Mä en ole koskaan ajatellut, ettei pieni lapsi voisi olla erossa äidistään esim. reissun ajan.

Läjeiset välit voi syntyä pienemmässäkin asunnossa. Lapset kyläilevät lapsineen ja väliin ovat yökylässä. Ihan pieni vauva kuuluu vanhemmilleen, vaikka on minullakin 2:kuinen ollut yökylässä.
Arjen hoitavat vanhempansa, joskus voi toki hakea hoidosta, mikäli sopii työaikaan. Viikollakin voi vapaalla jäädä yöksi.
Meillä on hyvät ja läheiset välit, vaikka lapsenlapset ja lapseni eivät täällä aina olekaan.
Viikonlopulla tulee taas poikani tyttäret yökylään yöksi, eivät he kauemmaksi aikaa raskisi antaakaan.

No justiinsa näin. Enkä kyllä käsitä miten heti oletetaan ettei paljon yökyläilyjä harrastavan lapsen isovanhemmat osaa sanoa ei? Taikka jos osaa, niin lapsen vanhemmat siitä jotenki suuttuisivat? :O Ja pakko vielä sanoa, että ihan normaalit välit mulla on omiin vanhempiini vaikka olen lapsuudessa viettänyt paljonkin aikaa isovanhempien luona.

 

Kyllä munkin mukavat lapsuusmuistot liittyy viikkoihin isovanhempien luona maalla tai mökillä.
Oon tosi tyytyväinen, et omat lapsetkin saavat kokea samanlaista vapaa-ajan viettoa isovanhempien kanssa esim. mökillä ja reissussa ( kun kukaan maalla asu )

Meillä vanhemmilla kun ei ole mahdollista esim.lomailla koko kesää. Onneksi lapsilla sentään on.

 

[QUOTE="vieras";25583344]Minä kysyin että entä JOS eivät hoidakaan? Vastaa siihen.[/QUOTE]

En nyt tajua mitä sä tällä haet? Mutta jos ne nyt päänsä löis ja sekois, eivätkä hoitoon ottaisi niin sitten ei ottais. Mitä mietittävää siinä on?

 

Kyllä minä olen ajatellut. Mun mielestä tuskin puoli vuotias tahtoo lomaa vanhemmistaan viikon ajaksi?? Ja mun mielestä se on väärin lasta kohtaan vanhempien jättää tuon ikäinen hoitoon jotta itse pääsee lomalle. Olen sisi tuota tapausta ihmetellyt kyllä kovasti... Enkä vieläkään ymmärrä mikä tarve on jättää tuon ikäinen niin pitkäksi aikaa hoitoon.

 

Minun vajaa 3-vuotias itkeskelee joskus jos olen yönkin poissa.

 

Itselläni ei ole tullut mieleenikään jättää tuota 2-vuotiasta reissujen ajaksi hoitoon. Suunnittelee sen mukaan, että lapsi menee mukana. Toisaalta ei tuo napero ole ollut vielä yöhoidossakaan kertaakaan, en epäile, etteikö "pärjäisi" ei vain ole ollut tarvetta, kun yleensä ollaan yhessä mummolassa yms yökylässä.
Ehkä 10-vuoden päästä voisin kuvitella, että jäisi hoitoon viikon ajaksi

 

En nyt tajua mitä sä tällä haet? Mutta jos ne nyt päänsä löis ja sekois, eivätkä hoitoon ottaisi niin sitten ei ottais. Mitä mietittävää siinä on?

Älä nyt hermojas menetä Viittaisin vain tähän aloituskommenttiisi siitä kun ette ymmärrä sitä sun tätä. Että aina ne asiat ei ole yksinkertaisia ja äidin halusta kiinni

"Just tänään keskustelin lastenhoitajaäitini kanssa tästä aiheesta (en ollut tästä topicista tietoinen). Äitini sanoi, ettei ymmärrä sitä kun lasta ei ikinä viedä/luoteta kenenkään hoitoon, vaan äiti on lapsen kaa 24/7. Halutaan tehdä itsestä jotenkin korvaamaton ja tärkeä. Huomautti myös et mitäs sitten, jos äiti joutuu vaikka sairaalaan? Kiva paikka lapselle, joka ei ole tottunut olemaan äidistä erossa (ja kiva myös sille joka lasta joutuu sit hoitaan)."

 

Mun lapsi ei olekaan joka asiasta pillittävä äitin lahkeessa roikkuja. Olen tyytyväinen, että lapsi on pienestä pitäen osannut/halunnut olla hoidossa sukulaisilla. Lomaa en ole lapsesta tarvinnut, mutta matkalle on joskus kiva lähteä. Aina ei voi lasta ottaa mukaan. Tänä päivänä on reipas koululainen.

 

[QUOTE="vieras";25583583]Mun lapsi ei olekaan joka asiasta pillittävä äitin lahkeessa roikkuja. Olen tyytyväinen, että lapsi on pienestä pitäen osannut/halunnut olla hoidossa sukulaisilla. Lomaa en ole lapsesta tarvinnut, mutta matkalle on joskus kiva lähteä. Aina ei voi lasta ottaa mukaan. Tänä päivänä on reipas koululainen.[/QUOTE]

Juu, kyllä näin on! Minunkin ystäväni aloitti tämän hoitokoulutuksen 6 viikkoisesta. Siitä lähtien sitten vähintään joka viikko yöhoitoa + kaikki muut hoidot päälle. Jännä juttu että nyt 5-vuotiaana ei ole suostunut menemään enää yli vuoteen mummolleen yöhoitoon ja sokeakin näkee että lapsen ja äidin välinen suhde on kylmä. Lapsi roikkuu jatkuvasti äidissään, inisee, kitisee, ei uskalla nukkua yksin, ei uskalla sitä eikä tätä. On helvetin arka. Ja sitten taas meidän "aina kotona ollut" lapsi on nyt 5-vuotiaana hyvin reipas ja sosiaalinen lapsi eikä roiku eikä riipu äidissään Ehkä se 6 viikkoisen yöhoito oli jo aivan liian myöhään? :/

 

Tietenkin lapseni tekevät omat päätöksensä omien lastensa suhteen ja kunnioitan niitä päätöksiä. Jos joku katsoisi että on lapselle hyvästä että ensimmäisinä viikkoina, kuukausina tai vuosina lapsen elämässä ei ole muita läheisiä kuin vanhemmat, saattaisin mielessäni ihmetellä, mutta en sitä ääneen mainitsisi saatikka puuttuisi asiaan.

Toisaalta on varmasti totta sekin että jos joku lapsista tai vävyistä tai miniöistä päättäisi käyttää lastaan hyväkseen seksuaalisesti, emotionaalisesti tai henkisesti, pyrkisin- toivottavasti todellakin - auttamaan lasta.

Palstalla kuitenkin parveilee tietty "äitiletyyppi" joka ilmoittaa että he ja heidän oma läsnäolonsa ovat kaikki mitä lapsi koskaan tarvitsee ja kertoilee laveasti esimerkiksi sellaisia, että "on lapsella toimivat ja läheiset suhteet isovanhempiinkin" - kun melkein joka kk soitellaan ja kahdesti on nähtykin.

Usein sama tyyppi on se jonka mies "auttaa" joskus lapsenhoidossa. Lapsi ei siis ole isänsä lapsi vaan äidin lelu, jolla isä saa joskus äidin valvonnassa leikkiä. Lisääkin esimerkkejä voisi antaa.
Sellaista kavahdan.

Lapsen henkinen hyväksikäyttö ei mielestäni ole pienempi paha kuin pedofilia - vaikka muodikkaampi onkin.

Ja sitten ihan pikkuisen kärjistit jotta pointti tulisi selväksi, ja sohaisit parin mamman kaffet henkitorveen?

Minusta on sitä parempi, mitä useampia (aidosti) läheisiä aikuisia lapsella on. Paino on kuitenkin sanalla aidosti läheisiä. Olen päiväkodissa töissä ja sellaisena rankasti yleistettynä nyrkkisääntönä minusta tuo MLL:n 1 yö/ikävuosi hoidossa (Huom! lapsi EI ole hoidossa ollessaan isänsä kanssa, vaan tilanne on sama kuin ollessaan äitinsä kanssa) on ihan hyvä. Siis tilanteissa, jossa minulta on suoraan kysytty mielipidettä. Siinä on vahvasti eroa, onko vanhemmilla tarve olla erossa lapsesta ja siksi laittaa lapsi hoitoon vaikka viikoksi, vai onko sekä lapsella että hoitajalla tarve viettää aikaa yhdessä. Vähän sekavasti selitetty, mutta paremmin en osaa.

Oman alle 2-vuotiaani voisin jättää äidilleni yöksi oikein hyvillä mielin, tosin vielä ei ole ollut tarvetta. Muuten tuo lapsonen kyllä viettää mummin kanssa myös kahden keskistä aikaa ja nauttii siitä suunnattomasti, kuten myös mummi. Juuri eilen en ehtinyt päästä kuin lauseessa "äiti menee kauppaan niin leikitkö mummin kanssa sillä aikaa" alkuun, kun lapsi jo huusi hei hei ja vilkutti vimmatusti (mee jo äiti) Olen äärettömän onnellinen siitä, että lapsellani on tuo mummi elämässään, kenen kanssa ollaan lähes päivittäin tekemisissä ja kenestä lapsi on todella onnellinen. Olen myös onnellinen niistä muutamasta muusta aikuisesta, kenestä lapsi kovasti tykkää ja nauttii saadessaan viettää aikaa heidän kanssaan.

Sitä vastoin suren sitä, että mieheni välttelee lapsen kanssa kaksin olemista. Samoin siitä, että hänen vanhempansa ovat niin "kiireisiä", että lapsi ei todellakaan näe heitä usein. Mies on todella hyvä ja rakastava isä, mutta erittäin huono itseluottamus heijastuu tähän lapsesta yksin huolehtimiseen

 

[QUOTE="vieras";25583570]Älä nyt hermojas menetä Viittaisin vain tähän aloituskommenttiisi siitä kun ette ymmärrä sitä sun tätä. Että aina ne asiat ei ole yksinkertaisia ja äidin halusta kiinni

"Just tänään keskustelin lastenhoitajaäitini kanssa tästä aiheesta (en ollut tästä topicista tietoinen). Äitini sanoi, ettei ymmärrä sitä kun lasta ei ikinä viedä/luoteta kenenkään hoitoon, vaan äiti on lapsen kaa 24/7. Halutaan tehdä itsestä jotenkin korvaamaton ja tärkeä. Huomautti myös et mitäs sitten, jos äiti joutuu vaikka sairaalaan? Kiva paikka lapselle, joka ei ole tottunut olemaan äidistä erossa (ja kiva myös sille joka lasta joutuu sit hoitaan)."[/QUOTE]

Hankalaa tää netissä keskustelu, kun tulee sit väärinkäsityksiä tottakai on tilanteita, ettei ole ketään kelle lapsen hoitoon antaisi, mutta paljon on myös äitejä jotka ei lasta hoitoon anna vaikka esim isovanhemmat pyytäisivät.

 

[QUOTE="mamaa";25583698]Ja sitten ihan pikkuisen kärjistit jotta pointti tulisi selväksi, ja sohaisit parin mamman kaffet henkitorveen?

[/QUOTE]

Vähän tylsä päivä...

 

[QUOTE="vieras";25583672]Juu, kyllä näin on! Minunkin ystäväni aloitti tämän hoitokoulutuksen 6 viikkoisesta. Siitä lähtien sitten vähintään joka viikko yöhoitoa + kaikki muut hoidot päälle. Jännä juttu että nyt 5-vuotiaana ei ole suostunut menemään enää yli vuoteen mummolleen yöhoitoon ja sokeakin näkee että lapsen ja äidin välinen suhde on kylmä. Lapsi roikkuu jatkuvasti äidissään, inisee, kitisee, ei uskalla nukkua yksin, ei uskalla sitä eikä tätä. On helvetin arka. Ja sitten taas meidän "aina kotona ollut" lapsi on nyt 5-vuotiaana hyvin reipas ja sosiaalinen lapsi eikä roiku eikä riipu äidissään Ehkä se 6 viikkoisen yöhoito oli jo aivan liian myöhään? :/[/QUOTE]

Meillä aloitettiin yöhoito jo 4-viikkoisena. Ehkä tosiaan aloitettiin liian myöhään, koska meillä lapsi ei ole arka tms. Tai sitten on vain lapsilla erilaisia luonteita.

 

Tuo on muuten ihan totta.
Minä reagoin aina lasten pahoinpitelyyn.
En hyväksy sitä missään muodossaan.

tsot tsot, tolle paatokselle..En ole tässä ketjussa lasten pahoinpitelystä nähnyt merkkejä, aikuisten kylläkin. Lapsia on erilaisia, kuten myös vanhempia. Luulin, sinun sen ymmärtäneen. Jos jonkun lapsi kaipaakin enemmän erillisyyttä ja toisen läheisyyttä ei se liene heti oire mistään. Vanhemmilla on omat tarpeensa ja on jopa luonnonlaki, että äiti ei pienestä lapsestaan halua olla erossa. Matka tästä psyykkisesti sairaalloiseen läheisriippuvuuteen on turkasen pitkä.

 

Vähän tylsä päivä...

Eikö suurperheen äidillä ole ihan totta muuta tekemistä kuin haukkua netissä äitejä lapsiaan pahoinpiteleviksi narsisteiksi yms. kauniilla nimityksillä mitä "tylsyyksissäsi" keksit? Mene pitämään miestä hyvänäsi ettei lähde nuorempiin

 

Se jos lapselle ei vauvaiän symbioosin jälkeen suoda muita aitoja läheisiä, omia ihmissuhteita kuin äiti - ja mahdollisesti isä.
Sellaisen lapsen henkisen hyväksikäytön kutsuminen "rakkaudeksi" tekee siitä erityisen kuvottavaa, vaikka periaatteessahan pelkkä nimittely ei itse asiaan pitäisi vaikuttaa...

Kyllä, olen samaa mieltä. Yökyläily nyt ei varsinaisesti liity tähän, koska lapselle voi antaa muutenkin läheisen suhteen myös muihin ihmisiin. Tosin vauvavaihetta lukuunottamatta minusta lapselle tekee hyvää viettää aikaa näiden läheisten kanssa myös itsekseen (mutta se ei välttämättä vaadi yökyläilyjä, tosin niistä ei ole haittaakaan kohtuullisessa määrin).

Itse olen murheellisin ehkä juuri siitä, että minulla on niin pieni määrä läheisiä aikuisia tarjottavana lapselleni. (Ihana) isäni on kuollut, äitini kanssa olemme tekemisissä paljon. Omat kumminvanhempani asuvat kaukana, mutta pyrimme näkemään mahdollisimman usein (parin kk välein) ja he ovat "varaisovanhemmat" lapselle. Muita sukulaisia meillä ei juuri ole minun puoleltani. Ystäviä minulla on paljon, mutta heillä on kaikilla pieniä lapsia ja se tekee suhteista tällä hetkellä tietynlaisen -nähdessä jokainen pitää omistaan pääasiassa huolta, kun perushuoltoon menee paljon aikaa. Miehen vanhemmat asuvat lähellä, mutta heillä tuntuu olevan kova kiire koko ajan. Onneksi miehen puolelta lapsella on täti, jonka kanssa he ovat tulossa kovin läheisiksi!

Mutta kyllä, parasta mitä voit lapselle antaa on hyvä itsetunto, paljon rakkautta ja läheisiä aikuisia itsesi lisäksi!

 

Vähän tylsä päivä...

I know the feeling

 

onks toi mummeliisa ihan....??

 

[QUOTE="vieras";25582966]Olen nähnyt ja kuullut tällä palstalla vaikka ja mitä mutta ikinä, koskaan en ole "tavannut" ketään noin aidosti ilkeää ja julmaa ihmistä kuin sinä. Mikä Jumala sinä kuvittelet olevasi, joka päättää että kuka pahoinpitelee lapsiaan sillä että ei vie hoitoon? Kun on ihan totta aikuisia jotka käy töissä ja lapset on kaikki päivät hoidossa jolloin minusta taas olisi jo kohtuutonta tuohon päälle hoidattaa lapsia muilla kun jo valmiiksi on se tilanne että lapset on arkipäivät hoidossa. Eikä silti tulisi ikinä mieleenkään mennä syyttämään toisin toimivia vanhempia eikä varsinkaan noin karmeilla syytöksillä mitä sinä käytät. SINUN mielestäsi tilanteet jotka ovat muista kohtuuttomia (esimerkiksi se että ajetaan autolla pitkiä matkoja hoitoon saannin vuoksi) ovat tilanteita joihin jokaisen aidosti ja terveellä tavalla lapsiaan rakastavien pitäisi ryhtyä.

Ja ei, tämä ei ole mikään "se koira älähtää" juttu vaan tuo Mummeliisan ilkeys on jotain niin kammottavaa että se jos mikä kuvottaa.[/QUOTE]

Minusta sinä ymmärrät Mummeliisaa nyt (tahallaan?) aivan väärin. Hän yrittää käsittääkseni sanoa (kärjistäen ja provosoiden), että lapselle on vain ja ainoastaan hyväksi, jos hänellä on muitakin läheisiä aikuisia vanhempien lisäksi. JA että on väärin, jos lapsi haluaisi viettää aikaa kahden esim. mummin/papan/kummitädin tms. kanssa, ja äiti ei suostu koska paikkaa omia tunnemaailman vajaavaisuuksiaan eikä kestä sitä että joku muu kuin hän olisi lapselle tärkeä.

Yökyläily tässä nyt on varmaan ihan toissijainen asia/sivuseikka, siitä puhutaan koska ketjun alkuperäinen aihe oli se viikon loma ja yöhoidossa oleminen.

 

Tämä ketju on kyllä taas erinomainen esimerkki siitä kuinka toiset puhuvat aidasta ja toiset aidan seipäästä.

Ottakaapa nyt hetkeksi ne palot pois nenusta ja lukekaa ajatuksella Mummeliisan kirjoitukset. Niissä on erittäin paljon järkeä. Tosin niiden ymmärtäminen edellyttää myös tietoisuutta ympäröivästä maailmasta. On olemassa valitettavan paljon vanhempia (lue äitejä), joiden mielestä äiti on lapselle kaikkein tärkein tilanteessa kuin tilanteessa. Usein nämä asenteet tulevat esiin vanhempien erotessa, jolloin äiti on sitä mieltä, että koska hän on hoitanut pirjopetteriä kotona kolme vuotta, yön yli tapaamiset isän luona ovat täysin mahdoton ajatus. Usein tällaiset äidit myös kuvittelevat, että jos lapsen isä ei tee asioita samalla tavalla kuin äiti, isä ei osaa ja lapsi kärsii. Ja taas on hyvä syy ripustautua lapseen.

Mummeliisa provosoi, mutta yrittäkää lukea tekstejä ottamatta niitä henkilökohtaisina loukkauksina.

 

Tätä palstaa lukiessa tulee usein tunne, ettei suomalaisten sisälukutaito ole kovin hyvä.. Usein kirjoituksen oikea pointti menee monelta täysin ohi, korkealta ja kovaa. Huumorintaju taitaa myös olla usein kateissa

Eiköhän mummeliisa tarkoittanut sitä, että sairaaloinen ripustautuminen lapseen on epätervettä. Osa äideistä on aidosti sitä mieltä, että lapsi ei pärjää ilman häntä. Ei mummon, vaarin tai edes isän kanssa. Ainoastaan äiti kelpaa. Palstallakin kysellään usein "voinko jättää lapseni isälle hoitoon?" jne. Ei ole tervettä tehdä itsestään lapselle sitä ainoaa, tärkeää aikuista.

Ei ole kyse siitä jättääkö lapsen hoitoon loman ajaksi, yökylään tms. Nämä asiat ovat toissijaisia.

 

Taisi alkaa muutamaa muutakin häritsemään ymmärryksen suuruus palstalla

 

[QUOTE="vieras";25583151]:flower:

Nykytilanteeseen kantaa ottamatta minä voin ainakin sanoa että en ole enkä antaisi alle 1-vuotiasta yöhoitoon. En, en ja en. Ja ilmeisesti tämäkin asia tekee minusta narsistisen lapsiaan pahoinpitelevän ja mitä muuta niitä olikaan. Sairasta että on ihailtavaa ja siihen on pyrittävä että jos pienen, pienet lapset "ulkoistetaan" mahdollisimman aikaisin mahdollisimman monelle.[/QUOTE]

Ei, Mummeliisa ei sanonut kyllä missään viestissä noin. Luepa tarkemmin!

 

[QUOTE="mmm";25583960]Tätä palstaa lukiessa tulee usein tunne, ettei suomalaisten sisälukutaito ole kovin hyvä.. Usein kirjoituksen oikea pointti menee monelta täysin ohi, korkealta ja kovaa. Huumorintaju taitaa myös olla usein kateissa

Eiköhän mummeliisa tarkoittanut sitä, että sairaaloinen ripustautuminen lapseen on epätervettä. Osa äideistä on aidosti sitä mieltä, että lapsi ei pärjää ilman häntä. Ei mummon, vaarin tai edes isän kanssa. Ainoastaan äiti kelpaa. Palstallakin kysellään usein "voinko jättää lapseni isälle hoitoon?" jne. Ei ole tervettä tehdä itsestään lapselle sitä ainoaa, tärkeää aikuista.

Ei ole kyse siitä jättääkö lapsen hoitoon loman ajaksi, yökylään tms. Nämä asiat ovat toissijaisia.[/QUOTE]

Minun huumorintajun raja menee todellakin tuossa että hoitoasiassa vedetään esille lasten pahoinpitelykortti ja haukutaan narsistiksi. Käsittämätöntä ivaa. Ja tämä EI ole minulle henkilökohtainen asia koska lapseni on päivähoidossa, tosin vain osittain. On aivan eri asia sanoa että sairaalloinen ripustautuminen on epätervettä kuin sanoa että äidit jotka tahtovat hoitaa itse lapsensa ovat lapsiaan pahoinpiteleviä narsisteja. Käsität varmaan tuon? Minä tivasin jo Mummeliisalta täsmennystä mutta sitä ei tullut. Hän yleistää kaikki samaan nippuun ja se loukkaa takuulla monia jotka syystä tai toisesta hoitavat lapsensa 24/7 tai melkein itse.

 

[QUOTE="vieras";25584054]Minun huumorintajun raja menee todellakin tuossa että hoitoasiassa vedetään esille lasten pahoinpitelykortti ja haukutaan narsistiksi. Käsittämätöntä ivaa. Ja tämä EI ole minulle henkilökohtainen asia koska lapseni on päivähoidossa, tosin vain osittain. On aivan eri asia sanoa että sairaalloinen ripustautuminen on epätervettä kuin sanoa että äidit jotka tahtovat hoitaa itse lapsensa ovat lapsiaan pahoinpiteleviä narsisteja. Käsität varmaan tuon? Minä tivasin jo Mummeliisalta täsmennystä mutta sitä ei tullut. Hän yleistää kaikki samaan nippuun ja se loukkaa takuulla monia jotka syystä tai toisesta hoitavat lapsensa 24/7 tai melkein itse.[/QUOTE]

Minä muuten hoidan mieheni kanssa syystä tai toisesta lapsemme lähes 24/7 itse Silti en loukkaantunut, koska mielestäni mummeliisa ei sanonut, että "äidit jotka tahtovat hoitaa itse lapsensa ovat lapsiaan pahoinpiteleviä narsisteja". Me olemme ymmärtäneet hänet selkeästi eri tavalla.