Lahjakas(ko?) taaperoi, miten tukea kehitystä?

[Äityliiini]

Meillä näyttää olevan suhteelisen aikasin kehittyvä taapero talossa. On aina ollut liikunnallisesti ja muutenkin nopeaa tahtia kehittyvä ja nyt olen ruvennut miettimään, että miten parhaiten tukisin hänen kehitystään ja kasvua? On aina ollut nopea oppimaan uusia juttuja. Vastapainoksi on myös erittäin omatahtoinen ja tempperamenttinen lapsi, tietää mitä haluaa ja jos ei halua niin se kyllä näkyy ja kuuluu. Myös hyvin vilkas, aktiivinen ja kekseliäs.
Välillä myös mietyttää, että missä menee raja yliaktiivisuuden ja normaalin aktiivisuuden välillä...

Tässä joitankin virtan pylväitä:
Käveli tuetta: 9 kk
Ensimmäiset kunnon sanat: 9,5 kk
Tottelee yksin kertaisia pyyntöjä (tuo auto, anna pallo yms.) 10 kk
Kiipeili mataliin paikkoihin (sohva, sänky) : 10 kk
Rakentelee palikoilla itsenäisesti: 11 kk
Hyppi tasajalkaa( jalat kokonaan ilmaan), juoksi: 1 v.
Kiipeilee tikapuita, kirjahyllyjä, puun oksia pitkin: 1 v 3 kk
Tekee pieniä palapelejä, kuuntelee satukirjoja: 1 v 3 kk
Yksin kertaisia sanojen yhdistelyjä (kaaso(katso) mummu,voi ei,ei ota,haluaa puuroa yms.1 v 4kk

Aina tykkää leikkiä ja seurata vanhempia lapsia ja jotenkin tuntuu että hän kokee olevansa vanhempi kuin ikäisensä...
Välillä tuntuu kummalta seurata tuota lapsen kehitystä ja sitä kuinka ns. pikkuvanha hän on vai onko tälläinen kehitystahti normaalia?
Miten tukea aikaisin kehittyvän lapsen kehitystä ilman tuputusta yms. Haluaisin kuitenkin ehdottomasti että lapsi on lapsi ja saa olla sitä niin kauan kuin haluaa, mutta haluan ehkäistä turhautumista. Vinkkejä?

 

[Äityliiini]

Meillä näyttää olevan suhteelisen aikasin kehittyvä taapero talossa. On aina ollut liikunnallisesti ja muutenkin nopeaa tahtia kehittyvä ja nyt olen ruvennut miettimään, että miten parhaiten tukisin hänen kehitystään ja kasvua? On aina ollut nopea oppimaan uusia juttuja. Vastapainoksi on myös erittäin omatahtoinen ja tempperamenttinen lapsi, tietää mitä haluaa ja jos ei halua niin se kyllä näkyy ja kuuluu. Myös hyvin vilkas, aktiivinen ja kekseliäs.
Välillä myös mietyttää, että missä menee raja yliaktiivisuuden ja normaalin aktiivisuuden välillä...

Tässä joitankin virtan pylväitä:
Käveli tuetta: 9 kk
Ensimmäiset kunnon sanat: 9,5 kk
Tottelee yksin kertaisia pyyntöjä (tuo auto, anna pallo yms.) 10 kk
Kiipeili mataliin paikkoihin (sohva, sänky) : 10 kk
Rakentelee palikoilla itsenäisesti: 11 kk
Hyppi tasajalkaa( jalat kokonaan ilmaan), juoksi: 1 v.
Kiipeilee tikapuita, kirjahyllyjä, puun oksia pitkin: 1 v 3 kk
Tekee pieniä palapelejä, kuuntelee satukirjoja: 1 v 3 kk
Yksin kertaisia sanojen yhdistelyjä (kaaso(katso) mummu,voi ei,ei ota,haluaa puuroa yms.1 v 4kk

Aina tykkää leikkiä ja seurata vanhempia lapsia ja jotenkin tuntuu että hän kokee olevansa vanhempi kuin ikäisensä...
Välillä tuntuu kummalta seurata tuota lapsen kehitystä ja sitä kuinka ns. pikkuvanha hän on vai onko tälläinen kehitystahti normaalia?
Miten tukea aikaisin kehittyvän lapsen kehitystä ilman tuputusta yms. Haluaisin kuitenkin ehdottomasti että lapsi on lapsi ja saa olla sitä niin kauan kuin haluaa, mutta haluan ehkäistä turhautumista. Vinkkejä?

Äiti ei ole yhtä fiksu kun kirjoitusvirheitä on miljoona :-D Anteeksi, kirjoitin nopeasti.

 

[Glenn]

Annat puuhastella lapsen niinku se haluaa.

 

[Hankalakinkai]

No annat vaan tarpeeksi virikkeitä lapselle niin homma on selvä. Laittamasi lista kulkee aika samalla kaavalla kuin meidän lapset on menneet enkä mä ole kokenut tarvetta erityisesti tukea kehitystä muutoin kuin antamalla heille sopivaa virikettä. Eli jos tykkää palapeleistä niin tekee niitä hänen kanssa, lukee paljon jne.

 

["vieras"]

Viepä Mensan testeihin se ihmelapsesi. Muista aina korostaa lapselle itselleen sekä kaikille muillekin oman lapsesi erityislaatuisuutta. Muiden lapset yleensäkin on ärsyttäviä räkänokkia, vaan entäs se oma erityislahjakas ihmepiltti.

 

[Hmm...]

Taaperoiden kohdalla kyse ei ole lahjakkuudesta, vaan ihan vain kehityksen eroista. Minä kehityin pienenä tuohon malliin, ja ihan tavallinen tallaaja minusta tuli. Tärkeintä on, että lapsi on arvokas omana itsenään eikä suorituksista tehdä liian suurta numeroa.

 

[kln]

Tiedän aika monta varhaista kehittyjää ja heistä ei ole edes lukioon ollut. Kehitystahti ei kerro vielä mitään. Sitäpaitsi liikunnallinen puoli ei kerro yhtikäs mitään älystä. Lapsi ei opi edes kävelemään vaan KYPSYY KÄVELEMÄÄN eli opettelemalla ei hirveästi voi aikaistaa. Se nyt vaan menee kuten menee.

Moni vasta 3 v. puhumaan oppinut menee jopa lääkikseen ja voi liittyä mensaan.

 

["noo"]

Minä en taas nähny tuossa listassa mitään kovin erikoisen aikasten tehtyjä juttuja.

 

[Glenn]

Moni vasta 3 v. puhumaan oppinut menee jopa lääkikseen ja voi liittyä mensaan.

Jee!!!

Meidän pojalla on siis vielä "toivoa":saint:

T: Reilu 3vuotiaana vasta enemmän puhumaan alkaneen pojan äiti

 

["joo"]

[QUOTE="noo";26275916]Minä en taas nähny tuossa listassa mitään kovin erikoisen aikasten tehtyjä juttuja.[/QUOTE]

tasajalan hyppelyä oli ilmeisesti aika aikasin mutta muuten kai normi kehitystä? Meidän likka on suurinpiirtein tuohon tahtiin kehittynyt. Kova on edelleen puuhailemaan ja kaipaa seuraa ja virikkeitä. Mutta eikös toi ole lapsessa ihan normaalia? Meillä likka myös hyppi tasajalkaa 2v neuvolassa (mutta en tiedä koska on oppinut, kun en ollut pannut merkille) ja terkkari sanoi, että sitä kysytään vasta 3v neuvolassa. Onhan se mukavaa, että lapsi kehittyy nopsakasti mutta en ole kyllä koskaan mitenkään erityisen lahjakkaana pitänyt.

 

["Hehe"]

Selkeä indigolapsi