Masennusoireet? Mitä teillä on ollut?

[kumpis]

Mietin tässä vaan, että missä menee masennuksen/uupumuksen/voimakkaan stressin rajat. Missä vaiheessa olisi aika kääntyä lääkärin puoleen..?

Listatkaas teidän masennusoireitanne! Kiitos

 

["nuka"]

unettomuus

 

[dipt]

Minulla todella voimakas stressi oireili paniikkikohtauksina, epätodellisena olona ja epätoivoisena ahdistuksena. Nämä alkoivat haitata arkea sen verran, että otin paikalliseen mielenterveystoimistoon yhteyttä ja aloitin terapian. Mielikuvaharjoitteista on ollut hyötyä kun tuntuu että kaikki kaatuu niskaan ja ahdistaa ilman syytä.

Mutta sanoisin, että jos oireet haittaavat niin ota yhteyttä lääkäriin.

 

[kumpis]

[QUOTE="nuka";26142214]unettomuus[/QUOTE]

Sitä mulla taas ei ole - päinvastoin. Nukkuisin aina vaan. Mutta jos satun yöllä heräämään, alkaa asiat pyörimään ja huolettamaan päässä.

 

[epäilen masennusta]

liika unisuus, väsymys

ärtymys, huonotuulisuus

helposti loukkaantuminen

saamattomuus, motivaation puute

itsetunnon laskeminen, arvottomuuden tunne

 

[Täällä]

Asioiden pyörittäminen päässä pitkin päivää, mieliala vaihtelee. Mulla ei ole vielä todettu masennusta mutta käyn psykologilla joka epäilee sitä.

 

[jkhkjh]

Unettomuus, ärtyisyys, väsymys, kaikki tekeminen tuntuu raskaalta vaikka ennen tykkäsinkin niistä. Uppoudun omiin ajatuksiin ja säikähdän kovin helposti. Ylihuolehtivuus lapsista ja erikoisia pelkoja heidän puolestaan. Tosi useasti ajattelen, että mies veis lapset pihalle ja saisin olla vaan rauhassa..
Nämä, kun kerroin neuvolassa sain ajan psykologille ja lääkityksen synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

 

[kumpis]

Minulla todella voimakas stressi oireili paniikkikohtauksina, epätodellisena olona ja epätoivoisena ahdistuksena. Nämä alkoivat haitata arkea sen verran, että otin paikalliseen mielenterveystoimistoon yhteyttä ja aloitin terapian. Mielikuvaharjoitteista on ollut hyötyä kun tuntuu että kaikki kaatuu niskaan ja ahdistaa ilman syytä.

Mutta sanoisin, että jos oireet haittaavat niin ota yhteyttä lääkäriin.

Kuulostaa aika tutulta. Olen monestakin syystä todella stressaantunut, koen että ne asiat ahdistavat minua ja maailma tuntuu epätodelliseltakin välillä.
Ehkäpä olisi oikeasti itselläkin hyvä ottaa yhteyttä jonnekin ennenkä muuttuu pahemmaksi..

 

[masentunut99]

Mulla alkoi väsymyksenä, unettomuutena ja uupumuksena. en mennyt ajoissa hoitoon ja kerkesi pahentua akuutiksi psykoosiksi. Mars lääkäriin mahdollisimman ajoissa, annat lääkärin arvioida oletko masentunut.

 

[kumpis]

liika unisuus, väsymys

ärtymys, huonotuulisuus

helposti loukkaantuminen

saamattomuus, motivaation puute

itsetunnon laskeminen, arvottomuuden tunne

Kaikki aika tuttuja oireita. Mutta silti saan asioita aikaan, jaksan ulkoilla, käydä kaupoilla ja tavata ihmisiä. Mut olo ei tunnu siltä kuten ennen. Elämä tuntuu välillä jotenkin turhalta, tai miten sen sanois, tulee ajatuksia ettei tässä ole mitään järkeä vaikka tiedän ettei niin ole.. Ehkäpä tämä jonkin sortin masennusta on?

 

[dipt]

Kaikki aika tuttuja oireita. Mutta silti saan asioita aikaan, jaksan ulkoilla, käydä kaupoilla ja tavata ihmisiä. Mut olo ei tunnu siltä kuten ennen. Elämä tuntuu välillä jotenkin turhalta, tai miten sen sanois, tulee ajatuksia ettei tässä ole mitään järkeä vaikka tiedän ettei niin ole.. Ehkäpä tämä jonkin sortin masennusta on?

Minullakin on ollut tuota tarkoituksettomuuden tunnetta, ja voin kokemuksesta sanoa että se on ahdistavaa. Olen myös ajoittain todella turhautunut asian takia, mutta eteenpäin mennään kun ei muuta voi

Kyllähän tuo jonkin sortin masennuksenlta kuulostaa, ja hyvä että tunnistat sen itsekin, sillä paraneminen lähtee siitä. Ota yhteyttä lääkäriin tai paikkakutasi mielenterveystoimistoon, he ohjaavat sinut todennäköisesti psykologille ruotimaan tilannetta.

Varsinkin ulkoilua kannattaa jatkaa sitkeästi, sillä päivittäinen reippailu ulkona vastaa joidenkin masennuslääkkeiden tehoa. Myös säännöllinen päivärytmi, riittävä uni ja monipuolinen ruoka ovat asioita joista kannattaa pitää huolta. Eikä elämän pienistä (suurista puhumattakaan) kannata kieltäytyä, vaan ennemminkin hakea iloa arkeen sieltä mistä kukin sitä saa

 

[kumpis]

Minullakin on ollut tuota tarkoituksettomuuden tunnetta, ja voin kokemuksesta sanoa että se on ahdistavaa. Olen myös ajoittain todella turhautunut asian takia, mutta eteenpäin mennään kun ei muuta voi

Kyllähän tuo jonkin sortin masennuksenlta kuulostaa, ja hyvä että tunnistat sen itsekin, sillä paraneminen lähtee siitä. Ota yhteyttä lääkäriin tai paikkakutasi mielenterveystoimistoon, he ohjaavat sinut todennäköisesti psykologille ruotimaan tilannetta.

Varsinkin ulkoilua kannattaa jatkaa sitkeästi, sillä päivittäinen reippailu ulkona vastaa joidenkin masennuslääkkeiden tehoa. Myös säännöllinen päivärytmi, riittävä uni ja monipuolinen ruoka ovat asioita joista kannattaa pitää huolta. Eikä elämän pienistä (suurista puhumattakaan) kannata kieltäytyä, vaan ennemminkin hakea iloa arkeen sieltä mistä kukin sitä saa

Kiitos paljon vastauksesta!
On kova paikka myöntää itselleen, että ehkä onkin masentunut. Stressaava elämäntilanne on jatkunut pitkään ja ehkä se on osittain puhkaissut tämän olon. Mutta kannustuksienne myötä uskallan ottaa yhteyttä lääkäriin ja kertoa tilaanteestani! Jospa se kaikki tästä, kun ei onneksi vielä tämän pahemmaksi ole mennyt