Haistakee pee senkin imetysintoilijat! Tää loppuu ny tähän

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Miukumauku"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vierastaja";25914237]Älä koskaan sano ei koskaan... Laitoin taannoin toiseen imetysketjuun ajatuksenjyväsen tulevaisuudesta. Ylen Kemikaalikuorma -dokumentissa tutkija kertoi, kuinka haitallisten aineiden määrä ihmisissä kasvaa, ja siirtyy imettävästä äidistä vauvaan. Äidin veren pitoisuudet pienenevät imetyksen myötä. Käykö siis jossain vaiheessa niin, että imettämisen hyödyt vauvalle jäävät pienemmiksi kuin haitat? Voisiko teollinen tuote olla tulevaisuudessa se puhtaampi vaihtoehto?

Imetän, ja mietin, kuinka paljon haitallisia aineita mahdankaan lapseeni siirtää. Pelottavaa ja surullista, jos liikaa asiaa jää pohtimaan.[/QUOTE]

No mutta meinaatko että lehmiin ei siirry ympäristön saasteet? Lehmänmaidossakin on ympäristömyrkkyjä. Esim. lehmät syö heinää, jota lannoitetaan ties millä myrkyillä (joista osa on mm. lisääntymisterveyttä häiritseviä).
 
AAMEN!

Mä en ymmärrä näitä imetysfanaatikkoja. Pidän kyllä imetystä hyvänä asiana ja se joka siihen kykenee saa olla tyytyväinen, mutta ei kenelläkään ole oikeutta dissata toisten päätöksiä.

Mulla ainakin imetys oli yhtä helvettiä. Verta roiskui ja tissit mustelmilla, vaikka oli rintakumi. Traumat jäi muistoksi. Se loppui sitten siihen se imetys!

Tyttö on nyt vuoden eikä kertaakaan ole ollut kuumetta tms. Nuha vain kaksi kertaa ja sekin vain lyhyen aikaa. Liekö saanut hyvät geenit, mutta imetyksen piikkiin ei ainakaan voi laittaa!
 
[QUOTE="jjjj";25914258]No mutta meinaatko että lehmiin ei siirry ympäristön saasteet? Lehmänmaidossakin on ympäristömyrkkyjä. Esim. lehmät syö heinää, jota lannoitetaan ties millä myrkyillä (joista osa on mm. lisääntymisterveyttä häiritseviä).[/QUOTE]

Ihminen on ravintoketjussa korkeammalla kuin lehmä eli meihin kertyy myrkkyjä enemmän. Esim. moni ihminen juo lehmänmaitoa, mutta sen lisäksi paljon muuta "jalostuneempaa" kuten kalaa ja lihaa. Itämeren kalaahan tulisi välttää jo nyt raskausaikana jne. Ja ihminen kerää elinympäristöstänsä haitallisia aineita muutenkin lehmää herkemmin esim. muovituotteista. Lehmä elää yhä hiukan luonnollisemmin.

En siis väittänyt, että korvike olis puhdasta, vaan voisiko se tulevaisuudessa olla se vähemmän myrkyllinen vaihtoehto? En usko, että mistään korvikkeesta saataisiin kaikkia haitallisia aineita poistettua, mutta on siihen ainakin teoreettiset mahdollisuudet tuotteenkäsittelyssä.
 
Mainitsemistasi imetyksen miinuksista ei niin puhuta, koska ne kuuluvat asiaan. Plus kaikki ne muut, joita et mainitse, kipu, pureva ja väärällä otteella imevä lapsi, omat mahdolliset angstit. Jne. Ne ongelmat pitäisi jaksaa yrittää sietää ja järjestää elämä sen mukaan edes ne alkuviikot ja kuukaudet. Ei ehkä niinkään siksi, että imetys olisi hengentärkeä asia itsessään, vaan siksi, että imetyksestä selviäminen on erinomaista valmennusta äitiyden koitoksiin jatkossa. Pitää pystyä ylittämään se mukavuusalue moneen kertaan, ja pitää jaksaa haluta, eikä pitäisi pudota minäminämoodiin muuten kuin hetkittäin. Aika monella sitten homma muuttuu helpommaksi jatkossa, minullakin.

Voihan olla että sinäkin pystyisit jatkamaan asiallisilla ohjeilla. Mutta en ole painostamassa enkä syyttämässä tai kehottamassa edes. Päinvastoin: halusin kertoa, miksi sitä painostamista harrastetaan. Kysymys on kokonaisuudesta. Imetyksestä on tilastollista hyötyä todettu sekä äidin että lapsen ja tulevan aikuisen terveydelle, ja varmaankin osa hyödyistä on vielä havaitsematta. Samaan aikaan imettämättömyys on muotina kulkeva ilmiö, ja moni silloin jättää imettämättä ilman kummoisia syitä. Sen sijaan asiasta syyllistyvät ne kuten sinä, joiden ei tarvitsisi ja joista ei oikeastaan ole puhe. Tämmöisissä asioissa on syytä yhteisön pitää pientä painostusta yllä, koska muuten homma menee muodista niin tehokkaasti, ettei takaisin ole palaamista. Tietotaito katoaa. Etkä varmaankaan haluaisi niin käyvän?

Eli jokaisen on vain tehtävä päätelmänsä omalla kohdallaan ja ymmärrettävä, että ne syyt jotka eivät ole todellisia vaan muodikkaita, eivät ole hyviä syitä. Ne loput voivat sitten olla sitäkin parempia.
Siis kukaan ei ole ikinä osannut tätä näin hyvin! Hyvin kirjotettu!
 
[QUOTE="vierastaja";25914514]Ihminen on ravintoketjussa korkeammalla kuin lehmä eli meihin kertyy myrkkyjä enemmän. Esim. moni ihminen juo lehmänmaitoa, mutta sen lisäksi paljon muuta "jalostuneempaa" kuten kalaa ja lihaa. Itämeren kalaahan tulisi välttää jo nyt raskausaikana jne. Ja ihminen kerää elinympäristöstänsä haitallisia aineita muutenkin lehmää herkemmin esim. muovituotteista. Lehmä elää yhä hiukan luonnollisemmin.

En siis väittänyt, että korvike olis puhdasta, vaan voisiko se tulevaisuudessa olla se vähemmän myrkyllinen vaihtoehto? En usko, että mistään korvikkeesta saataisiin kaikkia haitallisia aineita poistettua, mutta on siihen ainakin teoreettiset mahdollisuudet tuotteenkäsittelyssä.[/QUOTE]

Mahdollistahan tuo on.

Jatkan ajatusleikkiä:
Tossa ei kuitenkaan huomioida imetyksen tuomaa läheisyyttä; siinä kun ei pelkästään oo kyse sylistä jossa vauva syö, vaan myös imetyksen aiheuttamasta hormoonitoiminnasta sekä äidissä että lapsessa. Missä vaiheessa sitten uskaltaa sanoa, että se korvike olisi niin paljon puhtaampaa kuin ä.m., että se jo peittoaa nuo hormoonijututkin...? Ne hormonit kun ei ole pelkkä itseisarvo, vaan vaikuttavat myös toimintaamme yms.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä on täysimetetty 8 kk ikäinen vauva ja toinen paha flunssa jo menossa. Ei se rintamaito autuaaksi tee. Hienoa, jos saat nyt huilata ja viettää muita helliä hetkiä vauvasi kanssa :)
 
AAMEN!

Mä en ymmärrä näitä imetysfanaatikkoja. Pidän kyllä imetystä hyvänä asiana ja se joka siihen kykenee saa olla tyytyväinen, mutta ei kenelläkään ole oikeutta dissata toisten päätöksiä.

Mulla ainakin imetys oli yhtä helvettiä. Verta roiskui ja tissit mustelmilla, vaikka oli rintakumi. Traumat jäi muistoksi. Se loppui sitten siihen se imetys!

Tyttö on nyt vuoden eikä kertaakaan ole ollut kuumetta tms. Nuha vain kaksi kertaa ja sekin vain lyhyen aikaa. Liekö saanut hyvät geenit, mutta imetyksen piikkiin ei ainakaan voi laittaa!

Joo, mutta pitää nyt tähän huomauttaa, että huonosta alusta huolimatta imetys voi silti lähteä loppujen lopuksi hyvin sujumaan. Itselläni kuukausi toivotonta kipua, verta ja itkua, mutta sen jälkeen lähti sujumaan kuin unelma.
 
Imetyksen huonoista puolista pitäisi puhua enemmän. Kerran yksi täti vähän närkästyi kun kerroin imetyksen sattuvan toiseen rintaan koko ajan. "Se nyt kuuluu asiaan!" hän tiuski, ja kun sanoin että ai koko 7kk mitä olen nyt imettänyt, niin hän oli hiljaa.

Miksi negatiivisista puolista ei saisi puhua, miksi se herättää ärtymystä joissain? Imetys on hieno asia mutta siitä paasataan liikaa tai ainakin väärällä tavalla. Kukaan ei kuuntele sitä äitiä oikeasti, vaan latoo tiskiin faktat ja tilastot. Kun sanot, että sattuu, kukaan ei sano mitään. Kun sanot, että tämä sitoo ja sitominen ärsyttää ja ahdistaa, alkaa syyllistäminen.
 
Mahdollistahan tuo on.

Jatkan ajatusleikkiä:
Tossa ei kuitenkaan huomioida imetyksen tuomaa läheisyyttä; siinä kun ei pelkästään oo kyse sylistä jossa vauva syö, vaan myös imetyksen aiheuttamasta hormoonitoiminnasta sekä äidissä että lapsessa. Missä vaiheessa sitten uskaltaa sanoa, että se korvike olisi niin paljon puhtaampaa kuin ä.m., että se jo peittoaa nuo hormoonijututkin...? Ne hormonit kun ei ole pelkkä itseisarvo, vaan vaikuttavat myös toimintaamme yms.

Aivan. Ja mennään yhä vaikeammin mitattaviin asioihin. Uskon, että läheisyys on erittäin merkittävä etu imetyksessä, mutta läheisyyttä on mahdollista antaa ilman imetystäkin. Hormooneihinkin tms uskon pelkän sylittelynkin vaikuttavan. Miksi muuten kehotettaisiin "pesimään" alasti vauvan kanssa, kun haluaa lisätä maidontuotantoa? Mutta nyt siirryin uskomuksiini...

Mitä erilaisia vaikutuksia imetyksellä on hormoneihin, vrs? En ole perehtynyt näihin, mutta kiinnostaisi. Täälläkin muutama jo kertonut, miten vaikuttanut omiin fiiliksiin (masennukseen asti). Jotenkin olen aina liittänyt hormoonimyrskyt vain raskausaikaan ja synnytyksen jälkeiseen aikaan.
 
Itsellä täysimetetty tyttö ja voin sanoa, ettei se helppoa ollut. Niin monta kertaa teki mieli lyödä hanskat tiskiin. Meinas tulla avioerokin, huusin miehelle, huusin koirille ja jopa vauvalle. Tissit suihkusi ekat 4 kk, aina oli paidat liivit ja vauvan naama maidossa sekä vauvalla ilmaa vatsassa. Ei huolinut pulloa, joten piti vaan jatkaa kunnes sai aloittaa soseet. Plussana ollut se, että lapsi on tosi terve. Kiintymyssuhteesta seurasi se, että äidin syli=paras syli, isän syli ei kelpaa lohduksi.
 
Imetyksestä olen "fanaattinen" vain omien lasteni suhteen, liekö sitten pettymys vai helpotus ap:lle että hänen imettämisensä tai imettämättä jättämisensä ei minua minua jaksa kiinnostaa pätkääkään. Kukin päättäkööt itse minkä verran ovat valmiita imetyksen eteen töitä tekemään ja kaikillehan se ei ole yhtä helppoa.

Yksi mikä näissä ketjuissa aina kummastuttaa on se äitien vahva usko siihen että kaikki maailman lapset syntyvät terveydellisiltä lähtökohdiltaan samanlaisina. Kuinka moni jaksaakaan mainostaa kuinka se oma/siskon/kaverin lapsi on sairastellut niin ja niin paljon vaikka sitä onkin pitkään imetetty joten tämä todistaa ettei siitä imetyksestä ole mitään hyötyä ollut.

Okei, sinänsä on aina huvittavaa kuinka yksittäiset tapaukset lähipiirissä tai omassa perheessä riittävät kumoamaan kaiken tutkimustiedon. Mutta jos vähän silti pysähtyisi ajattelemaan... Jos Villeä on imetetty pitkään ja hän silti sairastelee paljon, mutta Maijaa taas ei ole imetetty yhtään ja hän sairastelee hyvin harvoin, voitteko olla aivan varmoja että Villen ja Maijan terveydelliset lähtökohdat ovat olleet aivan samat? Että jos Ville olisikin kasvanut korvikkeella, hänestä olisi tullut terve ja Maija puolestaan olisi imetyksen johdosta sairastellut paljon.

Voisiko olla että sekä Maija että Ville ovat kuitenkin kumpainenkin esimerkkejä imetyksen hyödyistä? Jos Villeä ei olisi imetetty hän olisi sairastellut vieläkin enemmän ja vakavammin. Jos Maijaa taas olisi imetetty vän saattaisi olla sairastellut vieläkin vähemmän. Joku vaan saa lähdössä heikommat kortit kuin toinen.


Omia lapsiani on kaikkia imetetty pitkään. Esikoinen on sairastellut paljon, on putkitettu korvat jne, kaksi nuorempaa ovat olleet varsin terveitä. Uskon imetyksen hyödyttäneen kaikkia, ennen kaikkea tuota esikoista. Kahden nuoremman kohdalla näkisin lähtökohtien olleen hyvät, sekä minä että mieheni ja molempien suvut ollaan oltu terveitä. Siis harvoin sairastelevia, ei mitään allergioita eikä sairauksia. Siksi tuntuu luonnolliselta että tytötkin ovat noin hyvinvoivia ja hienoa jos imetys on vielä auttanut. Esikoisen sairastelujen ja ongelmien takana on kromosomihäiriöstä johtuva vamma joka on aiheuttanut yleistä infektioherkkyytyä, infektioastmaa, kilpirauhasen vajaatoimintaa, korvakäytävien ongelmia yms. Hänen kohdallaan pelottaa välillä ajatella kuinka paljon lapsi olisikaan sairastellut jos häntä ei olisi imetetty.
 
  • Tykkää
Reactions: Piparnakkeli
Mä jotenkin uskoisin, että lapsen terveys on ihan yksilöllistä, ei johdu imettämisestä tai imettämättömyydestä.

Täällä tuntuu pelkästään sellaisilla ihmisillä olevan uskottavaa sanottavaa, keillä on neutraali suhtautuminen imettämiseen. Sekä puolesta, että "vastaan" puhujilla on kummallakin hiukan aggressivinen tapa tuoda kantaansa esille.
 
Mä jotenkin uskoisin, että lapsen terveys on ihan yksilöllistä, ei johdu imettämisestä tai imettämättömyydestä.

Täällä tuntuu pelkästään sellaisilla ihmisillä olevan uskottavaa sanottavaa, keillä on neutraali suhtautuminen imettämiseen. Sekä puolesta, että "vastaan" puhujilla on kummallakin hiukan aggressivinen tapa tuoda kantaansa esille.

Itse uskon sen lähtökohtaisen terveyden (joka pitää sisällään perintötekijät) olevan yksilöllistä, mutta että siihen voi vaikuttaa mm imetyksellä. Samoin synnytystapa vaikuttaa ja äidin elitavat raskausaikana, kuten alkoholin käyttö, tupakointi, runsas sokerinkulutus ja ylipaino jne. Eli on monia asioita millä on merkitystä ja siksi on vaikea sanoa terveyden johtuvan van yhdestä asiasta, vaikka siitä imettämisestä tai imettämättömyydestä.
 
Pakko vielä vähän ihmetellä. Tiedän monta imetys fanaatikkoa, ensin on lasta imetetty 1 vuotiaaksi, ellei ylikin ja pidetty luentoa imetyksen puolesta, tietämättä oikeita syitä miksi joku ei välttämättä pysty imettämään. Sitten sen jälkeen aletaan käymään hesburgereissa ja muissa paskaruoka paikoissa ja lapset vedelleet coca-colaa irvistelemättä...? Tässä kohtaa tekisi itse mieli valistaa terveellisen ruoan puolesta,mutta jokainen hoitaa lapsensa ravitsemuksen ilman kavereiden tai muidenkaan fanaatikkojen puuttumista asiaan
 
[QUOTE="vierastaja";25914765]Aivan. Ja mennään yhä vaikeammin mitattaviin asioihin. Uskon, että läheisyys on erittäin merkittävä etu imetyksessä, mutta läheisyyttä on mahdollista antaa ilman imetystäkin. Hormooneihinkin tms uskon pelkän sylittelynkin vaikuttavan. Miksi muuten kehotettaisiin "pesimään" alasti vauvan kanssa, kun haluaa lisätä maidontuotantoa? Mutta nyt siirryin uskomuksiini...

Mitä erilaisia vaikutuksia imetyksellä on hormoneihin, vrs? En ole perehtynyt näihin, mutta kiinnostaisi. Täälläkin muutama jo kertonut, miten vaikuttanut omiin fiiliksiin (masennukseen asti). Jotenkin olen aina liittänyt hormoonimyrskyt vain raskausaikaan ja synnytyksen jälkeiseen aikaan.[/QUOTE]

Aivolisäkkeen etulohko tuottaa prolaktiinia, mitä siis tarvitaan maidon eritykseen progesteronin ja estrogeenin lisäks. Prolaktiinituotanto kymmenkertastuu raskauden loppulla ja valmistaa rintoja imetykseen, progesteroni vaikuttaa myös sekä kohdunseutuun että rintakudoksiin. Estrogeeni lienee kaikille tuttu, perus naishormoonihan tuo...? Prolaktiinin vaikutukset on aikalailla samat, ku perus kasvuhormoonilla yleensä, mutta auttavat varsinki just tossa imetyksessä. Korkeet prolaktiiniarvot vaikuttaa keltarauhaseen, pidentävät/estävät k.kiertoa ja toimivat näinollen tavallaan luonnon omana ehkäsykeinona.

Kun vauva imee rintaa, erittää äidin aivot prolaktiinia (maito nousee) ja oksitosiinia. Oksitosiini aiheuttaa rakkaudentunnetta ja pesänrakennushalua ja saa näinolleen ihan luonnostaanki äidin hoivaamaan sitä jälkikasvuaan kahta kauheemmin. Oksitosiini vaikuttaa myös kohtuun ja suoraan rintarauhasiin, saaden maidon herumaan.

Lapsentahtinen imetys ja varsinki perhepedissä tapahtuva YÖimetys on tärkeetä maidontulon ylläpitämiseks, koska prolaktiinia erittyy varsinki öisin, sitä paremmin, itä useemmin vauva syö.

Nää kaikki ns äitihormoonit taas saa naisen kehon ns äitimoodiin: ei paneta, mutta vauvaa on kivointa maailmassa hoivata (yksinkertastettuna). Hormoonitoiminta vaikuttaa myös uneen (unisykleihin ja siihen, miten eri univaiheet mukautuu vauvan uneen) ja näinollen äidin jaksamiseen. Eli jatkuvista, lapsentahtisista yöimetyksistä ja perhepedistä vouhkaaminen ei oo pelkkää oman mielipiteen parhaana pitämistä, vaan noi oikeesti auttaa jaksamaan hormoonitoiminnan ansiosta. Jo se, että isi antaa vauvalle kerran yössä korviketta "että äiti saa levätä", pistää helposti hormoonit sekasin ja haittaa suhteettoman paljon imetystä ja äidin kehon sopeutumista vauvan tarpeisiin.
 
[QUOTE="jep";25915095]Pakko vielä vähän ihmetellä. Tiedän monta imetys fanaatikkoa, ensin on lasta imetetty 1 vuotiaaksi, ellei ylikin ja pidetty luentoa imetyksen puolesta, tietämättä oikeita syitä miksi joku ei välttämättä pysty imettämään. Sitten sen jälkeen aletaan käymään hesburgereissa ja muissa paskaruoka paikoissa ja lapset vedelleet coca-colaa irvistelemättä...? Tässä kohtaa tekisi itse mieli valistaa terveellisen ruoan puolesta,mutta jokainen hoitaa lapsensa ravitsemuksen ilman kavereiden tai muidenkaan fanaatikkojen puuttumista asiaan[/QUOTE]

Kai se menee niin, että nyt ovat hoitaneet oman osansa, niin voi pistää ranttaliks. Kyseisistä asioista ei kuitenkaan paasata, niin kuin imetyksestä.
 
Mulle on ihan sama, mitä muut tekee. Imettääkö vai ei. Pääasia, että vauva saa ruokaa ja kasvaa ja on tyytyväinen.
Itse tykkään imettää omaa lastani. Se tuo sitä läheisyydentunnetta ja sensellasta. Tunnen itseni tärkeäksi. Lapseni saa luomuruokaa ja saa vastustuskykyä :)
Esikoiselle ei oma maito riittänyt, joten sai lisäksi korviketta. Olisin varmasti imettänyt pidempään, ellei sille olisi tullut niin aikaisin hampaita. Oli 4kk.
 
  • Tykkää
Reactions: Madicken04
[QUOTE="vieras";25913230]Sektio ei ole mikään syy olla imettämättä. Kyllä se maito sektionkin jälkeen nousee, mutta sen eteen pitää nähdä vaivaa. Ei kaikkea saa kuin taivaan lahjana ilman vaivannäköä. Itselleni on tehty kiireellinen sektio ja lapsi syntyi keskosena rv 33+6. Ensimmäiset tipat sain puristettua vauvalle kuusi päivää sektiosta. Seuraavat viisi viikkoa lypsin molemmat rinnat yötä päivää korkeintaan kolmen tunnin välein. Tämän jälkeen maito oli lisääntynyt niin, että korvikkeet sai jättää kauppaan. Rinnoissa se maidon nousu ei tuntunut tai näkynyt koskaan, enkä pumppaamalla saa ulos kuin muutamia kymmeniä millejä, mutta kummasti se vain vauva kasvaa eli jotain sieltä on tultava. Ja onhan se nyt tosiasia, että loppujen lopuksi sektio on se helpompi tapa "synnyttää".

Ei se, että on esikoinen kyseessä ja sektiolla saatu tarkoita sitä, että maito ei nousisi. Ei se alakautta pusertaminen sitä maitoa saa liikkeelle vaan ne hormoonit, joita syntyy kun lapsi on ulkona.

On ihan jokaisen valinta imettääkö vai ei, mutta jos päättää ruokkia lapsensa korvikkeella, niin nuo tekosyyt ärsyttää. Miksei voi vain sanoa, että en halunnut/viitsinyt?[/QUOTE]

Vitsi, kun kaikki ois yhtä hyviä ihmisiä/äitejä, kun sinä olet! Meille, joille se imettäminen ei onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla, pitäisi keksiä joku rangaistus ja huono äiti-leima otsaan - oisko se sopiva?
 
kerron oman tarinani. Nyt talvella sain vakavan influenssan ja pelkäsin että kuukauden ikäinen saa sen myös,mutta imetin ja imetin vaan,vaikka viimesillä voimillani ja vauva sai äidinmaidostani vasta-aineita. Se oli eka konkreettinen hyöty minkä huomasin.
Nyt imetän 3 kuista vauvaa ja myönnettäköön olen aika finaalissa tähän,oma olo on kuihtunut,vauva haluaa olla rinnalla koko ajan,sen hänelle suonkin.
Toinen rinta ei eritä juuri yhtään maitoa ja toinen senkun vaan puskee...tekisi oikeesti mieli lopettaa jo,niin uuvuttavaa tämä on.
 
[QUOTE="jep";25915095]Pakko vielä vähän ihmetellä. Tiedän monta imetys fanaatikkoa, ensin on lasta imetetty 1 vuotiaaksi, ellei ylikin ja pidetty luentoa imetyksen puolesta, tietämättä oikeita syitä miksi joku ei välttämättä pysty imettämään. Sitten sen jälkeen aletaan käymään hesburgereissa ja muissa paskaruoka paikoissa ja lapset vedelleet coca-colaa irvistelemättä...? Tässä kohtaa tekisi itse mieli valistaa terveellisen ruoan puolesta,mutta jokainen hoitaa lapsensa ravitsemuksen ilman kavereiden tai muidenkaan fanaatikkojen puuttumista asiaan[/QUOTE]

Varmasti jotkut toimiikin noin. Sitä en tiedä onko roskaruokapaikoissa syöminen yleisempää pitkään imettäneillä kuin korviketta tarjonneilla. Itse uskaltaisin pitää vaarallisimpana yhdistelmänä tällaista äitiä joka om aina ollut huomattavan ylipainoinen, tupakoinut läpi raskauden, lapsi syntynyt sektiolla ja ruokittu korvikkeella, aloitettu kiinteät äidin omasta aloitteesta 2kk iässä ja 6kk iässä lapselle maistuu jo niin sipsit kuin suklaat, alle 1v menee limsat jne.

Eli toki joistain jutuista voi joustaa joskus, mutta jos ihan kaikessa mennään siitä mistä aita on matalin niin se tuntuu vähän... hurjalta. Sinänsä ymmärrän kyllä komiikan jos äiti on ensin sen vuoden paasannut ravinnon vaikutuksesta vauvan terveyteen ja arvostellut korviketta tarjoavia ja sitten siirtytäänkin ruokkimaan taapero suurelta osin mäkin ruualla. Satunnainen herkuttelu nyt on ok kelle hyvänsä.
 
...

Nää kaikki ns äitihormoonit taas saa naisen kehon ns äitimoodiin: ei paneta, mutta vauvaa on kivointa maailmassa hoivata (yksinkertastettuna). Hormoonitoiminta vaikuttaa myös uneen (unisykleihin ja siihen, miten eri univaiheet mukautuu vauvan uneen) ja näinollen äidin jaksamiseen. Eli jatkuvista, lapsentahtisista yöimetyksistä ja perhepedistä vouhkaaminen ei oo pelkkää oman mielipiteen parhaana pitämistä, vaan noi oikeesti auttaa jaksamaan hormoonitoiminnan ansiosta. Jo se, että isi antaa vauvalle kerran yössä korviketta "että äiti saa levätä", pistää helposti hormoonit sekasin ja haittaa suhteettoman paljon imetystä ja äidin kehon sopeutumista vauvan tarpeisiin.

Olihan siellä tuttuakin asiaa. :) Noista imetyksen hormonaalisista eduista voidaan jättää laskuista maidontuotantoon vaikuttavat, jos ajatuksena on olla imettämättä vauvaa haitallisten aineiden pelossa. Jäljelle jääneet kiinnostivat erityisesti:
- oksitosiinin rakastumis- ja hoivaviettivaikutus
- keltarauhashormonin k.kierto eli ehkäisyvaikutus
- unisyklit ja unentarve eli jaksaminen

Noista viimeinen lienee tärkein, sillä oksitosiinia vapautuu jo ihan kosketuksenkin voimasta ja kukaan ei jättäne ehkäisyään pelkän imettämisen varaan epävarmuuden vuoksi. Eli imettäminen auttaa äidin jaksamiseen. Olisiko imettäminen siis vain itsekästä, jos hyötynä on oma jaksaminen vs. haitalliset aineet aineet vauvalle. ;)

Arvostin kirjoitustasi aina viimeiseen kappaleeseen asti. Erityisesti viimeinen lause oli liikaa. Siinä alkoi mennä pahasti vouhkaamiseksi, ettäkö isän antama korvike kerran yössä sotkisi kuvion. Allekirjoitan yösyöttöjen edun maidontuotannossa, mutta "suhteeton haitta" on suhteetonta liioittelua. Tuo lepo voikin olla se, joka auttaa äidin jaksamaan.
 
[QUOTE="jjjj";25914258]No mutta meinaatko että lehmiin ei siirry ympäristön saasteet? Lehmänmaidossakin on ympäristömyrkkyjä. Esim. lehmät syö heinää, jota lannoitetaan ties millä myrkyillä (joista osa on mm. lisääntymisterveyttä häiritseviä).[/QUOTE]

Lehmistä tuleva maito puhdistetaan, äidin tissistä tuleva maito sisältää kaikki myrkyt.
Tissiin pitäisi keksiä joku suodatin, jotta äidinmaito olisi terveellistä. Nyt se ei sitä ole.
 
[QUOTE="vierastaja";25915735]Olihan siellä tuttuakin asiaa. :) Noista imetyksen hormonaalisista eduista voidaan jättää laskuista maidontuotantoon vaikuttavat, jos ajatuksena on olla imettämättä vauvaa haitallisten aineiden pelossa. Jäljelle jääneet kiinnostivat erityisesti:
- oksitosiinin rakastumis- ja hoivaviettivaikutus
- keltarauhashormonin k.kierto eli ehkäisyvaikutus
- unisyklit ja unentarve eli jaksaminen

Noista viimeinen lienee tärkein, sillä oksitosiinia vapautuu jo ihan kosketuksenkin voimasta ja kukaan ei jättäne ehkäisyään pelkän imettämisen varaan epävarmuuden vuoksi. Eli imettäminen auttaa äidin jaksamiseen. Olisiko imettäminen siis vain itsekästä, jos hyötynä on oma jaksaminen vs. haitalliset aineet aineet vauvalle. ;)

Arvostin kirjoitustasi aina viimeiseen kappaleeseen asti. Erityisesti viimeinen lause oli liikaa. Siinä alkoi mennä pahasti vouhkaamiseksi, ettäkö isän antama korvike kerran yössä sotkisi kuvion. Allekirjoitan yösyöttöjen edun maidontuotannossa, mutta "suhteeton haitta" on suhteetonta liioittelua. Tuo lepo voikin olla se, joka auttaa äidin jaksamaan.[/QUOTE]

No nyt meni taas tahalliseks loukkaantumiseks. Ymmärsitköhän, mitä viimesellä kappaleella saatikka lauseella ajoin takaa?

Sanomalla "suhteeton haitta" takotin nimenomaan sitä, että se hyöty mitä siitä isän varsin hyväntahtosesta avusta voi siihen yksittäiseen hetkeen olla, ei pitkällä tähtäimellä oo sen arvosta, koska se häiritsee hormoonitoimintaa nimenomaan siks, että sitä prolaktiinia erittyy parhaiten öisin jne. Eli päädytään oikeestaan väsyneempään äitiin ja mahdollisesti imetysongelmiin. Parhaiten ehkä auttais se, että äiti nukkuis yläosattomissa ja isä tarvittaessa nostais vauvan rinnalle ja antais äidin näin olla edes avaamatta silmiään...?

Onko toi sitte itsekästä tai ei, siihen en ota kantaa, koska noi mitä kirjotin oli nyt nimenomaan äidin näkökulmasta. Olis tullu saman verran lisää tekstiä, ellei enemmänki, jos olisin vielä vauvan hormooneista lähteny kirjottamaan. Harvemmin jaksan tonkaan vertaa palstalle kirjottaa, mutta hetken LUULIN, että pystyttäis puhumaan ilman mielensäpahottamisia tai saivarteluja.
 

Yhteistyössä