Kun on TOEDELLA ruma vartaloinen?

Nyt ei sitten mitään sisäinen kauneus ratkaisee-läppää vaan totuuksia kehiin. Miäs kun vartalo on hirveä? Päärynän muotoinen, riippuvat rinnat, rasausarpia mahassa, reisissä... Vartaloni on huono. Että ei enää ikinä bikineitä, kauniita alusasuja. Mulle nauretaan täällä että olen lössähtänyt mamma

 

mene salille ja ala jumppaa

 

Koko juttu on vain sun pään sisällä. Piste.

 

Raskausarville ja riipputisseille et voi mitään. Liikunnalla voi kehoa muokata, vaikka ei laihduttaisikaan. Vaikka olisit lihavakin, niin liikunta tekee kehon muodoille hyvää aina.

 

Venähtänyt iho on venähtänyt iho, mutta kroppaahan voi muuten muotoilla. Ei keskiverto-Kertusta tule huippumallia, mutta ihan mukiinmenevä kuitenkin. Loput on sitten vain yritettävä hyväksyä, kun on ensin tehnyt asian eteen parhaansa.

 

Ap:lla lienee samanlainen kroppa kuin mitä mulla. Mutta meillä on korvienvälissä erilainen sisältö.

Mä käytän kauniita alusasuja ja bikinitkin meinaan päälle kiskaista, kun kesä tulee.

En todellakaan ole ns. tyytyväinen kroppaani, mutta en mä sitä silti surkutella jaksa. Yritän sitä kyllä vähän fiiliksen mukaan muokkailla, mutta ei siitä sentään ihan koko elämän sisältöä tule

 

Raskausarville ja riipputisseille et voi mitään. Liikunnalla voi kehoa muokata, vaikka ei laihduttaisikaan. Vaikka olisit lihavakin, niin liikunta tekee kehon muodoille hyvää aina.

Riippareita saa kiinteämmäksi ja hiukan ylöspäin rintalihasliikkeillä. Raskausarvet haalenee kun hoikistuu.

 

[QUOTE="vieras";25713639]Riippareita saa kiinteämmäksi ja hiukan ylöspäin rintalihasliikkeillä. Raskausarvet haalenee kun hoikistuu.[/QUOTE]

Ja mitä enemmän laihtuu, sitä enemmän jää arpien takia löysää nahkaa

 

No mullakin on TODELLA ruma vartalo. Vatsa roikkuu, tissit roikkuu, raskausarpia pohkeista rintoihin (en edes liiottele). Sit vielä hätäsektioarpi tekee mahasta "pyllyn" muotosen ja koko komeuden kruunaa iso arpi polvessa (25cm pitkä ja 1,5cm leveä). Ylipainoakin on ihan liikaa.
Eli voin laihduttaa mut ei mun kroppa silti KOSKAAN tuu kauniiksi vaikka tekisin mitä (ei varmaan edes kirurgin veitsellä), joten se kyllä syö tehokkaasti jo sen laihdutusinnonkin. En tiedä, yritän vaan olla ajattelematta ja välittämättä..

 

Ja mitä enemmän laihtuu, sitä enemmän jää arpien takia löysää nahkaa

No eikä jää jos syö oikein ja huolehtii liikunnasta.

 

Mäkin näytän ihan kamalalta, ainakin omasta mielestäni. Oon lyhyt joten raskaana ollessa maha kasvoi todella isoksi, vaikka kiloja tuli vain 8. Jotka sitten lähtivätkin heti sairaalasta kotiin tultua, vaan ei maha. Mutta olenkin päättänyt käydä poistattamassa kaiken nahkan mikä on ylimääräistä kun kaikki lapset on tehty. Todella kallistahan se on mutta pakollista, useamman lapsen haluan ja kun heti yhdestä jäi näin pahat jäljet. Raskausarpia on vatsassa myös, ihokudos repeili pahasti mutta ovat vähän haalenneet, ne ei kyllä mua haittaa. Ja kyllä mies kuulemma musta vielä tykkää (ja näköjäänkin) ja toivoo mun silti nättejä alusvaatteita pitävän vaikka omasta mielestä ne ei enää mulle sovikaan.

En kyllä tiennyt että tämä näin isoksi ongelmaksi muodostuu, häpeän itseäni paljon eikä oikein missään muualla tee mieli liikkua kun lapsen kanssa ulkoilut. Rinnat on sentään ok, eivät mitenkään muuttuneet imetyksestä. Mutta toi maha... Ja jumpat ei kyllä auta, sen verran paljon on ihoa tuossa löysänä. Jotain korsettia kai mun on yritettävä kohta pitää. Mutta oon kyllä tajunnut sen, että kun ennen valitin itseäni rumaksi, niin olis pitäny olla vaan tyytyväinen, kun ei mulla oikeasti mikään ollut sillon huonosti, toisin kuin nyt. Mutta miksiköhän noita lapsia pitää silti haluta??

 

Päärynävartalo on paras malli naisten vartaloista.

 

[QUOTE="minja";25713694]Mutta oon kyllä tajunnut sen, että kun ennen valitin itseäni rumaksi, niin olis pitäny olla vaan tyytyväinen, kun ei mulla oikeasti mikään ollut sillon huonosti, toisin kuin nyt. Mutta miksiköhän noita lapsia pitää silti haluta??[/QUOTE]

Olet huomannut, että on tärkeämpiäkin asioita kuin sileä vatsanahka.

 

[QUOTE="vieras";25713686]No eikä jää jos syö oikein ja huolehtii liikunnasta.[/QUOTE]

Muttakun se arpikudos ei ikinä palaudu/kutistu, vaikka kuin söis oikein ja liikkuis...
Tarkoitan nyt esim noin sentin-kaks leveydeltään olevia arpia, ja maha täynnä.
Ei ne pienene, muu ehjä nahka kyllä...

 

Eipä siinä auta ku tehä sen mitä (kohtuudella) voi ja hyväksyä se mitä ei voi korjata.

 

Eipä siinä auta ku tehä sen mitä (kohtuudella) voi ja hyväksyä se mitä ei voi korjata.

Onko se sitten reilua, että haukutaan?

 

Kaunis sä et ole koskaan toisten silmissä, jos et voi ylpeänä omaa kroppaasi kantaa.

 

Onko se sitten reilua, että haukutaan?

Ei ole.
Kuka haukkuu? Voisko ottaa etäisyyttä niihi ihmisiin? Jos ei puhe auta.

 

Pitää vaan koittaa hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Vaikka muut ei niin tekisikään.

Minä olen lihava ja periaatteessa voisin laihduttaa ja sitä yritänkin, mutta ainakaan vielä se ei ole onnistunut. Motivaatiota ei hirveästi löydy kun kroppa muutenkin (laihanakin) on mitä on. Olen todella karvainen ja sille ei vaan voi mitään. Jos epiloin niin tosi nopeasti on jo sänki takaisin. Notko selkä tekee sen, että normaalipainoisenakin se perse näyttää ihan törkeän isolta, siihenkään en voi vaikuttaa. Hampaat on vinot enkä tiedä voiko niille mitään tehdä enää näin aikuisena?

 

Saa ne tissit ja vatsanahat kirurgin veitsellä korjattua mutta ootko sit senkään jälkeen tyytyväinen?
Ala nyt ainakin liikkumaan, liikunta kiinteyttää sun kroppaa ja saa endorfiinit liikkelle niin että sun olo on kivampi ja tykkäät enemmän itsestäsi sellaisena kuin olet.

 

Itseensä ei ole aina helppo olla tyytväinen, oli kroppa minkälainen tahansa. Nuorempana minulla oli jonkinmoista syömishäiriötä. Tämä aiheutti sen, että ei se maaginen viiden kilon pudotus saanut mua yhtään tyytyväisemmäksi kroppaani, vaikka kuvittelin.

Jos on oikeasti niin ylipainoinen, että siihen sisältyy terveyshaittoja, niin kannattaa toki laihduttaa. Meitä ihmisiä on niin monenlaisia ja hyvinkin erilaiset vartalot ovat kauniita. Pääasia on, miten kantaa kehonsa ja millaiseksi tuntee itsensä.

Mulle on henkilökohtaisesti tärkeää olla hoikka, mutta en todellakaan oleta, että se olisi kaikille tärkeää. Joudunhan minä kuitenkin hoikkuudestani "maksamaan". Tykkään herkutella, mutta raja on pidettävä.

 

Korosta hiuksiasi ja henkisiä ominaisuuksiasi.

 

Sitten on tehtävä niin kuin muutkin, joilla ei ole kaikilta osin täydellinen ulkomuoto eli korostettava parhaita puolia ja häivytettävä huonoimpia meikeillä, vaatteilla ja asusteilla. Salitreenillä saa muotoa ruotoon ja ryhtiä.

Ja juu, vartalosi ei rehellisesti sanottuna kuulosta kauniilta ja en aio sitä valheellisesti kehua, sillä kaikkien kropasta ei todellakaan löydy jotain kaunista, vaikka niin väitetään. Mut oikeanlaiset vaatteet ja liikuntaa ja sitten se vaikein eli pitää vaan hyväksyä ne rajat, joiden sisällä voit vartalollesi jotain tehdä.

 

Mene uimahalliin ja katsele siellä suihkussa muita naisia, kaikilla on jotain vikana ja yli puolet on ylipainoisia...Jo alkaa oma vartalokin olla ok!

 

se on ihan kiinni siitä, miten suhtautuu asiaan. Jos pitää oletusarvona jotakin alusvaatemallin vartaloa, ehkä siitä saa alemmuuskomleksin ja tuntee itsensä rumaksi jos ei siltä näytä.

mutta eivät kaikki pidä takuulla sinuakaan ap rumana. Minä hoidan työkseni vanhuksia enkä pidä rumana edes asiakkaitani jotka takuulla ovat roikkuvampia,ryppyisempiä ja "rumempia" kuin sinä