kamalin asia, joka on sattunut synnytyksessä? EI HERKILLE!!

["jannika"]

kertokaahan niitä kauheita synnytyskokemuksia?

 

[marenda]

Kohdunrepeämä. Yksityiskohtiin en taida mennä. Kokemuksena kamala, mutta loppuhyvin, kaikki hyvin. Hätäsektioon mentiin vauhdilla, vauvalla ei kerennyt olla mitään hätään ja minutkin saatiin kursittua kokoon. Onneksi oltiin valmiiksi sairaalassa ja henkilökunta tiesi mitä teki ja reagoi nopeasti.

 

[Moraalinvartija]

Varmaan elämäni hirvein hetki oli se, kun kuuntelin joka supistuksella tippuvia sydänääniä ja odotin että leikkaus saadaan aloitettua. Montaa minuuttia siihen ei kulunut, mutta tuntui vuodelta.

 

[as if]

Mua sattus yhdessä synnytyksessä niin että meni taju monta kertaa, sit kramppasin ja välillä tajusin kyllä kaiken mitä ympärillä tapahtui mutten pystynyt liikkumaan tai puhumaan lainkaan, makasin selälläni ja tunsin että oksennus tulee mutten pystynyt kääntämään päätä ja meinasin tukehtua siihen yrjöön. Pelottavinta on se ettei kukaan vieläkään tiedä miksi niin kävi.
Synnytys kesti 22h ja loppu hyvin kaikki hyvin.

 

[ilonpilaaja]

Synnytyksissni ei ollut kummassakaan mitään erityisen kamalaa...no, tokalla tais tulla vähän kakkaa.

 

[Sassykatti]

Meinasivat unohtaa tehdä sterilisaation samalla kertaa.

 

[Katylina]

Lapsi jäi jumiin ja sykkeet tippuivat.

 

["mörkö"]

Ei otettu sairaalaan sisään ja sanottiin, etten ole tarpeeksi kipeän oloinen. Syntyi tästä hetkestä kahden tunnin päästä. Ei onneksi kotiin, vaikka sitäkin pelkäsin. Leikkauspöydälle alateitse. Oli yllätysperätila, sydänäänet laski rajusti, siksi hätäsektiovalmius.

Toinen oli vieläkin nopeampi, kokonaiskesto 55min. Mutta ahdistanut ei, koska nyt tajuttiin ottaa sairaalaan sisää, vaikka synnytys ei ollutkaan käynnissä. Mutta tuota ensimmäistä ajatellessa tunnen vieläkin kauhua.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Äijä söi suklaata vieressä, eikä tarjonnut... Otin itse.

 

[Elli Karamelli]

Äijä söi suklaata vieressä, eikä tarjonnut... Otin itse.

 

["vieras"]

Kyllä koko synnytys oli kamala. Kivut hirveät ja sitten sydänäänet laski ja uhattiin sektiolla jos en saa pungettua lasta ulos. Tulihan se sieltä sitten imukupilla. Kyllä mulle riitti yksi kerta tuota lajia. :/

 

[Hthkg]

Lapsi jäi jumiin ja sykkeet tippuivat.

Mulla sama. Ja kun lapsi lopulta saatiin imukupilla ulos niin oli jo ihan eloton ja harmaa. Lääkäri nappasi mukaansa ja juoksi elvyttämään.

 

[Katylina]

Mulla sama. Ja kun lapsi lopulta saatiin imukupilla ulos niin oli jo ihan eloton ja harmaa. Lääkäri nappasi mukaansa ja juoksi elvyttämään.

Meillä onneks saatiin ulos kun leikattiin väliliha, oli tulossa naama edellä sieltä, mitä ei aiemmin huomattu.

 

["inez"]

Kuolleen ja elävän kaksosen synnyttäminen. En osannut iloita elävän kaksosen syntymästä laisinkaan..

 

[Kinsella]

Mulla oli oma aloitus tuolla. Eli kuukausi sitten 3 päivän käynnistys, aina 3 senttiä auki. Lopulta lapsen sydänäänet laskivat ja 1.5 tuntia kuunteluttivat niitä romahtavia ääniä ennenkuin leikkasivat. Vieläkin näen painajaisia.. Pelkäsin jo kovasti että huonosti käy.

 

[2good2be4gotten]

Toisessa synnytyksessä vauva ei ollutkaan laskeutunut, ponnistussupistuksia tuli eikä epiduraali enää auttanut. Luissa asti tuntui kauheaa kipua kun piti yrittää saada vauvaa ponnistettua hollille, kaikki oli omasta jaksamisesta kiinni tai leikkaukseen olisi ollut pakko mennä. Vauva oli vielä iso ja todella harteikas ja kuulema yhtään leveämpi harteinen ei olisi minusta alakautta ulos mahtunut. Missään nimessä en halunnut sektioon joten yritin saada voimia ponnistamiseen ja viime voimilla se onnistuikin.

 

["heips"]

-Jälkisupistukset
-Aquarakkuloiden laittoa
-Kun kätilö paineli vatsaa synnytyksen jälkeen

Aika helpolla pääsin mielestäni. Itse synnytys ei sattunut hirveesti (nuo yllä mainitut sattui enemmän)

 

[as if]

[QUOTE="inez";25839356]Kuolleen ja elävän kaksosen synnyttäminen. En osannut iloita elävän kaksosen syntymästä laisinkaan..[/QUOTE]

:hug:

 

["neljän äiti"]

[QUOTE="vieras";25839298]Kyllä koko synnytys oli kamala. Kivut hirveät ja sitten sydänäänet laski ja uhattiin sektiolla jos en saa pungettua lasta ulos. Tulihan se sieltä sitten imukupilla. Kyllä mulle riitti yksi kerta tuota lajia. :/[/QUOTE]

Harmi että päätit niin (jos siis tuo synnytys ainoa syy). Mulla samanlainen eka kerta mut muut kolme onkin tulleet melkein itsestään.

 

[Littledeath]

Ei mitään hirveyksiä. Kipu oli hirvittävä, ei muuta kamalaa.

 

["tytsyjen äiti"]

Toinen synnytys oli ns.salamasynnytys, ensimmäisistä supistuksista meni n.35 min. kun lapsi oli ulkona. Kivut oli tosi kovat ja meinasin synnyttää auton takapenkille. Oltiin sairaalassa n.5 min.ennen kuin vauveli syntyi. Esikoinen( 1,2v.) katseli koko toimitusta vierestä kun tyttö oli pakko napata mukaan kun ei siinä rytäkässä ehtinyt mitään hoitajia miettiäkään, saati kivunlievitystä.

 

[Kerpele]

Ekan kohdalla oli kamalaa kun ponnistusvaihe kesti kauan ja sydänäänianturi repesi vauvan päästä..

Toisessa synnytyksessä ensin vauva syntyi napanuora kaulan ympärillä ja vesi oli vihreää, sitten verenvuoto joka sai tärisemään horkassa enkä tiennyt mitä tapahtuu kun mua vaan lähettiin kiikuttamaan leikkaussaliin. Ajattelin vaan että "tässäkö tää sit oli? Miten mies pärjää kahden pienen lapsen kanssa yksin jos mä kuolen?". Vähän joo, ylireagoin käsittääkseni, ei se oikeasti kai ollut ihan niin vakavaa..

 

["vieras"]

Synnytys käynnistettiin ja supistukset oli tosi kivuliaita. Itse ponnistus meni nopeasti. Ei traumoja.

 

["joo"]

Istukan irtoaminen ennenaikaisesti. Hätäsektioon jossa syntyi eloton lapsi. Elvytys pelasti.

 

[Flopo]

Eppari leikattiin ilman puudutusta. Kätilö myös putsasi jollain tupolla epparihaavan synnytyksen jälkeen ilman puudutusta, kovakouraisesti.

Molemmat synnytykset käynnistettyjä ja rajuja. Ekan synnytyksessä olin 17v ja selvästi huomasi kätilön käytöksestä, että ei siitä pitänyt. Ainoa lievitys, mitä sain, oli kaasu. En muista kivun vuoksi synnytyksestä juuri mitään..