessa:
- Koiralle ei riitä biletykseltä aikaa
- koiran ravinto ja terveydenhuolto voi olla mitä sattuu jos ei olekaan varaa

Lisäksi joku vaativampi koirarotu vaatii vieläkin tiukemmat kriteerit luovuttamiselle. :D

huOh. Eipä ne kaikki alta kaksikymppiset ole vastuuttomia, köyhiä bilettäjiä pitkin maailmaa...

Itse otin oman koiran nuorena juuri täysikäisenä (saksanpaimenkoiran) ja lapsuudesta saakka olin lemmikeitä hoitanut.
 
Minun lempiaiheeni

Juu ja pitää ollakin. Liian usein näkee koiria huonolla hoidolla, aikuisia kodin vaihtajia pito-ongelmien vuoksi yms. Ihmisten pitäisi miettiä kunnolla omia valmiuksiaan ja elämän tilannettaan. Parhaimmassa tapauksessa kaikki menee mainiosti, koira on perheen jäsen, jonka hoitoon ja kouluttamiseen kaikki osallistuu ja paneutuu, syntyvällä vauvalla ei ole koliikkia ja äiti ei väsy, esikoiselle ei tule vaikeaa allergiaa ja isä kykenee harrastamaan koiran kanssa...
 
Paras on ottaa koira JUURI silloin kun on päivän pois kotoa töistä. Meillä ei koirille ole koskaan tullut eroahdistuksia silloin. Pentu tottuu olemaan päivän yksin, ruokatunnilla on kyllä käytetty pissalla ja ruokittu. Jos olet 24/7 kotona, se on iso karhunpalvelus koiralle. Koira ei totu olemaan yksin ja kun joku päivä lähdet jonnekin, se ulvoo ja raapii ja ahdistuu.
 
Olimme avon kanssa kumpikin 18w, kun hankimme ensimmäisen koiramme, amstaffin (amerikanstaffordhirenterrieri , jos joku haluaa tutustua rotuun paremmin)
Ja koska ei ole vielä lapsia, niin kaikki vapaa-aika jää koiran hoitoon ja KOULUTTAMISEEN. Ei voida lokeroida ihmisiä pelkän iän perusteella!

Ja, jos olemme negatiivista kuulleet meidän koiran kouluttamisesta, niin kuulemma liian ronskilla otteella, vaikka kertaakaan ei olla väkivaltaa käytetty!
 
Mulla ei ikinä olisi riittänyt aikaa koiranpennulle kun olin "lapsentekoputkessa", kolme lasta pienillä väleillä ja talonrakennus. Meillä oli kaksi vanhempaa koiraa silloin ja ne elivät siinä sivussa hyvälaatuista elämää, mutta koiranpentuun ei mulla olisi aikaa ollut.

Pari uutta pentua ollaan otettu nyt kun mä olen kotona töissä. Koirat eivät joudu olemaan yksin ja aikaa ja touhua riittää koirille. Ja kyllä, vaikka hyvin harvoin ovat yksin, ja minimaalisia aikoja, niin osaavat olla yksin todella hienosti. Juuri siksi että eivät turhaudu siihen yksin olemiseen kun se on niin harvinaista.

muoks. Ja nämä kaksi vanhempaa koiraa oli otettu parikymppisinä ennen lapsia, jolloin meillä oli niiden kanssa aikaa touhuta ja tehdä. Ja aina viimeisen päälle koirat hoidettu nuorinakin.

Joten tosiaan riippuu hyvin paljon ihmisestä mihin väliin on hyvä mitäkin ottaa. Toisen puolesta ei ikinä voi sanoa miten pitää toimia vaan kannattaa kysellä eri vaihtoehtoja ja niistä sitten valita itselleen sopiva ratkaisu.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Paras on ottaa koira JUURI silloin kun on päivän pois kotoa töistä. Meillä ei koirille ole koskaan tullut eroahdistuksia silloin. Pentu tottuu olemaan päivän yksin, ruokatunnilla on kyllä käytetty pissalla ja ruokittu. Jos olet 24/7 kotona, se on iso karhunpalvelus koiralle. Koira ei totu olemaan yksin ja kun joku päivä lähdet jonnekin, se ulvoo ja raapii ja ahdistuu.

Tämä riippuu kovin paljon pennun luonteesta. Jotkut ovat todella herkkiä ja hätääntyvät jo siitä kun omistaja menee esim vessaan. Jos sellaisen pennun jättää heti työpäiväksi yksin, aiheuttaa se pennulle pahan stressin ja eroahdistuksen.
 
Tiedän minä yhden, joka kaksitoistakesäsenä otti itselleen koiran, hoiti, koulutti yms ihan itse. Menossa oli koira mukana koko elämänsä, enkä parempaa omistajaa tiedäkkään. Kuitenkaan edes hälle en nyt koiran pentua suosittelisi, kun lapsetkin ovat pieniä ja vaativaisia.
 
huOh. Eipä ne kaikki alta kaksikymppiset ole vastuuttomia, köyhiä bilettäjiä pitkin maailmaa...

Itse otin oman koiran nuorena juuri täysikäisenä (saksanpaimenkoiran) ja lapsuudesta saakka olin lemmikeitä hoitanut.

Niin, mutta JOS itse joskus alkaisin kasvattajaksi, voisin olla melkoisen tiukka siitä, kenelle möisin koiriani, minkäs sille voi! :D
 

Yhteistyössä