Lapsi katsomaan vainajaa?

Poikani (6v) mummu kuoli lauantai-aamuna. Kuolema ei tullut yllätyksenä, vaan oli tiedossa pidemmän aikaa.

Pojan isä on huomenna menossa äitiään katsomaan, ja poikani haluaisi mennä mukaan. Tämä ei ole ensimmäinen hänen läheisensä kuolema, joten jollakin tavalla jo ymmärtää, mitä se merkitsee.

Olenko hölmö, kun lupasin lapselle, että hän saa mennä.

Lisään vielä, että olen itse nähnyt lapsena isomummoni kuolleena, enkä ole millään tavoin traumatisoitunut siitä.

 

Joo ihan hyvin voi mennä.

 

En antanut omien lasteni mennä katsomaan omaa mummuani. Omia vanhempiani tai mieheni vanhempia saisivatko mennä katsomaan, en tiedä, en ole miettinyt niin pitkälle, todennäköisesti. Olinhan minäkin, tosin olin jo aikuinen. Mutta jos minä tai mieheni kuolisimme tai lastemme sisarus niin silloin heidän pitäisi ehdottomasti (en usko että kukaan heistä pistäisi hanttiin) käydä katsomassa. On todettu että lähiomaisten kohdalla se on parantava/voimauttava asia.

 

Voi mennä. Kuolema kun kuuluu elämään eikä kuolleen näkeminen lasta vahingoita.

 

En mä näe mitään syytä miksi lapsen sinne pitäisi mennä. Mutta en keksi oikein sellaisiakaan syitä, miksei lapsi sinne voisi mennä...

Kuollut ihminen on kaunis. Ainakin minun näkemäni ovat olleet, niin pikkulapsi kuin aikuisetkin. Mutta en ole lapsi, eikä mulla ollut tunnesidettä ko. ihmisiin. En osaa sanoa, miten omat lapseni reagoisivat...tyttö 8 v voisi ottaa vähän rankastikin, poika 6 v varmaan suhtautuisi rauhallisesti ja tietynlaisella kypsyydellä asiaan.

 

Jos lapsi haluaa itse mennä mukaan, niin anna mennä. Jos siis on ihan normaalikunnossa olevasta ruumiista kyse, eikä jossain onnettomuudessa ruhjoutuneesta.

 

Jos itse haluaa eikä ole herkkä, niin antaisin mennä. Itse näin 5-vuotiaana kotonani asuneen isosetäni kuolleena.

 

En näe miksi lapsi ei voisi mennä, voi olla hyvä nähdä mummu vielä.

 

En antaisi mennä.

 

jos minä tai mieheni kuolisimme tai lastemme sisarus niin silloin heidän pitäisi ehdottomasti käydä katsomassa. On todettu että lähiomaisten kohdalla se on parantava/voimauttava asia.

Kunhan se on vapaaehtoista. Äitini kävi painostettuna katsomassa kuollutta isäänsä eikä todellakaan koe sitä millään tavalla positiivisena asiana, vaan toivoo, että olisi pitänyt päänsä kuten minä ja jättänyt väliin. Näissä asioissa ei saa pakottaa, jokainen päättää itse.

 

Jos kyse siistin näköisestä vainajasta niin mikäettei, mutta jos kyseessä esim onnettomuus jossa mahdollisesti vainajan kasvot vioittuneet niin sitten ei. Tosin silloinkin yleensä laitetaan liina kasvojen suojaksi.

 

Ei ole onnettomuudessa ruhjoutunut.

Hyvin selvästi tuo lapsi totesi haluavansa mennä ja luvan hänelle siihen jo annoinkin. Nyt vain aloin vähän epäröimään ja halusin kuulla toisten mielipiteitä.

 

Toki päästät menemään, varsinkin jos lapsi itse haluaa. Älä ihmeessä tee kuolemasta tabua. Se on meillä jokaisella edessä ja suurin osa meistä saattelee hautaan aika monta läheistä ihmistä ennen omaa kuolemaansa.

 

Antaisin luvan. Mutta sanoisin vielä, että voi missä vaiheessa vaan sanoa, ettei haluakaan.

 

Jos lapsi välttämättä painostamatta haluaa, niin voisin päästää. Toki huomioisin lapsen kypsyyden ja jos on hyvin herkkä lapsi, en päästäisi.

 

Et ole. Kuolema ei ole tabu vaan luonnollinen elämän kiertokulkuun kuuluva asia.
Kun kerran lapsesi haluaa rakkaan ihmisen ruumista mennä katsomaan, anna hänen mennä :hug:

 

Mummini kuoli kun olin 11v. Menimme koko lähisuku katsomaan, minä en olisi halunnut mennä ja taisin olla ainoa jolle se oli traumaattinen kokemus. Veli 9v ja serkut 7 ja 5v eivät ollenkaan säikähtäneet tms. Eli varmaan 6-vuotiaasi pärjää hyvin.

 

Kiitos vastauksista! Nyt vastaustenne jälkeen tuo epäröintini alkaa tuntumaan jo hieman hölmöltäkin :ashamed:

 

Tottakai jos lapsi haluaa. Sieläki voi vielä perääntyä jos tullee toisiin ajatuksiin. Mie kävin kattomassa lapsena kaikki vainajat mitä mahollista, siis sukulaisia jne, ennen hautausta. Ei traumoja. Ei mittään. Kuolema on normaali osa elämää täällä, eikä se kuollu yleensä näytä kovinkaan pahalta jos ei onnettomuus tms ole kyseessä.

 

Jos lapsesi itse haluaa, ja olet jo luvannutkin, kyllä päästäisin. En lapsena päässyt katsomaan omaa kuollutta vaariani ja se hämmensi ja pelotti minua. En tiedä, miten olisi käynyt, jos olisin päässyt- mutta oletan, että vaarin näkeminen olisi ollut vähemmän hämmentävää kuin se, että se näkeminen minulta evättiin.

 

Hienoa, jos lapsi haluaa mennä. Lapselle ei saa sitten sanoa mitään sellaista, että "siinä se mummo nukkuu", ettei lapsi yhdistä nukkumista ja kuolemaa toisiinsa.

 

Itselläni on samanikäinen lapsi enkä tiedä haluaisinko hänen näkevän vainajaa, on aika herkkä tyyppi. Kannattaa ainakin kertoa etukäteen lapselle että mummi voi olla erinäköinen. Ja pitää järjestää niin että lapsi voi poistua tilanteesta turvallisen aikuisen kanssa heti kun haluaa. Itse olin lapsena katsomassa kuollutta isovanhempaani ja muistan kuinka ahdistavaa oli kun arkun äärellä veisattiin virsiä eikä pois päässyt.

Haluaisin vielä muistutta että kaikki luonnollisestikaan kuolleet vainajat eivät ole kauniin näköisiä. Olen työni puolesta nähnyt kymmeniä kuolleita ja joidenkin olemus on ollut vähemmän levollinen.

 

Jos lapsesi itse haluaa, ja olet jo luvannutkin, kyllä päästäisin. En lapsena päässyt katsomaan omaa kuollutta vaariani ja se hämmensi ja pelotti minua. En tiedä, miten olisi käynyt, jos olisin päässyt- mutta oletan, että vaarin näkeminen olisi ollut vähemmän hämmentävää kuin se, että se näkeminen minulta evättiin.

Olen samaa mieltä kanssasi tästä!!

 

Oma isäni kuoli ollessani 9-vuotias. Olimme jo puhuneet, että menisimme yhdessä äitini ja sisarusteni kanssa katsomaan isän ruumista, joka oli nähtävillä kappelissa erillisessä huoneessa. Juuri ennen kuin olin menossa ovesta sisään, niin tätini esti minua menemästä.
Minua vieläkin painaa se, etten nähnyt isäni ruumista. Kannan kaunaa sisimmässäni myös tädilleni. Asiasta on jo 17 vuotta aikaa.

 

Oikean päätöksen teit!