Millaista asua pääkaupunkiseudulla lapsen kanssa?

Helsinki, espoo tai vantaa... Kokemuksia?

Töitä löytyisi enemmän ja paljon palveluita... Mutta entä se kääntöpuoli? Onko kovin rauhatonta? Onko koulut/päiväkodit kaamean isoja? Onko joitain alueita, joista kannattaa pysyä kaukana?

Mies olisi jo kovasti muuttamassa mutta itse jarrutan, kun en tiedä viihtyisinkö siellä oikeasti ja, että millaista se olisi pienen lapsemme kannalta.

Kaikenlaiset ajatukset suuressa kaupungissa asumisesta ovat tervetulleita!

 

Ihan hirveetä. Niin kuin missä tahansa muuallakin. :O

 

Helsingissä on hurmiollisen ihanaa. =)
No, ihan totta, en keksi mitään negatiivista. Asumme luonnonläheisellä ja viihtyisällä alueella, kaikki kohdallaan.

 

No ei tämä mikään suuri kaupunki ole. Eikä ole rahatontakaan. Alueellisia eroja on, mutta esimerkiksi minun lapseni eivät ole koskaan olleet lähipäiväkodissa tai -koulussa. Valinnanvaraa löytyy ja päiväkodin voi valkata vaikka työpaikan vierestä sitten, jos kodin lähellä oleva ei miellytä.

Itse tykkään asua täällä. Terveyspalvelut ovat monipuoliset, kulttuuritarjontaa on paljon, koulutusmahdollisuudet parhaimmat koko maassa jne. Asumisväljyydestä ehkä annettava periksi, mutta toisaalta on täällä sitten lääniä liikkua ulkona. Ei sitä kotonaan seiniä tahdo katsella, vaan viihtyä ulkoilmassa.

Jos mainitsee vaikka muutamia hyviä puolia. Koulussa lapsi ottaa 2 euroa mukaan ja vuokraa sukset hiihtokeskuksesta, niin ei tarvitse ostaa omia. Puistoruokailu ilmaista kesäisin ja siellä valvontaakin koululaisille. Hyvät julkiset kulkuyhteydet, autoa emme ole tarvinneet ja siinä säästää rahaa. Mukava valikoima kieliä kiinasta espanjaan ja ranskasta venäjään.

 

Pääkaupunkiseudulla on jopa maalaismaisia alueita ja ihan tavallista elämää eletään. On valinnanvaraa sekä asuinalueissa että kouluissa. Ei ole erityisen levotonta oikeastaan edes missään "huonoilla" alueilla. Toki kannattaa hyvin harkita mihin muuttaa. Asunto kannattaa valita hyvien liikenneyhteyksien ääreltä (metro- tai juna-aseman läheltä tai sellaisesta paikasta mistä pääsee kohtuullisessa ajassa bussilla kulkemaan).

 

No jos asuu kerrostalossa ja vielä pääkaupunkiseudulla voi heittää kaiken toivon. Palstalogiikan mukaan.

 

Kaikki riippuu siitä missä sulla on varaa asua. Jos olet köyhä joudut asumaan juoppojen, narkkien ja mamujen kanssa, mut jos löytyy fyffee pystyt asumaan ihan ihmisten ilmoilla, eli köyhän ei ole hyvä asua pk-seudulla.

 

Itse olen koko ikäni täällä asunut, enkä pois muuttaisi Alueita on toki hyvinkin erilaisia; vilkkaita ja rauhattomia keskuksia/lähiöitä ja sitten todella rauhallisia pientaloalueita. Koulut ovat melko suuria, mutta eipä se meitä ole ainakaan haitannut. Ihan normaalia asumista ja olemista, toki kauppakesten yms. ihmismäärät saattavat olla pienemmältä paikkakunnalta muuttavalle pienoinen shokki alkuun. Autoja on myös valtavasti, eli liikkuminen on välillä hidasta, eteenkin ruuhka-aikoina jos on menossa samaan suuntaan kuin "kaikki" muutkin. Ihan onnellista elämää täällä vietetään

 

Minusta on ihana asua pikkulapsivaiheessa ihmisten ympäröimänä. Lapsilla on paljon kavereita jo omalla pihalla ja harrastukset, luitelumahdollisuudet, uimahallit jne. kävelyetäisyydellä tai hyvien julkisten yhteyksien päässä. Myös päiväkodeissa ja kouluissa on valinnanavaraa. Olen itsekin elänyt lapsuuteni täällä ja näen oman lapsuuteni hyvin onnellisena. Siksi haluan tarjota samaa omille lapsillenikin.

 

[QUOTE="vieras";25811449]Kaikki riippuu siitä missä sulla on varaa asua. Jos olet köyhä joudut asumaan juoppojen, narkkien ja mamujen kanssa, mut jos löytyy fyffee pystyt asumaan ihan ihmisten ilmoilla, eli köyhän ei ole hyvä asua pk-seudulla.[/QUOTE]
Joensuustako kirjoittelet?

 

[QUOTE="vieras";25811427]Pääkaupunkiseudulla on jopa maalaismaisia alueita ja ihan tavallista elämää eletään. On valinnanvaraa sekä asuinalueissa että kouluissa. Ei ole erityisen levotonta oikeastaan edes missään "huonoilla" alueilla. Toki kannattaa hyvin harkita mihin muuttaa. Asunto kannattaa valita hyvien liikenneyhteyksien ääreltä (metro- tai juna-aseman läheltä tai sellaisesta paikasta mistä pääsee kohtuullisessa ajassa bussilla kulkemaan).[/QUOTE]

Asuntoa ei nimenomaan kannata valita hyvien liikenneyhteyksien ääreltä, koska hyvät julkiset liikenneyhteydet keräävät paskasakkia.

 

[QUOTE="vieras";25811465]Joensuustako kirjoittelet?[/QUOTE]

En, mut sä taidat kirjoittaa sieltä narkkien, juoppjen ja mamujen joukosta...

 

[QUOTE="emppu";25811452]Alueita on toki hyvinkin erilaisia; vilkkaita ja rauhattomia keskuksia/lähiöitä ja sitten todella rauhallisia pientaloalueita.[/QUOTE]
Kuulostaa siltä, että olet asunut koko elämäsi pientaloalueella .

 

[QUOTE="vieras";25811473]Asuntoa ei nimenomaan kannata valita hyvien liikenneyhteyksien ääreltä, koska hyvät julkiset liikenneyhteydet keräävät paskasakkia.[/QUOTE]
Kannattaa varman pysytellä ihan neljän seinän sisällä loppuelämä, jos on noin todellisuudesta vierottunut. Tosin fobioihinkin on olemassa lääkitystä ja terapiaa.

 

No mitään rikkaita ei olla ja varmaan asumismuotona olisi kerrostalo. Ainakin ensivilaukselta, kun noita hintoja katsoo niin vuokrissa kuin omissakin

Kiva kuulla hyviäkin kokemuksia, kun joiltakin olen saanut hyvin kauhistuneita katseita : "älä nyt sinne muuta lapsen kanssa" tyylisiä.

 

varmasti kivaa, riippuen asuinalueesta. mutta sielläpäin on hirmuisesti tekemistä lapselle, puistoja, asukaspuistoja jne

 

[QUOTE="vieras";25811494]Kannattaa varman pysytellä ihan neljän seinän sisällä loppuelämä, jos on noin todellisuudesta vierottunut. Tosin fobioihinkin on olemassa lääkitystä ja terapiaa.[/QUOTE]

Sä voit toki halutessasi, kun muuhun ei ole varaa, matkustaa julkisilla paskasakin kanssa, mä liikun mielummin omalla ilmastoidulla Mercedekselläni.

 

[QUOTE="vieras";25811486]Kuulostaa siltä, että olet asunut koko elämäsi pientaloalueella .[/QUOTE]

Kuulostaako?! Miksi?
Olen asunut rauhattomassa lähiössä 10 v., vähän rauhallisemmassa lähiössä 10 v., rrauhallisessa lähiössä 5 v., rauhallisella pientaloalueella 5 v. ja todella rauhallisella pientaloalueella 5 v.

 

No mitään rikkaita ei olla ja varmaan asumismuotona olisi kerrostalo. Ainakin ensivilaukselta, kun noita hintoja katsoo niin vuokrissa kuin omissakin

Kiva kuulla hyviäkin kokemuksia, kun joiltakin olen saanut hyvin kauhistuneita katseita : "älä nyt sinne muuta lapsen kanssa" tyylisiä.

Pk-seudulta kerrostalokaksio 200.000 eurolla ja muualta Suomesta samaan rahaan saa ison ok-talon isolla tontilla...

 

[QUOTE="vieras";25811486]Kuulostaa siltä, että olet asunut koko elämäsi pientaloalueella .[/QUOTE]

No nyt kun luin alkuperäisen tekstini uudelleen, niin kyllä kuulostaakin Kaikkeahan mahtuu noiden ääripäiden väliin.

 

Samaa tässä pohtinut jo tovin. Sillä erotuksella, että ite olen kotoisin pääkaupunkiseudulta.
Olin 17-vuotias kun muutin opiskelujeni perässä pienempään kaupunkiin.
Ja takana 15 vuotta ja en ymmärrä et mikä mua oikein "pelottaa" takaisin muutossa.
Mun tietty helpompi miettiä paikkoja kun tunnen paikan, mutta just on köyhä ja kipee niin ei pääse sinne asumaan minne mieli tekis!
Eniten mua ahdistaa se kiire.
Sit se tekemisen tulva ja sitä kautta tarve tehdä kaikkea(ja nyt puhun omasta itsestäni ja tunnoistani).
Ja just ne et koulut on isoja.
Ihan oikeesti kun taitaisin haluta vain muuttaa yhä enemmän maaseudulle päin, mutta kun ei ole töitä niin kai se on pakko kohta muuttaa johonki kerrostaloon ahistumaan.
Tällä hetkellä kun omaa pihaa ja ihana puutalo vaikkakin huonokuntoinen.

 

No mitään rikkaita ei olla ja varmaan asumismuotona olisi kerrostalo. Ainakin ensivilaukselta, kun noita hintoja katsoo niin vuokrissa kuin omissakin

Kiva kuulla hyviäkin kokemuksia, kun joiltakin olen saanut hyvin kauhistuneita katseita : "älä nyt sinne muuta lapsen kanssa" tyylisiä.

Asumisoikeusasunto tarjoaa vaihtoehtona kohtuuhintaista asumista paremmillakin paikoilla, ja vaihtoehtoina on myös rivi- ja paritaloasuntoja jopa erillistalojakin.

Minä olen syntynyt täällä ja viihdyn erinomaisesti, ja koen oman alueemme rauhallisena ja turvallisena. Toki on paikkoja, joihin en muuttaisi, ja joku toinen voi viihtyä niissä hyvin. Esim. itse en haluaisi asua Espoon keskuksessa, Kilon aseman läheisyydessä tai Leppävaarassa (Leppävaara tuntuu itsestäni liian isolta ja siksi luotaan työntävältä). Toisaalta moni sanoo, ettei voisi asua Myyrmäessä, ja itse olen viettänyt lapsuuteni siellä, joten ei olisi mitään ongelmia asua siellä.

 

+ Palvelut lähellä
+ Lapset voivat itse kävellä kouluun, harrastuksiin jne.
+ Paljon valinnanvaraa kaikessa: kaupat, koulut, päiväkodit, aktiviteetit
+ Julkinen liikenne, tosin poikittaisliikenne surkeaa (esim Vantaalta Espooseen)
+ Paljon töitä tarjolla

- Hyvien kulkuyhteyksien varrella asuminen kallista ja usein levotonta menoa esim. juna-asemilla (itseäni ei kylläkään ole koskaan haitannut, kun naapurit ovat ok kuitenkin)
- Paljon liikennettä = meteli, pelko lasten osaamisesta (toisaalta autot ei aja ruuhkassa kovin lujaa )
- Työmatkoihin voi kulua yllättävän paljon aikaa!! 2 tuntia/suunta on hyvinkin mahdollista vaikkei linnuntietä välimatkaa olisikaan kauheasti.


Sen haluan vielä sanoa, että näissä paljon parjatuissa lähiöissäkin - ainakin joissakin- on paljon hyvää. Luontoa ja ulkoilumahdollisuuksia on jätetty, on väljempää, hieman kylämäistäkin paikoin. Itse asun lähiössä, jossa vain tuolla ihan keskustassa muutama yli 4-kerroksinen talo, nekin aivan uusia En silti sano, jos ihan maalta muuttaa, niin kulttuuriero voi olla shokeeraava.

 

Kyllä se on enemmänkin perheestä kiinni miten lapset kasvatetaan, kun siitä missä asutaan. Itse ainakin viihdyn ihan hyvin Hesassa, vaikka taajamassa olen itse lapsuuteni viettänyt. Täällä pääsee helposti leffaan, teatteriin ja taidenäyttelyihin, museoihin jne... Koulu ja päiväkoti on kävelymatkan päässä, autoa ei tarvite, metrolla pääsee. Työpaikoille on molemmilla vanhemmilla kävely- ja pyörämatkan päässä.

Me asutaan rauhallisella pientaloalueella, josta on hyvät yhteydet, iso kauppakeskus on kolmen kilsan päässä. Mamuja asuu paljon kilometrin päässä, mutta se tulee olemaan lapsillemme ihan tavallista arkea ja kavereita tulee olemaan eri uskonnoista ja kulttuureista, joten suotta niitä karttaa ja pelätä. Ennemminkin kierrän suomalaiset juopporemit kaukaa kaupan edustalla ja opetan myös lapset välttämään niitä porukoita.

 

Ihan mukavaa. Olen asunut täällä 50 vuotta, niistä elämäni 10 ensimmäistä Helsingissä ja loput Vantaalla. Olen kasvattanut lapseni aikuisiksi täällä. Onhan täällä enemmän ihmisiä kuin jossain pienellä paikkakunnalla, mutta huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin jossain suurkaupungissa. Ihmisestä riippuu, millaisessa paikassa parhaiten viihtyy. Haluaako asua keskustassa, missä palvelut ovat suurinpiirtein kotioven edessä, vai lähiössä, mistä joutuu muutaman askeleen ottamaan päästäkseen kauppaan. Maisematkin vaihtelee alueittain, voi olla korkeita kerrostaloja koko alue tai sitten vaikkapa tällaista: