Toggle sidebar

Auttavatko vanhempanne teitä taloudellisesti?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ??
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
?

??

Vieras
Sinun tai puolison? Olen nyt viimeaikoina useammalta kuullut, miten on saatu jopa kymmenen tuhannen euron kakkosauto ja toinen tuttu sai muutaman tonnin työauton. On maksettu kylppäriremonttia, kodin pieniä ja isompia hankintoja, lasten toppahaalareita... Maksettu ristiäiset, aikuisen lapsen talvikengät jne.. Jopa lomamatkoja.

Meillä minun vanhemmat eivät avusta ollenkaan. Miehen vanhemmat silloin tällöin. Appiukko poimii esim. meillekkin marjoja pakkaseen, anoppi halusi maksaa tiskikoneen "tuparilahjaksi", saatiin 150e kun lapsi syntyi jne. Mutta ei nyt sentään jatkuvasti. Toivottavasti ne, joita paljon autetaan, osaavat sitä arvostaa. Meillä esim. mä olen täysin jumissa arkisin kotona, kun ei ole kakkosautoa, mutta ei sitä meille kukaan osta, ellemme me itse ja näin sen kuuluu ollakkin. Jos oikeasti pakottava tarve olisi, niin sitten se ostettais vaikka lainalla.
 
Ei ole koskaan avustanut rahallisesti enkä ole sellaista odottanutkaan. Itse avustan opiskeluajan lastani niin kauan kuin yksin asuu. Ammatissa oleva / tai parisuhteessa elävä pitäisi olla aikuinen ja pääsääntöisesti pärjätä omillaan. Poikkeus- tai kriisiolosuhteet voisivat olla syy muuttaa ajatusta. Lapsenlapsille voisin ostaa lahjaksi vaunut tai viedä matkalle tms. ja auttaa hoitojärjestelyissä sopivasti.
 
Mun vanhemmat tyrkyttävät rahaa useinkin. En tosin heiltä pyytäisi/ottaisi vastaan rahaa jos ei olisi ihan viimeinen pakko. Mulla on muutenkin maailman paras perhe, eivät tarjoa vain rahaa vaan myös jotakin paljon arvokkaampaa. :)
 
Mun vanhemmat pääsääntöisesti ei, joskus haluavat auttaa jossain pienessä. Esim. lapsen ristiäisistä halusivat maksaa osan. Ja kyllähän ne lapsenlapsilleen haluavat aina silloin tällöin jotain ostaa, harrastusvälinettä tms. Etenkin nyt kun ovat edenneet parempipalkkaisiin töihin..

Miehen vanhemmat ja isovanhemmat ja muukin suku auttaakin sitten niin että on ollut totuttelemista. Ollaan saatu mm. uusi pesukone, upeat lastenvaunut, ovat maksaneet osan vakuutuksista jne. Juhlapäivinä usein tulee rahaa kortin mukana.

Me pystyttäis kyllä miehen kanssa kaikki maksamaan itsekin, mutta kun toiset välttämättä haluavat auttaa niin olen sitten pähkäillyt että miksi eivät saisi auttaa. Luultavasti meistä miehen kanssa tulee samanlaisia, sitten kun ei enään itsellä ole kolmea kakaraa elätettävänä ja lainat maksettua niin miksipä sitä ei voisi auttaa lapsiaan ja lapsenlapsiaan myös rahallisesti. Sitä voi pitää vaikka ennakkoperintönä :D Ei se silti tarkoita ettäkö avun kohde olisi itse rahaton tai kyvytön hoitamaan asioita. Itse ainakin olen käynyt jo 15-vuotiaana töissä ja pääsääntöisesti olemme aina itsemme elättäneet.
 
Mun vanhemmat ostavat lapsille vaatteita, leluja, ja esim. polkupyörät.

Mutta en osaa pitää sitä taloudellisena auttamisena. Se on lahjojen ostamista.

Laskujamme eivät maksa, eivätkä anna meille rahaa.

Miehen äiti asuu tuhansien kilometrien päässä, hän ei auta meitä taloudellisesti, emmekä me häntä vaikka varmasti pitäisi.
 
Eivät avusta. Me avustamme heitä. Eikö sen niin kuuluisi mennäkin... Tämä nykyajan malli, että aikuisia lapsia paapotaan, on se mikä vie pohjan työnteolta.

Isovanhemmat ostavat lapsille joskus lahjoiksi vaatteita.

Tiedän kyllä monia perheitä, jossa vanhemmat kustantavat lapsilleen ajokortit ja autot, opiskelut ja vuokrakämpät. Meillä lapset saavat itse "tienata" kotitöillä puhelinlaskurahansakin ja heti pääsevät kesätöihin kun ikää riittää. Jopa oikein odottavat sitä =)
 
MIehen vanhemmat auttoivat meitä taloudellisesti, ollessaan vielä elossa/täysissä ruumiin ja sielun voimissa.
Omat vanhempani tuntuvat olevan jatkuvasti talousvaikeuksissa.
 
Minun vanhemmat auttavat melko paljon rahallisesti,jota arvostan kyllä kovasti. Ovat ostaneet meille mm. uuden auton,jota maksellaan kyllä pikkuhiljaa takaisin. Vanhempieni apu on mahdollistanut sen,että olen pystynyt hoitamaan lasta kotona kodinhoidontuella kituuttamatta.
 
Kyllä auttavat ostavat lasten haalarit jne..Ei oo pyydetty mutta haluavat ja omat isovanhempani antavat ihan suoraa rahaa aika useasti ja hyvin kiitollinen olen siitä muuten ei olisi ollut mitään mahdollisuutta olla kotihoidon tuella hetkeäkään.
 
Meillä ei ole lapsia, joten vähän outona pitäisin jos he meitä 3-kymppisiä mitenkään virallisesti avustaisivat. Mutta esim. synttärinä äiti saattaa laittaa rahaa tyyliin "osta joku kiva kevättakki". Ja miehen isältä sain viime vuonna synttärilahjaksi rahaa pyörään. Vähän nolo olo on noista rahoista välillä, mutta toisaalta ennemmin noin kuin jotain turhaa sälää. Muutamissa kympeissä kuitenkin liikutaan.

Marjoja, kalaa ja lihaa saadaan kyllä, mutta toisaalta autellaan sitten itse tietokonehommissa ja muussa mikä ei heiltä niin luonnistu.
 
Auttavat.

Olen ainoa lapsi, vaikkakin jo pian itsekin perheellinen. Rahaa ei ole meidän perheessä ikinä liiaksi olllut omien opiskelujen, miehen pitkäaikaisen lomautuksen ja sairastelun takia. Omat vanhempani (erityisesti äiti) ovat auttaneet vuosien varrella paljon, vaikka ei edes ole pyydetty. Todella kiitollisena ollaan aina apu otettu vastaan.
Vanhempani asuvat kauempana, eivätkä voi aktiivisesti olla arkielämässä mukana. Äiti mielellään auttaa rahallisesti jos ei muuten pysty, ja sanookin aina että rahahuolet ovat viimeinen asia jonka takia tarvitsee muutenkin jo vaikeaa elämää kuormittaa. Että mihin muuhunkaan hän rahansa mielummin käyttäisi kuin perheeseensä.

Ja ei, vanhempani eivät ole rikkaita. Ovat vain erittäin vähään tyytyväisiä, eivätkä ikinä ole joutuneet omasta elämästään, laskujen maksusta tai matkoista tinkimään meidän avittamisien takia. Ei meillä mitään ylimääräistä ikinä ollut, enkä mitään kaivannutkaan.

Miehen vanhemmat taas eivät pysty lainkaan rahallisesti auttamaan (ei olla koskaan pyydettykään), mutta käymme siellä useammin koska asuvat lähempänä. Siellä sitten taas aina kyllä ruokitaan meidät, kudotaan sukkia, jne. ja varmasti tulevaisuudessa lastenhoitoapuakin löytyy.

Meillä on ihanat vanhemmat, ilman heitä en tiedä missä oltaisiin.
 
  • Tykkää
Reactions: Mummeliisa ja Minuli
Miehen vanhemmat auttavat aikalailla: kaupassa ovat meille käyneet jos on ollut tiukkaa (jotai 2krt) ja on ostanut telkan ja läppärin joita maksetaan heille takas kun pystytään. Lisäksi sellasilta sukulaisilta joita ei usein näe, tulee yleensä se 50 tai 20 e "vaipparahaa". Kiitollisia ollaan ja tottakai sitten aikanaan maksan omille lapsille ja lapsenlapsille kaikkea.
 
Minulla tulee näistä kyselyistä aina mieleen vastakysely: Autatteko vanhempianne taloudellisesti?
Minun vanhempani auttoivat molempien vanhempia... ja itse autan yhä ensimmäisen mieheni vanhempia.

Tilanteita niin monenlaisia ja kussakin onnellista jos rakkaudellisuus vallitsee.
Hitonko väliä vaikka naapurin Maija (joka polttanut sillat takanaan) kadehtisi sitä, jos joku toinen (siltoja vaaliva) saa jostain avustusta?

:)
 
  • Tykkää
Reactions: Mesore ja Micosa
Vanhempani auttavat tai no itselläni riittäisi raha kyllä elämiseen itsekin, joten en käytä sanaa auttaminen, vaan antavat aika paljon kaikkea.

Silloin kun asuin miehen kanssa yhdessä. Ostivat kaikkea lapselle ja ollessani äitiyslomalla ja hoitovapaalla antoivat laskurahaa ja itselleni kaikkea hemmottelujuttuja kauneushoitolaan ja muualle ja lomamatkoja.
Avustivat autossa jne.

Nyt kun olen eronnut, ovat lisänneet avustamistaan. Saan ihan mukavaa palkkaa, mutta silti haluavat ostaa minulle kaikkea ja tähän asuntoomme auttoivat huonekaluostoksissa. lapselle ostavat vaatetta ja kaikkea tarpeellista.

Vanhempani ovat eläkkeellä ja sanovat aina, että heillä on sen verran rahaa, että pärjäävät mukavasti.
Haluavat nyt kun olen nuori ja lapsi on pieni antaa rahojaan minulle, koska ainoana lapsena tulen heidät perimään, mutta heistä on parempi antaa silloin kuin tarvitsee, eikä niin, että perintönä tulee rahaa sitten kun sitä ei enää tarvitse.

Itse aion oman lapseni kanssa tehdä saman. Opiskeluajan ja koko nuoruuden ja aina kun tarvii niin autan. Ei ole kivaa itse istua rahakasan päällä ja katsoa kun oma rakas lapsi kitkuttaa vähällä rahalla.
 
Ei, enkä haluaisi elääkään toisten rahoilla.
Eräs tuttavaperhe elää TÄYSIN vanhempiensa siivellä (sossun tms. tukien lisäksi).
Halveksin todella tuollaisia loisia, jotka eivät viitsi nähdä mitään vaivaa rahansa eteen, vaan otetaan kaikki ilmaiseksi.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa