Mä en ole koskaan ajatellut, ettei pieni lapsi voisi olla erossa äidistään esim. reissun ajan.

Kun lapseni oli 2v, olin viikon ulkomaanmatkalla. Lasta hoiti siskoni. Heillä oli ollut oikein hauskaa.

Kun lapsi oli vähän vanhempi olen ollut jopa kaksikin viikkoa näkemättä lastani.

Mitään ongelmia noista ei ole tullut ja ihan normaali 12v lapsi nykyään. Ja olen tietenkin lapselle se tärkein ihminen, mutta voidaan kyllä olla toisistamme erossa viikkojakin ikävöimättä suureellisesti.

 

En minäkään. Ei tietenkään pieni lapsi viikkotolkulla, mutta pulloruokinnassakin helposti pari-kolme päivää.

Ja ihan sama koskee luonnollisesti kumpaakin vanhempaa, jos lapsi ei ole enää rintaruokinnassa.

 

Minä luulen että kyse ei olekaan lapselle aiheutuvista ongelmista vaan enemmänkin siitä, että äiti joka on muun puuttessa ripustanut identiteettinsä siihen, miten VÄLTTÄMÄTÖN on (omasta mielestään) lapselleen jokaikinen tämän olemassaolon hetki, ei kestä eroa omien henkisten ongelmiensa tähden.

 

Jaa. Mikä sitten on pieni lapsi... minusta kaksivuotias on vielä tosi pieni ja senkin takia pieni, kun ei ymmärrä samalla tavalla asioita kuin vaikka kouluikäinen.

Minä en voi lähteä pitkäksi aikaa (viikko on tässä aiheessa pitkä aika) koska minulle tulisi liian ikävä ja liian huoli. Isälleen voisin lapset tietysti viikoksikin jättää, mutta en ehkä nauttisi olostani silti täysillä. Vieraalle en jättäisi ollenkaan. En edes mieti tässä mitään traumoja vaan itsekäästi itseäni

Vauvat on kyllä sitten jo eri juttu, minun mielestä. Vauva tarvitsee vanhempiaan eri tavalla.

 

En mäkään. Kunhan huolehtii lapselle hyvän, tutun ja luotettavan hoitajan siksi aikaa. Useimmitenhan se voi olla vaikka isä, joten en näe mitään ongelmaa missään.

Meillä vuoden vanha oli kolme päivää reissussa isänsä kanssa sukulaisissa, minä olin yksin kotona

 

en ole koskaan ajatellut et mun pienen lapsen äitinä täytyisi päästä lapsestani lomalle eli antaa lapseni muille hoidettavaksi ja lähtä itte jonnekki poies.

 

Mulla on jäänyt lapsuudesta hauskimmiksi muistoiksi se, kun saatiin olla paljon sukulaisilla veljeni kanssa. Äiti oli yksinhuoltaja ja reissasi jonkun verran kuoromatkoilla, joskus yli viikonkin putkeen. Meillä oli aina hurjan hauskaa enojen tai tätien luona. 2-vuotiaana olin tuttavapariskunnan luona useamman päivän, kun äiti oli synnytyslaitoksella. Mummolassakin saatettiin olla kesällä parikin viikkoa, kun äidillä ei ollut kesälomaa. Ja tämä reilusti alle kouluikäisenä.

Mitään traumoja ei ole jäänyt, uskon ennemminkin että noiden kokemusten takia, mulla ja veljellä on edelleen erittäin läheiset välit sukulaisiin ja tuohon tuttavapariskuntaan. Tottakai välillä oli hetkellisesti ikävä äitiä, mutta se unohtui pian.

 

[QUOTE="xXx";25580792]En mäkään. Kunhan huolehtii lapselle hyvän, tutun ja luotettavan hoitajan siksi aikaa. Useimmitenhan se voi olla vaikka isä, joten en näe mitään ongelmaa missään.

Meillä vuoden vanha oli kolme päivää reissussa isänsä kanssa sukulaisissa, minä olin yksin kotona [/QUOTE]

Mun mielestä jos lapsi on isänsä kanssa, ei hän ole hoidossa vaan toisen vanhempansa kanssa. Sama asia, kuin kaksistaan äidin kanssa.

 

en ole koskaan ajatellut et mun pienen lapsen äitinä täytyisi päästä lapsestani lomalle eli antaa lapseni muille hoidettavaksi ja lähtä itte jonnekki poies.

Ja siksi lapsesi ei saa koskaan lomaa sinusta?

 

en ole koskaan ajatellut et mun pienen lapsen äitinä täytyisi päästä lapsestani lomalle eli antaa lapseni muille hoidettavaksi ja lähtä itte jonnekki poies.

Minä kyllä kaipaan "lomaa" ja otankin sitä, mutta joo. Jännä aihe tämä, tässä puhuu helposti itsensä ihan pussiin.

 

Ja siksi lapsesi ei saa koskaan lomaa sinusta?

Just. Tartteeko lapsi lomaa vanhemmistaan?

 

Ja siksi lapsesi ei saa koskaan lomaa sinusta?

lapsen saada lomaa äidistään? en ole ikinä kuullutkaan mitään sellasta kenenkään tutkijan suusta!

 

[QUOTE="Syys";25580850]Just. Tartteeko lapsi lomaa vanhemmistaan?[/QUOTE]

Riippuu vanhemmista

 

[QUOTE="Syys";25580850]Just. Tartteeko lapsi lomaa vanhemmistaan?[/QUOTE]

Nähtävästi tarvitsee

 

Riippuu vanhemmista

se onkin tollanen tarveharkintainen juttu. ymmärrän. siis mummeliisan kohdalla.

 

[QUOTE="xXx";25580792]En mäkään. Kunhan huolehtii lapselle hyvän, tutun ja luotettavan hoitajan siksi aikaa. Useimmitenhan se voi olla vaikka isä, joten en näe mitään ongelmaa missään.

Meillä vuoden vanha oli kolme päivää reissussa isänsä kanssa sukulaisissa, minä olin yksin kotona [/QUOTE]

Mä en ymmärrä, miksi lapsen isää verrataan tuttuun ja luotettavaan hoitajaan, meillä lapsen isä on lapsen vanhempi ja huoltaja siinä missä äitikin.

 

lapsen saada lomaa äidistään? en ole ikinä kuullutkaan mitään sellasta kenenkään tutkijan suusta!

Ja ajatus ei ole koskaan tullut omaan mieleesi?
Miksi?
Oletko niin erinomaisen mukava, viihdyttävä, rentouttava ja ihana ihminen, että on täysin mahdotonta ajatella, että joku voisi haluta olla hetken ilman seuraasi?

 

Ja siksi lapsesi ei saa koskaan lomaa sinusta?

Minkä ikäisistä lapsista tässä puhutaan? Mä en ole koskaan ajatellut että mun 2v tarvisi musta viikon lomaa. Viideksi päiväksi olen sen ikäisen jättänyt isänsä kanssa kotiin kun tuli itselleni reissu mihin oli hankala ottaa lasta mukaan. Muuten ollaan sitten mummolavierailut tehty lapsen mukaan, eli on saanut olla siellä niin kauan kuin itse viihtyy ja sitten haetaan kotiin.

Ihan pienten lasten ja vauvojen kohdalla en usko että ovat äidistä lomaa kauvannut, itse olen sen lapsivapaani ottanut omien tuntemusteni mukaan. Ollaan vaikka miehen kanssa käyty ulkona syömässä tai jossain yön yli reissussa niin että mummo on hoitanut lapsia.

 

Ja ajatus ei ole koskaan tullut omaan mieleesi?
Miksi?
Oletko niin erinomaisen mukava, viihdyttävä, rentouttava ja ihana ihminen, että on täysin mahdotonta ajatella, että joku voisi haluta olla hetken ilman seuraasi?

lapsen elämässä täysaikaisesti läsnä olevan äidin olla kaikkea tota? ei toi tollanen mene jo temppuiluksi? kyl tommosesta varmaan lapsi haluuki lomaa.

 

en ole koskaan ajatellut et mun pienen lapsen äitinä täytyisi päästä lapsestani lomalle eli antaa lapseni muille hoidettavaksi ja lähtä itte jonnekki poies.

Jos minä lähden lomalle, en ajattele että se on lomaa lapsistani, miehestäni, äidistäni jne. jotka eivät nyt satu lomalle osallistumaan.
Ehkä töistä voisi näin ajatella.

 

Minkä ikäisistä lapsista tässä puhutaan? Mä en ole koskaan ajatellut että mun 2v tarvisi musta viikon lomaa. Viideksi päiväksi olen sen ikäisen jättänyt isänsä kanssa kotiin kun tuli itselleni reissu mihin oli hankala ottaa lasta mukaan. Muuten ollaan sitten mummolavierailut tehty lapsen mukaan, eli on saanut olla siellä niin kauan kuin itse viihtyy ja sitten haetaan kotiin.

Ihan pienten lasten ja vauvojen kohdalla en usko että ovat äidistä lomaa kauvannut, itse olen sen lapsivapaani ottanut omien tuntemusteni mukaan. Ollaan vaikka miehen kanssa käyty ulkona syömässä tai jossain yön yli reissussa niin että mummo on hoitanut lapsia.

Iällä ei oikeastaan oleellista merkitystä tässä (lukuunottamatta ehkä ihan vauvoja).
Minua vain huvittaa se, miten "minä en tarvitse lomaa lapsestani" on monelle sama kuin "ei voi ajatellakaan sellaista mahdollisuutta, että lapsi voisi ikinä haluta lomaa minusta" .

 

lapsen elämässä täysaikaisesti läsnä olevan äidin olla kaikkea tota? ei toi tollanen mene jo temppuiluksi? kyl tommosesta varmaan lapsi haluuki lomaa.

Millainen on ihminen, josta lapsi ei ikinä halua olla lyhyttäkään lomaa?

 

Millainen on ihminen, josta lapsi ei ikinä halua olla lyhyttäkään lomaa?

perusäiti.

 

Jokaisella ap:n kaltaisella on kyllä selitykset ja puolustukset noille valinnoilleen. Ihan kuten juopoillakin on hyvät perustelut joka ainoalle lasilliselle. Kaikki on tarpeeseen otettu.

 

Millainen on ihminen, josta lapsi ei ikinä halua olla lyhyttäkään lomaa?

Millainen vanhempi on sellainen jonka lapsi ei halua vanhempansa kanssa olla?