K
kateutta ympärillä
Vieras
Kertokaapa, mistä tiedätte jonkun olevan sinulle/teille kateellisia? Miten se ilmenee? Käytös? Puheet? Muuta?
J
juuh
Vieras
No jotain tyyliin "hyvähän sun on kun sun mies tienaa niin hyvin". Mielestäni ei mitenkään erityisen hyvin, lainat ja harrastavat lapset pitävät tulovirran varsin maltillisena. En ole asiaa kommentoinut takaisin muuta kuin sanomalla että "niin, mutta tekeekin töitä 24/7.."
Jostain syystä muutama tuttava kuvittelee, että minun elämäni on aivan älyttömän helppoa, ja rahaakin tulee kuin itsestään. Mitään todellisuuspohjaa näillä luuloilla ei ole, mutta vähän nulju olo tulee kommenteista "no sullahan nyt tietysti onkin rahaa siihen ja siihen" tai "sulle nyt kaikki onkin niin helppoa".
Tosiasiassa elämäni on aika helkutin rankkaa, en vain jatkuvasti valita siitä. Ja jos jotain on huonosti, teen asialle jotakin enkä vaan vingu vuosikausia. Ja ne "hurjat säästöni" olen säästänyt kituuttamalla minimitoimeentulotuen suuruisista tuloistani. Eli itseasiassa loukkaa aika paljonkin tuollaiset kommentit. Ja siksi suuttumus, kuten tuosta ehkä havaitsikin
Tosiasiassa elämäni on aika helkutin rankkaa, en vain jatkuvasti valita siitä. Ja jos jotain on huonosti, teen asialle jotakin enkä vaan vingu vuosikausia. Ja ne "hurjat säästöni" olen säästänyt kituuttamalla minimitoimeentulotuen suuruisista tuloistani. Eli itseasiassa loukkaa aika paljonkin tuollaiset kommentit. Ja siksi suuttumus, kuten tuosta ehkä havaitsikin
En usko että kukaan on varsinaisesti kateellinen, jokainen on sen verran fiksu yksilö kenen kanssa oon tekemisissä että ymmärtävät tehdä itse asioita onnensa eteen.
Tottakai joskus joku sanoo esim. "vitsit ku olis talo samassa pisteessä meilläkin" tai "haluisin samanlaisen kropan ku sulla", mut ei niissäkään kateutta ole. Sellaista kevyttä läppää vaan. Samoin mä joskus saatan ihastella jonkun toisen materiaa tai ulkonäköä, ilman että olisin hänelle kateellinen.
Tottakai joskus joku sanoo esim. "vitsit ku olis talo samassa pisteessä meilläkin" tai "haluisin samanlaisen kropan ku sulla", mut ei niissäkään kateutta ole. Sellaista kevyttä läppää vaan. Samoin mä joskus saatan ihastella jonkun toisen materiaa tai ulkonäköä, ilman että olisin hänelle kateellinen.
Tiedän että serkkuni on kateellinen, sillä hänen äitinsä ja hän saivat pojat lyhyellä aikavälillä ja pian sen jälkeen sain tytön, joka on mummomme suosikki. En ole mitenkään pyrkinyt tähän tilanteeseen, mutta mummoni on aina suosinut minua, kun on pienestä pitäen saanut hoitaa ja täten sitten suosii lastanikin. Kyse siis ei ole mitenkään rahallisesta, mummoni on hyvin pienituloinen, mutta soittelee meille eniten ja pyytää kylään yms. Asuttiin aiemmin lähempänä ja oltiin monta kertaa viikossa kylässä, serkku ei kuulemma paljon vieraile.
H
"heh"
Vieras
tää on vähn hauska, ihan kuin nauttisit ja leuhkisit sillä että mummos susta tykkää. osoittaa sydämen sivistymättömyyttä suosia toisia lapsia tai lapsenlapsia, ja jos toiset eiväät käy kovin paljon, sillä on yleensä syy siinä että toisia suositaan alunalkean.
N
"noh"
Vieras
kateus ilmenee yleensä pahanpuhumisena ja mustamaalaamisena. Pahimmassa muodossaan kiusaamisena.
Lievänä ja harmittomana se ilmenee kommenteissa "helppohan sun on".
vielä harmittomampana toteamuksissa "olisipa minullakin".
Lievänä ja harmittomana se ilmenee kommenteissa "helppohan sun on".
vielä harmittomampana toteamuksissa "olisipa minullakin".
[QUOTE="heh";25819881]tää on vähn hauska, ihan kuin nauttisit ja leuhkisit sillä että mummos susta tykkää. osoittaa sydämen sivistymättömyyttä suosia toisia lapsia tai lapsenlapsia, ja jos toiset eiväät käy kovin paljon, sillä on yleensä syy siinä että toisia suositaan alunalkean.[/QUOTE]
En sinänsä, tilanne itseasiassa on enemminkin vähän kiusallinen. Toi tilanne on lähtenyt ihan mummon ja sen yhden tyttären väleistä jotka on vaikuttanut sitten lastenlasten hoitoon yms ja täten tädin lapset on jääneet vähemmälle huomiolle ja oman äitini enemmälle, koska ollaan vietytty mummomme kanssa eniten aikaa. Niillä on ikuisuusriitoja menossa. Eniten sen ehkä huomaa siinä, että lapseni on ainut, jolle mummo antaa syntymäpäivälahjan. Jotain pientä, mutta kuitenkin. Meidän lasta näkee edelleen eniten, vaikka asutaan 150 kilsan päässä, serkku bussimatkan. Serkku vaan ei koskaan käy, mutta ilmaisee silti selkeästi tyytymättömyyttään jos me käydään.
En sinänsä, tilanne itseasiassa on enemminkin vähän kiusallinen. Toi tilanne on lähtenyt ihan mummon ja sen yhden tyttären väleistä jotka on vaikuttanut sitten lastenlasten hoitoon yms ja täten tädin lapset on jääneet vähemmälle huomiolle ja oman äitini enemmälle, koska ollaan vietytty mummomme kanssa eniten aikaa. Niillä on ikuisuusriitoja menossa. Eniten sen ehkä huomaa siinä, että lapseni on ainut, jolle mummo antaa syntymäpäivälahjan. Jotain pientä, mutta kuitenkin. Meidän lasta näkee edelleen eniten, vaikka asutaan 150 kilsan päässä, serkku bussimatkan. Serkku vaan ei koskaan käy, mutta ilmaisee silti selkeästi tyytymättömyyttään jos me käydään.
D
"dapa"
Vieras
Oletko koskaan sanonut suoraan mummolle, että lapsenlapsia ei saa syrjiä- oli syy sitten missä tahansa. Sano se!
K
kiug
Vieras
[QUOTE="noh";25819896]kateus ilmenee yleensä pahanpuhumisena ja mustamaalaamisena. Pahimmassa muodossaan kiusaamisena.
Lievänä ja harmittomana se ilmenee kommenteissa "helppohan sun on".
vielä harmittomampana toteamuksissa "olisipa minullakin".[/QUOTE]
Niin ja kateus ilmenee asian sivuuttamisena/puhumattomuutena. Esim. olet tehnyt jotain sellaista, mistä toinen ei voi "laittaa paremmaksi". Asiaa ei oteta ollenkaan puheeksi.
Lievänä ja harmittomana se ilmenee kommenteissa "helppohan sun on".
vielä harmittomampana toteamuksissa "olisipa minullakin".[/QUOTE]
Niin ja kateus ilmenee asian sivuuttamisena/puhumattomuutena. Esim. olet tehnyt jotain sellaista, mistä toinen ei voi "laittaa paremmaksi". Asiaa ei oteta ollenkaan puheeksi.
A
"ainokainen"
Vieras
No mun nähdäkseni tuossa menee kyllä loukattu oikeudentunto kateuden yli, ja on vaarallista puhua kateudesta tilanteessa, jossa oikeasti on asioita väärin.
Sen sijaan usein kateus näkyy kummallisena ilkeytenä, halveksimisena, omahyväisyytenä, muka aiheellisenakin mutta loputtomana kritiikkinä ilman ainoaakaan hyvää sanaa. Ja etenkin se näkyy raivokkaana asian kieltämisenä kaikista oireista piittaamatta. Ja siinä, että ei halutakaan löytää kompromissia, vaan toiselle ei kuuluisi mitään.
Joskus taitavasti kateellinen suorastaan teeskentelee hyväntekijää päästäkseen vapaasti sorkkimaan, ja saattaa jopa uskoa itse olevansa oikealla asialla. Masokistisesti kateellinen saattaa jopa heittäytyä lakeijaksi, mutta jossain vaiheessa sitten oma koira puree.
Tuntuu näitä keskusteluja lukeneena, että nämä toiseksi naiseksi änkeytyvät toimivat kateuden riivaamana. Mikä tahansa on kultaa, kunhan se on jonkun toisen. Muistuu mieleen se pitkä tarina, jossa nainen teki abortin miehen vaatimuksesta ja sitten surtiin yhdessä rakasta enkelivauvaa ja ap ihmetteli, mitä se vanha vaimo vielä siinä kuppaa... Pää oli pilvessä ja mies varsin loistolaatua.
Sääliksihän siinä jotenkin kävi. Vaikka aina täällä sureksitaan ainokaisten kurjaa osaa, niin ilokseni täytyy todeta, että paras puoli tässä taitaa olla tämä kateuden alikehittyneisyys. Harvoin oikein polttelee. Siitä ilosta maksan mielihyvin ne huonot puolet, niin onnettomalta se kateellisen osa lopultakin vaikuttaa. Sitäkin abortintekijää mietin, että miltäköhän siitä elämä sitten maistuu, kunhan tajuaa ettei se mies niin aarre sitten ollutkaan. Voi sitä tuhon määrää.
p*skanpuhuminen oli ainakin joskus. Nykyisin varmaankin se vähättely, negatiiviset kommentit yms.. Onneksi osaan antaa kys. ihmisille samalla mitalla takaisin. 
Enkä jaksa sellaisten kanssa pahemmin tekemisissä olla. Joskus on olosuhteiden pakosta pakko... :/ Ulkonäöstä on oltu kateellisia (mitä ihmettelen, koska minussa on satoja vikoja) kuin myös hyvästä parisuhteesta..
Kateellisuus on sanonko mistä.
Enkä jaksa sellaisten kanssa pahemmin tekemisissä olla. Joskus on olosuhteiden pakosta pakko... :/ Ulkonäöstä on oltu kateellisia (mitä ihmettelen, koska minussa on satoja vikoja) kuin myös hyvästä parisuhteesta..Kateellisuus on sanonko mistä.
V
"vieras"
Vieras
Koulutuksestani ollaan kateellisia. Kateellisuus näkyy siten, että jätetään hiljaisesti ulos porukasta, ei pidetä yhteyttä, ei tervehditä, ei kutsuta juhliin.
R
rfve
Vieras
No opiskelessa eräs nainenei ollut kuulevinaan minun kommenttejani.
Siis jos vaikka porukalla oltiin ja juteltiin ja minä jotakin sanoin, niin sitä ei kuultu yms.
Samassa ryhmässä oltiin 3 vuotta, en keksinyt mitään muuta syytä tuolle kuin kateus.
Miksi joku muuten vain tieten tahtoen haluaisi pahoittaa toisen mielen?
Siis jos vaikka porukalla oltiin ja juteltiin ja minä jotakin sanoin, niin sitä ei kuultu yms.
Samassa ryhmässä oltiin 3 vuotta, en keksinyt mitään muuta syytä tuolle kuin kateus.
Miksi joku muuten vain tieten tahtoen haluaisi pahoittaa toisen mielen?
A
"ainokainen"
Vieras
olettekos muuten miettineet, miten paljon kiusaaminen mahtaa olla kateuslähtöistä? Varmaan siinä on paljon muutakin silti, mutta tuhoaminenhan on kai tosissaan kateellisen tavoite enemmän tai vähemmän? Pitäiskö vallan olla eri sanat sille, jos pikkuisen sielussa vihlaisee, ja sille kun sitten kateellinen laittaa haisemaan?
V
"vieras"
Vieras
työ mutta se ajaa minua saamaan saman! Sairoolinen on sitten sitä että tehdään kaikensa että toisen onni häviää! Itse kun mietin mitä toisella sanonut tuntu pahalta ajoin toista, ajattelematta sitä mitä toinen ajattalee! Ne omat juttut, et sinä voi kun olet kuitenkin niin herkkä! Se henkilö vois itseään taas korvasta ja nostaa ihtensä pystyyn ja antaa piut paut minun jutuille! Kuuntele enemmin muita!
O
Olen
Vieras
miettinyt, onko yksi hyvä ystäväni mulle kateellinen, koska Facebookissa hän ei KOSKAAN tykkää päivityksistäni tai kuvistani, vaikka tiedän hänen muuten olevan aktiivinen fb.n käyttäjä ja tykkää ja kommentoi kyllä muille. Toki muitakin merkkejä on ilmassa mutta tuo joskus ihmetyttää. Ja hän ei tykkää edes kummilapseensa liittyvistä asioista tai kuvista (siis minun laspseni).
Mitä mieltä olette? Ja kyllä - itse kyllä tykkään hänen päivityksistään ja kuvistaan, mutten kohta enää jaksa.
Mitä mieltä olette? Ja kyllä - itse kyllä tykkään hänen päivityksistään ja kuvistaan, mutten kohta enää jaksa.
V
vierailija
Vieras
Oho, tuo vanha teksti olisi voinut olla minun kirjoittama. Niin samat fiilikset omassa tilanteessani. Mulla on myös ystävä, tyttäreni kummi, joka ei tykkää somessa koskaan mun jakamista kuvista yms. mut hän tykkää kyllä muiden jakamista kuvista. Sattumalta kuulin, että hän oli nähnyt yhden jakamani kuvan, muttei ollut tykännyt siitä somessa, vaikka oli peukuttanut muiden ystäviensä kuvia. Ei sinänsä iso juttu, mutta olen asian huomannut. Tämän ystävän seurassa en saa myöskään kertoa omista kuulumisistani, lomareissuistani tai mainita vauvaani. Meillä molemmilla on lapsia, mutta hänen miehensä ei toivo heille lisää lapsia, joten ystäväni tuntuu olevan kateellinen mulle, kun sain vielä vauvan ja hän ei. Ihan käsittämätöntä.
