Tota... mä en kertoisi. Varsinkin kun mitään ei oikeastaan kuitenkaan loppujen lopuksi edes sitten tapahtunut. Luultavasti aiheutat kertomisella miehellesi pahan mielen ja enemmän mustasukkaisuutta ja ties mitä sivuoireita vielä.Alkuperäinen kirjoittaja aapee vielä;25668434:kyllä suuttuisin, jos puoliso tekisi vastaavaa.. mutta kun mitään ei oikeasti tapahtunut, koen että oli enemmälti sellainen läheltä piti tilanne... helppo se on tuomita puoliso tai joku toinen, hankalampi itsensä..
Mieheni on jo mustasukkainen jos joku kauppajonossa katsoo minua pitkään. Olen aina ennen ajatellut, että on vain mustaa ja valkoista. Mutta kai kaikessa on se kuuluisa harmaa alue? Ei kukaan ole täydellinen... Monet ystävistäni ovat sitä mielt, että miehelle pitäisi kertoa , ihmettelevät kun en kerro... En halua kertoa, koska mielestäni aiheetta pahottaisin miehen mielen...
Ja ei, en ole ylpeä tästä. Mutta en myöskään usko olevani ainoa joka sinne harmaalle alueelle on eksynyt..!
Ei ehkä maailman paras neuvo, mutta aikuisten oikeasti en haluaisi että mun mies tulisi tunnustamaan mulle että meinasi panna kaveria tms... Itse asiassa olen sanonutkin hänelle, että jos joskus menneisyydessä on joskus jotain sattunut niin ei kannata enää tulla avautumaan mulle siitä. En halua tietää. Ei mulla siis mitään epäilyjä aiheesta ole enkä ole mustis, mutta olipa kerran aiheesta muusta syystä juttua niin sanoin samalla.