Olen syntynyt vuonna -88, minulla on korkeakoulututkinto, vakkari työ, omistusasunto ja olen yh.

Saankai nyt olla julkisestikin ylpeä itsestäni. Ei sillä, etteikö meillä kaikilla olisi omat aiheemme olla ylpeitä itsestämme.

 

Mulla on samanlainen tilanne muuten, mutta olen syntynyt -87.

 

Nii...???

 

Alle 30v yksinhuoltaja ja siitä ylpee?

 

saat olla, vaikkei kai tuo kovin ihmeellistä ole.

 

Jospa sitten kun ikää karttuu enemmän niin saisit enemmän itseluottamustakin.

 

Täysin normaali opiskeluaika AMK:ssa on se 5-vuotta ja yliopistossa se 12v. helkkutti soikoon!
Eli onnittelut NORMAALIajassa valmistumisesta.

Olin muuten 22-vuotias itse, kun valmistuin yliopistosta erityisopettajaksi.

 

Onnea!

 

Sulla olis ollut hyvää aikaa seurustella ja aikuistua ennen kuin alat lapsia tekemään, minimoida riski jäädä yksinhuoltajaksi.

 

Niin mistä asiasta piti olla ylpeä? Eikö nuo kaikki muut ole ihan normi asioita? Paitsi tuo yh-osuus...

 

Ja noi yhdyssanojen kirjoitukset kannattaa opiskella ennen kun alat vielä enemmän leijumaan

 

Mun sisko on valmis lääkäri ja täytti lokakuussa 24v.

 

Olen alunperin ollut yh ja tämä on ollut koko ajan tietoinen valinta.

 

Selkis.

 

Onnea! HIENOSTA saavutuksesta! Saat todellakin ylpeillä! Normaaliajassa valmistunut ja vielä lapsi sulla. Kovin moni ei tuohon pysty. Eikä monella sun ikäisellä ole omaa asuntoa, vaikka nyt aikuinen oletkin.
Hienoa!

T: yliopistossa opiskeleva kolmen lapsen mamma

 

mitä ylpeilyn aihetta tuossa on?

 

Jopas tuli kitkeriä vastauksia.

Kyllä mä voin hattua nostaa, ihan hieno saavutus, jos on yksinhuoltajana pystynyt opiskelemaan, saamaan vakituisen työn ja vielä oman asunnonkin.

Yksinhuoltajuus ei kai sinällään ole "saavutus", mutta sitä ap tuskin tarkoittikaan.

Joten, onnittelut, itse en olisi samaan pystynyt

 

Minua kyllä vähän ihmetyttää, kuinka olet ennättänyt tehdä tuon kaiken, siis opiskella täyspäiväisesti 5+ vuotta (mikä ala?), ja ilmeisesti tehnyt samalla kovapalkkaista työtäkin (sillä eihän omistusasuntoa muuten osteta), ja synnyttänyt ja kasvattanut samalla lapsen ihan yksin?

 

[QUOTE="haha";25708869]Täysin normaali opiskeluaika AMK:ssa on se 5-vuotta ja yliopistossa se 12v. helkkutti soikoon!
Eli onnittelut NORMAALIajassa valmistumisesta.

Olin muuten 22-vuotias itse, kun valmistuin yliopistosta erityisopettajaksi.[/QUOTE]

Normaali opiskeluaika AMKssa viisi vuotta ja yliopistossa kaksitoista vuotta? Varmaan jossain tarkkisyliopistossa! Terveisiä sinne amikseen, tonttu!
Ei pidä paikkaansa.

 

Hienoa, että voit pitää lapsestasi/ lapsistasi huolen

 

Minua kyllä vähän ihmetyttää, kuinka olet ennättänyt tehdä tuon kaiken, siis opiskella täyspäiväisesti 5+ vuotta (mikä ala?), ja ilmeisesti tehnyt samalla kovapalkkaista työtäkin (sillä eihän omistusasuntoa muuten osteta), ja synnyttänyt ja kasvattanut samalla lapsen ihan yksin?

Ei kai nyt omistusasuntoon kovapalkkaista työtä tarvita? Pankkilaina vain.

 

minä olen syntynyt vuonna 1987, olen asunnut omistusasunnossa 6-vuotta.
minulla on kolme lasta muttei ammattia.

 

Normaali opiskeluaika AMKssa viisi vuotta ja yliopistossa kaksitoista vuotta? Varmaan jossain tarkkisyliopistossa! Terveisiä sinne amikseen, tonttu!
Ei pidä paikkaansa.

Oletan itse tuon olevan siis vitsiä. Kun nykyään opiskeluajat venyy ihan järkyttäväksi ilman hyviä syitä. Ihan järjettömillä asioilla selitetään, miksi nyt roikutaan koulussa ties monettako vuotta.

Itse kävin koulun ohella töissä, olin 3kk ulkomailla vaihdossa, matkustelun paljon ja osallistuin paljon opiskelijabileisiin. Viikonloppuisin urheilin ja nukuin. Silti sain valmistuin fil.maisteriksi 4,5-vuodessa. En ymmärrä miten siihen olisi enempää aikaa saanut menemään edes, kun mäkin jo lorvin minkä kerkesin.

 

Ei kai nyt omistusasuntoon kovapalkkaista työtä tarvita? Pankkilaina vain.

No mutta eihän sitä lainaa saa ellei ole sitä alkupääomaa. Opintorahasta ei paljon säästellä.

 

No mutta eihän sitä lainaa saa ellei ole sitä alkupääomaa. Opintorahasta ei paljon säästellä.

No ei siihenkään kovapalkkaista työtä tarvita että saa alkupääoman. Eräs ystäväpariskuntani säästi alkupääoman toisen ollessa töissä n.1800€:n palkalla ja toisen ollessa äitiyslomilla ja kotihoidontuilla kotona 1-4 lapsen kanssa. Ja ainakaan minun mielestäni tuo 1800€ ei ole vielä mikään kova palkka. Toisaalta alkupääoman voi säästää hyvin pitkän ajan kuluessa, sen voi saada vanhemmiltaan tai jostain perintönä. En sano että aloittaja on näin toiminut, tuli vaan mieleeni, että ainoa tapa saada alkupääomaa asunnon ostoon ja lainan saamiseen ei suinkaan ole kovapalkkainen työ.