Muistattehan ainakin aina välillä olla onnellisia niistä ehkä vähän tylsistäkin, tavallisista vanhemmistanne?

Tuli vaan mieleen..

Olkaa ylpeitä ja muistakaa että "ihan tavalliset vanhemmat" ovat oikeasti harvinaisuus tässä yhteiskunnassa.

 

Kyllä mä olen Mulla on tylsääkin tylsemmät, tuikitavalliset vanhemmat, joita rakastan suunnattomasti ja jotka ovat suuri rikkaus sekä minulle että lapsilleni :heart: Tietysti ongelmia on meilläkin ollut, ja lapsuudessa on sattunut juttuja, jotka olis voinut jäädä tapahtumatta, mutta nyt on sellaiset eläköitymässä oleva/eläkkeellä oleva mummi ja vaari jotka on edelleen keskenään naimisissa ja hoitelee lapsenlapsiaan minkä kerkiää

 

Kiitti, koitan muistaa. Vaikka ai että ne ärsyttää välillä (ihan kuin olisin Lilii 15v. )

 

Kiitti, koitan muistaa. Vaikka ai että ne ärsyttää välillä (ihan kuin olisin Lilii 15v. )

 

Kiitti, koitan muistaa. Vaikka ai että ne ärsyttää välillä (ihan kuin olisin Lilii 15v. )

Mun isäni juuri vähän aikaa sitten vaati etten leikkaa leipää veitsellä kun se on niin terävä Sydämellisesti vakuutin hänelle, että osaan kyllä, mulla on kuitenkin jo 15 vuoden ajan ollut ihan omiakin veitsiä omassakin kodissani :xmas:

 

Mun isäni juuri vähän aikaa sitten vaati etten leikkaa leipää veitsellä kun se on niin terävä Sydämellisesti vakuutin hänelle, että osaan kyllä, mulla on kuitenkin jo 15 vuoden ajan ollut ihan omiakin veitsiä omassakin kodissani :xmas:

Ahhaa-haa!

Vai on sinulla omia veitsiä.
Vai on sinulla oma koti jossain!
Tyttöseni.
*huokauksia*

 

Mun isäni juuri vähän aikaa sitten vaati etten leikkaa leipää veitsellä kun se on niin terävä Sydämellisesti vakuutin hänelle, että osaan kyllä, mulla on kuitenkin jo 15 vuoden ajan ollut ihan omiakin veitsiä omassakin kodissani :xmas:

Mutta joo, asiaa puhut Kerpele. Taidanpa soittaakin omalle tylsäntavalliselle mutta :heart: rakkaalle :heart: isälleni nyt heti ja kysyä, mitä kuuluu.

 

Mun isäni juuri vähän aikaa sitten vaati etten leikkaa leipää veitsellä kun se on niin terävä Sydämellisesti vakuutin hänelle, että osaan kyllä, mulla on kuitenkin jo 15 vuoden ajan ollut ihan omiakin veitsiä omassakin kodissani :xmas:

ihana

 

Aina . Mun tylsät ja tavalliset vanhempani ovat antaneet mulle ja siskoilleni hyvän lapsuuden, tukeneet läpi nuoruuden törttöilyt ja meistä kaikista on kasvanut täyspäisiä, aikuisia ihmisiä. Mä olen onnellinen omista vanhemmistani ja rakastan heitä. Myös mun lapseni rakastavat mummoa ja pappaa.

Välimatkaa meillä on parituhatta kilometriä, mutta pari kertaa viikossa soittelen kuulumisia. Kesällä taas nähdään

 

En ole onnellinen, ei mulla ollut tavallisia vanhempia. Olin kyllä kateellinen kaikille lapsille joilla oli. Näin aikuisena asian on oppinut ohittamaan, lapsena se oli kova pala kun piti elää lastenkodissa eikä äiti edes tullut katsomaan, joulunakaan.

 

Muistan kyllä joka päivä miten onnellinen olen vanhemmistani <3 Vaikka nekään ei täydellisiä ole olleet mutta parhaita mun mielestä silti.

 

Mun isäni juuri vähän aikaa sitten vaati etten leikkaa leipää veitsellä kun se on niin terävä Sydämellisesti vakuutin hänelle, että osaan kyllä, mulla on kuitenkin jo 15 vuoden ajan ollut ihan omiakin veitsiä omassakin kodissani :xmas:

:heart:

 

Minkälaisia on tylsät vanhemmat, entäs ei tylsät?

 

[QUOTE="vieras";26192340]Minkälaisia on tylsät vanhemmat, entäs ei tylsät?[/QUOTE]

No ei tarvitse olla tylsät vanhemmat, mutta mulle tuli lähinnä mieleen ne vanhemmat jotka eivät ole niitä "paskavanhempia". Tiiätkö puhun niistä vanhemmista jotka ovat niitä kivoja/hyviä vanhempia..

Muotoilin ehkä huonosti. Ideana vaan se että muistetaan ettei unohdeta mikä rikkaus se on kun vanhemmat ovat niitä hyviksiä

 

Minäkin jäin miettimään, että millaiset ovat tavalliset vanhemmat ja että mahtaakohan minulla olla sellaiset...?

 

Ahhaa-haa!

Vai on sinulla omia veitsiä.
Vai on sinulla oma koti jossain!
Tyttöseni.
*huokauksia*

Just näin.

 

Minäkin jäin miettimään, että millaiset ovat tavalliset vanhemmat ja että mahtaakohan minulla olla sellaiset...?

Nokun en tiiä miten olisin asian muotoillut...

Onneksi tässä edes muutama hogasi idean

 

Minäkin jäin miettimään, että millaiset ovat tavalliset vanhemmat ja että mahtaakohan minulla olla sellaiset...?

Noo... minä pidän omiani sellaisina. Ihan tavallisia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan alkoholisoituneet, käyttäneet lääkkeitä.. ovat aina huolehtineet meistä lapsista ja nyt aikuisenakin auttavat, ovat elämässä mukana ja osallistuvat lastenlastensa elämään. Meillä oli kotona aina ruokaa pöytään, lasten menemisistä huolehdittiin ja muutenkin he olivat... niin, vanhempia. Ihan tavallisia, läsnäolevia vanhempia.

 

Kyllä muistan!

 

Mun vanhemmat eivät ole kyllä monellakaan mittapuulla tavallisia eikä kyllä tylsiäkään, mutta olen silti (ja ehkä jopa sen takia) erittäin ylpeä ja onnellinen siitä että sain syntyä juuri heidän lapsekseen.
Ja että mun lapseni sai syntyä juuri heidän lapsenlapsekseen. :heart:

 

Noo... minä pidän omiani sellaisina. Ihan tavallisia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan alkoholisoituneet, käyttäneet lääkkeitä.. ovat aina huolehtineet meistä lapsista ja nyt aikuisenakin auttavat, ovat elämässä mukana ja osallistuvat lastenlastensa elämään. Meillä oli kotona aina ruokaa pöytään, lasten menemisistä huolehdittiin ja muutenkin he olivat... niin, vanhempia. Ihan tavallisia, läsnäolevia vanhempia.

Juuri näin. Munkin vanhemmat on tavalliet vanhemmat. Ei täydeliset, mutta tavallisia ihmisiä ja yrittäneet oarhaansa mukaan luovia työelämän, vanhemmuuden ja muiden touhujensa välillä sekä vieläkin jaksavat välitää lapsistaan ja lapsenlapsistaan.

 

Onko tavallisuus jotain mitä pitää tavoitella?
Vai ajatko takaa tavallisuudella päihdeongelmatonta, väkivallatonta jne?

Tylsät vanhemmat tuskin on elämän rikkaus, mutta ei päihdeongelmaiset, suht hyvällä mielenterveydellä varustetut ja mielikuvitukselliset vanhemmat tas ovat rikkaus.

 

Kyllä olen siitä ollut kiitollinen. Lapsena en sitä tajunnut, mutta sen jälkeen maailma näytti ettei kaikilla lapsilla ole hyvä olla kotonaan niin sen on jotenkin ymmärtänyt. Minulla on vielä vanhempien lisäksi ollut onni kasvaa iso-vanhempien rakastamana eli olen mielestäni saanut tupla-onnellisen lapsuuden.

 

Minä olen juuri sellainen tylsä vanhempi, omat vanhempani taas eivät olleet.

He suutelivat mieluummin pullojaan, kantoivat mieluummin sylissään alkonkasseja, tuhlasivat mieluummin rahaa viinaan kuin omiin lapsiinsa, joivat että unohtaisivat omat lapsensa, kunnes viimein unohtivat että miksi joivat.

Minä olen mieluummin sellainen tylsä vanhempi. Minä mieluummin lupaan sanattomasti lapsilleni turvallisen kodin, kuin antaisin äänekkään lupauksen portsarille: "nähdään".

 

Mun isäni juuri vähän aikaa sitten vaati etten leikkaa leipää veitsellä kun se on niin terävä Sydämellisesti vakuutin hänelle, että osaan kyllä, mulla on kuitenkin jo 15 vuoden ajan ollut ihan omiakin veitsiä omassakin kodissani :xmas: