[QUOTE="shihtzu";26095170]Voin sanoa, että ei ole kauhean kiva lukea noita kommentteja, joissa sanotaan, että pidän outona sellaisia jotka lapsiaan nukuttavat, se kun ei ole välttämättä vanhemmasta kiinni se asia. Meillä esikoinen on aina pitänyt nukuttaa ja vielä 3,5-vuotiaanakin on todella herkkä nukkuja, herää herkästi, jos ketään ei ole vierellä ja sitten alkaa paniikinomainen huuto, joka ei meinaa millään loppua, vaikka luokse menenkin.
Esikoisella on aina ollut ton nukkumisen kanssa ongelmia, ihan pienestä vauvasta lähtien ja siis nimenomaan yöllä nukkumisen, päiväunien kanssa ei ongelmaa. Sitä kun sai pienen vauvan omaan sänkyynsä illalla nukahtamaan ja meinasi itse lähteä takaisin alalkertaan, vaikka katsomaan telkkaria, niin eihän se käynyt, ei tarvinnut kuin lattian kerran narahtaa, niin vauva heräsi huutamaan. Voitte kuvitella, että minä inhosin iltoja, kun piti käydä nukkumaan. Ja voitte kuvitella, miltä näytti, kun vauva nukahti ja äiti miettii päänsä puhki miten pääsee huoneesta pois, ilman että lattia narahtaa, sieltä on kontattu ja varpaillaan kävelty ja joskus harvoin kertoina se onnistuikin.
[/QUOTE]
Meillä on ihan sama juttu!

Herää tosi herkästi ja huoneesta on vaikea päästä pois ilman että lattia narahtaa, ovi pitää jotain ääntä, omat nivelet naksahtelee tai jotain muuta.
Ja vähän oudoksun niitä kommentteja, että osa vanhemmista ottaa tavallaan itselleen sen kunnian jos omat lapset voi vaan jättää sänkyyn yksin nukahtamaan. Minun lapsi vaati sitä vierellä oloa jo ihan vauvana (nukahti pari ekaa kuukautta yksin, sen jälkeen ei). Jos lapsi ei nukahda yksin niin pakkohan se on nukuttaa niin että on vieressä?