"vieras"
[QUOTE="ninaTT";26341107]Vieraalta meni pointti ohi viheltäen.[/QUOTE]
Väännäs nyt sit rautalangasta
Väännäs nyt sit rautalangasta
Saahan niitä mielipiteitä olla Eri asia varmaan että mistä kannattaa vääntää ja kenen kanssa. Olethan sä nähnyt miehiä kadulla ja varmaan lukentu paljon seksiä koskevia juttuja niin kyllä sä saat vapaasti esittää mielipiteen sille mikä asento on paras. Mutta se taas sit että mihin se perustuu ja onko sillä oikeesti mitään painoarvoa..Mistä muuten "saa" olla mielipiteitä? Saako mulla olla mielipiteitä parisuhteista (esim. että pettäminen on väärin) vaikken ole ollut parisuhteessa? Entä ihmissuhteista? (joita muuten myös parisuhde ja lapsi-vanhempi-suhde ovat!) Jos on ollut itse joskus lapsi, hoitanut paljon muiden lapsia, opiskelee kasvatustiedettä jne, minkä verran "saa" omata mielipiteitä kasvatuksesta? Saako ylipäänsä ottaa kantaa mihinkään moraalisiin ongelmiin tai asioihin, mistä ei ole kaikenkattavaa kokemusta? =) Kertokaas nyt tälle tietämättömälle lapsettomalle.
Miksi se lapsi tuntisi hätää ja ikävää siellä pinnasängyssä jos nukkuu siellä sikiunessa? Eikö lapsi voi itkeä yksin siinä "perhepedissä" jos aikuinen istuu vaikka paskalla? Jotenkin tuntuu että teille on mahdotonta käsittää se että lapsen voi laittaa sinne sänkyyn nukahtamisen jälkeen ja ottaa pois kun herää. Miksi sitä pitää huudattaa sen enempää kuin lasta joka nukkuu keskellä parisänkyä? Kun ei aikuinen vain VOI olla koko aikaa siinä vauvan vieressä. Ja tadadaa,kaikkia lapsia ei nukuteta huudattamalla. Jotenkin mulla on semmonen kutina perseessä että ne saatanan keksimät pinnat on alunperin tarkoitettu ihan vaan just sitä varten että lapsi ei putoa sieltä sängystä.Mä sanoisin, että argumentoinnissa keskitytään joskus ihan liikaa siihen, aiheutuuko lapselle jostakin _myöhemmin_ elämässään traumoja. Eikö sillä ole merkitystä, miltä lapsesta juuri sillä hetkellä tuntuu? (mikä tosin vaikuttaa tulevaankin) Eikö lapsen itku, hätä, ikävä jne. riitä perusteluksi sen suhteen, että kokee jonkin asian haitallisena?
Sä sanot tietäväsi mikä on haitaksi muiden lapsille.No semmosta mä en olekaan koskaan määritellyt. Ymmärtäisin älähdykset, jos mä sanoisin tietäväni, miltä äidinrakkaus tuntuu.
Se riippuu ja roikkuu. Mielestäni isyys on erittäin kulttuurisidonnainen kysymys. En usko, että näissä kulttuureissa (joissa geneettinen isyys on aina epävarmaa) on lapselle mitään haittaa siitä, ettei tiedä kuka hänen biologinen isänsä on. En näe mitään syytä miksi siitä olisi mitään haittaa. Sen sijaan kulttuureissa joissa iseillä on suuri merkitys on myös totta kai isän puuttumisella suuri merkitys."Heidän isyydestään ei välttämättä ole tietoa, saatetaan ajatella, että lapsella on useita isejä". Onko mielestäsi lapselle hyväksi jos hän ei tiedä biologisia vanhempiaan?
Tämä taas riippuu siitä, että mitä tarkoitetaan rakkaussuhteella ja mitä paneskelulla ristiin rastiin. Länsimaalainen rakkaus-käsitys ei välttämättä sovi kaikkiin kulttuureihin. Toisaalta random paneskelu ympäriinsä on aika mahdotonta yhteisössä, jossa jokainen jäsen tuntee toisensa äärimmäisen hyvin, "deeply and intimately" niin kuin kirjassakin mainittiin. Silloin ei voi olla "yhden yön juttuja" samassa merkityksessä kuin mitä miljoonakaupungissa nimettömän vieraan kanssa."Aikuisten keskinäisiä suhteita hoidetaan rinnakkaisilla seksisuhteilla ja kukaan ei nuku yksin"
Tarkoitetaanko tuossa pelkkiä seksisuhteita vai rinnakkaisia rakkaussuhteita? Pelkkää paneskelua ristiin rastiin vai polyamoriaa?
Kuten pinnasängyssä nukuttaminen? Mitä ovat nuo jotkut asiat?Niin, jotkut asiat ovat haitallisia lähestulkoon kaikille ihmisille.