Onko sinulla ollut helppo elämä vai rankka elämä?

Vaikea, mutta en koe sitä itse sellaiseksi. Kuitenkin yksikin tapahtuma elämästäni tekisi varmasti elämästä hyvin vaikean monelle.

 

kaikkea muuta kun helppo, mutta ompahan jotain muistelemista.

 

Sanoisin, että rankka elämä tuonne kolmekymppiseksi. Siitä eteenpäin helppo

 

Rankka lapsuus, nuoruus ja aikuisiän alku. Viimeiset 6-8 vuotta niin helppoa, että pelottaa

 

Koita nyt sitten tuosta valita, kun mun elämä on hyvin selkeästi ollut molempia? Joissain suurissa elämän osa-alueissa olen päässyt todella helpolla, mutta vastaavasti joissain toisissa kaikki mahdollinen on mennyt vaikeimman kautta.

Ei kai täällä kellään helppoa ole.

 

Sanoisin että vaikea.

 

Helppo ja hyvä. Hyvä lapsuus ja nuoruus ja nyt elän onnellista nuoren naisen elämää.

 

Rankka elämä. Vanhempien ero ollessani 7v. Koulukiusaamista, hyväksikäyttöä, työttömyyttä, köyhyyttä, lapsen vamma ja sairaus (syntynyt keskosena), 2 keskenmenoa, puoliso jolla mielenterveysongelmia. jne...

 

Rankka,taistelua taistelun perään...

 

Ei ainakaan helppo, mutta tiedänpähän ainakin mitä elämä on.

 

Varmaan sijoittuisi jonnekin välimaastoon mutta jos noista kahdesta täytyy valita niin helppo sitten. On toki niitäkin joilla on ollut helpompaa mutta toisaalta myös niitä joilla on paljon rankempaa. Tykkään kuitenkin elämästä tällaisena, vaikka heikkojakin hetkiä on

 

Aika suhteellinen kysymys.. On ollut rankkoja aikoja ja on ollut helppoja aikoja. Mutta.. Kaikesta on tähän asti hengissä selvitty, joten vastaan, että helppo.

 

Vaikea. Nykyään tosin aika helppo.

 

Alku oli vaikea. Nyt koen eläväni helppoa elämää,kun olen aikuinen ja saan itse päättää asioistani. Elämästäni vaikean tekivät muut kuin minä itse.

 

Viisi vuotta sitten olisin sanonut, että rankka. Nyt sanon, että kaikesta huolimatta helppo.

Olen kokenut vuosien kuluessa koulukiusaamista, huumekierteen, rahaongelmia, vakavan sairauden (joka kaikista todennäköisyyksistä huolimatta on voitettu), mielenterveyden horjumista, vaikean parisuhteen, yksinhuoltajuuden, työttömyyttä, lapsettomuutta....

Minulla on kuitenkin koko ajan ollut läheisiä ihmisiä, joihin olen voinut turvautua. Omassa elämässä näenkin tärkeimmäksi voimavaraksi ihmissuhteet, ne voivat kantaa läpi vaikeidenkin aikojen.

Olen myös viime vuosina saavuttanut sisäisen rauhan ja mielen tyyyneyden. Näitä asioita monet etsivät turhaan koko elämänsä. Kokoajan elämässäni on myös ollut asioita, jotka tuottavat iloa.

 

Loppujen lopuksi helppo, vaikka ehkä olisi jonkun toisen mielestä rankka. Mun elämään on kuulunut alkoholisti yh-äiti, joka vaihteli miehiä kuin sukkia, koulukiusaamista yms. Mutta toisaalta kaikki mitä olen halunnut elämässä saavuttaa olen saavuttanut tai tulen saavuttamaan. Mä olen aika päättäväinen enkä jää märehtimään menneisyyttä.

 

Rankka

 

Enimmäkseen on ollut rankkaa

 

teininä oli RANKKAA jopa niin rankkaa että olin tappamassa itseäni. sitten tajusin lopettaa tyhjän ressaamisen ja sen jälkeen on ollut helppoa. eli hmm... kohtuulisen helppo.

 

Rankka elämä

 

Rankka. Muistan yhden helpohkon vuoden, kun olin 17v. Sitä ennen ja sen jälkeen ihan syntymästä tähän päivään on ollut enemmän ja vähemmän vaikeaa, vaikka yritän pitää huumorilla elämäntahtoa yllä. Koetuksella on ollut ja on tälläkin hetkellä.

 

Helppo elämä on ollut. Ja toivottavasti on myös jatkossa.

 

Helppo elämä. Jos rankaa on joskus ollut, niin omien valintojen syystä.

 

Varmaan ulkopuolisen silmin rankka ja on se sitä omastakin mielestä aika ajoin, keskimääräistä enemmän on ollut vastoinkäymisiä mutta tällä hetkellä olen suht tyytyväinen elämääni. Paljon siinä on nytkin elementtejä jotka antaisin heti pois mutta paljon myös hyvää.

 

Minulla oli hyvä lapsuus ja sain kasvaa ehyeksi.
Sen voimin olen pysynyt kasassa (hengissä, katkeroitumattomana, kittkeröitymättömänä) huolimatta nuoruus- ja aikuisvuosien suurista tragedioista ja merkittävistä vastoinkäymisistä (lapsen, lapsenlapsen, puolison kuolemat, oma syöpä ja muut vakavat sairaudet, konkurssi jne.)

En osaa määritellä onko helppoa vai vaikeaa...